Onko burn out enemmänkin neurokirjolaisten vaiva?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle tuli burn out, koska ex-puolisoni oli asperger. Sitä rääkkiä ei kestä, kun toinen elää vaan itselleen. "Minun harrastukseni, minun ajankäyttöni, hoida sinä lapset."

Ymmärrän sinua. Me aspergerit osaamme olla välillä todella kuormittavia muille ihmisille. Itse olenkin jättäytynyt pois kaikista ystävyyssuhteista enkä aio uusia edes yrittää luoda. Myös sisaruksiini olen ottanut etäisyyttä. Olen myös poistanut kaikki sometilini, jotta en vahingossakaan kuormita edes sitä kautta ketään.

Todellisuudessa haluan myös itse toipua siitä kaikesta p*skasta, mitä olen elämäni aikana niskaani saanut, jotta jaksan esittää normaalia sen hetken, kun on välttämätöntä osallistua johonkin sosiaaliseen tilanteeseen, kuten vaikkapa vanhempieni hautajaisiin.

Some ei tee hyvää kenellekään. Näkeehän sen nuorisosta. Olet tehnyt hyvän ratkaisun, kun poistit sometilit! Onnittelut siitä! T. neurotyypillinen

Vierailija kirjoitti:

En ole kirjolla, eikä ole mitään muutakaan diagnoosia. Toisen burnoutin koin jo. Syynä se, että sitä vaan painaa duunia tajuamatta, että se kunnon tekijä saa aina ja ikuisesti lisää töitä.

Tämä, suomessa on sellainen työtilanne, että työnantajat voi melko yksipuolisesti sanella. Oman sisäpiirinsä antavat lönniä, mutta tunnollisia kiristetään, että ei ole töitä jos ei tee. Samalla kuitenkin noissa firmoissa se oma sisäpiiri saa tehdä mitä haluaa. Sitten ne osaa valehdella, että sinä olet ainoa jolla on vaikeaa täällä töissä. Meillä se meni noin ja kun keskustelin työkaverin kanssa, hän ei siis ollut vakituinen. Oli hänellekkin sanottu samaa, että on ainoa ja käsketty vahtia toisten työntekijöiden perään. 

Kuka tahansa voi saada burn outin, mutta neurokirjon ihmisillä riski on muita suurempi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän burnout tule kaikille jos ylikuormitus on kestänyt pitkään. 

Sitä en jotenkaan ymmärrä, miksei tee asialle jotain ajoissa

Burn-out on myös tunnollisten ja ahkerien ihmisten ongelma. 

 

Luonnostaan laiskansutjakat harmennin saa kyseistä vaivaa. 

Ehkä tunnollinen, mutta vähemmän älykäs. Heikko kapasiteetti tarkoittaa, että on koko ajan ylärajoilla. Ihan itsestään johtuvasta syystä, toki tuolla syylle ei voi mitään kukaan. Älykkyys tulee geeneistä.

Autistinen burn out on ihan oikea käsite, mutta sen oireet poikkeaa tavallisesta burn outista

Ei. Se on heikkojen vaiva.

Vierailija kirjoitti:

Neitokirjolaiset myös polttavat läheisiään loppuun.

Ei pidä paikkaansa. Joku voi kuormittaa ja toinen ei. Itse olen läheisteni voimavara ja osaan käsitellä itseäni ja ymmärrän mistä kuormitun ja osaan keinot akkujeni lataamiseen. Jaksan loputtomasti, kun on pakko ja pystyn valita hetket tunteilleni. Kukaan ei näe päällepäin jos elän vaikeaa elämänvaihetta tm.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se perälauta tulee jossain vastaan kaikilla.

Tietysti, mutta joillain se tulee kovin herkästi vastaan, jos on esim älyllisesti vaatimaton kapasiteetti

Henkisesti, ei älyllisesti välttämättä. Henkisesti heikkokin voi olla erittäin älykäs.

Ei herkkä hermosto ole harvinainen. Ja herkät aistit. Naisella hyvin normaalia. Ja herkkyys aistia. Jos muut luovat stressiä, saa stressiä. Ympäristö vaikuttaa.

Burn out on todella yleistä nykyään, nepsyys taas ei. Päättele siitä.

Vierailija kirjoitti:

Minulle tuli burn out, koska ex-puolisoni oli asperger. Sitä rääkkiä ei kestä, kun toinen elää vaan itselleen. "Minun harrastukseni, minun ajankäyttöni, hoida sinä lapset."

Ei tuollainen johdu aspergerista. Ihan neurotyypilliset miehetkin voi olla tuollaisia. Ja taas mun tuntemat asperger-miehet joilla on ollut lapsia, on olleet todella läsnäolevia isiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle tuli burn out, koska ex-puolisoni oli asperger. Sitä rääkkiä ei kestä, kun toinen elää vaan itselleen. "Minun harrastukseni, minun ajankäyttöni, hoida sinä lapset."

Sama. Ihan hirveää, kun toinen elää omassa kuplassaan, eikä näe, kuule eikä huomaa kuin omat asiansa. 

Joo, aspergerpuoliso on ihan helvettiä. Eikä se päästänyt rauhassa eroamaan, se jankutus siirtyi käräjäoikeuksiin. Tappavaa.

Onpa teillä ollut huono tuuri. Mulla on ollut useita aivan ihania asperger-puolisoita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neitokirjolaiset myös polttavat läheisiään loppuun.

Lähdettä en nyt löydä, mutta luin tutkimuksen, jossa oli todettu, että neurokirjolla olevien läheisillä, etenkin äideillä ja puolisoilla, stressitasot ovat yhtä korkealla kuin taistelussa olleilla sotilailla.

Burn out tulee varmasti, kun verenkiertoon erittyy jatkuvasti isot määrät adrenaliiniä, kortisolia ja muita stressihormoneja.

Toi tutkimus koski jotain syvästi autististen + kehitysvammaisten lasten äitejä tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle tuli burn out, koska ex-puolisoni oli asperger. Sitä rääkkiä ei kestä, kun toinen elää vaan itselleen. "Minun harrastukseni, minun ajankäyttöni, hoida sinä lapset."

Sama. Ihan hirveää, kun toinen elää omassa kuplassaan, eikä näe, kuule eikä huomaa kuin omat asiansa. 

Joo, aspergerpuoliso on ihan helvettiä. Eikä se päästänyt rauhassa eroamaan, se jankutus siirtyi käräjäoikeuksiin. Tappavaa.

Onpa teillä ollut huono tuuri. Mulla on ollut useita aivan ihania asperger-puolisoita. 

No silti olet näistä ihanuuksista päätynyt eroamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neitokirjolaiset myös polttavat läheisiään loppuun.

Lähdettä en nyt löydä, mutta luin tutkimuksen, jossa oli todettu, että neurokirjolla olevien läheisillä, etenkin äideillä ja puolisoilla, stressitasot ovat yhtä korkealla kuin taistelussa olleilla sotilailla.

Burn out tulee varmasti, kun verenkiertoon erittyy jatkuvasti isot määrät adrenaliiniä, kortisolia ja muita stressihormoneja.

Näin on. Ei olla samalla sivulla. Asperger kuormittuu lapsista, jolloin sekin homma kaatuu neurotyypillisen harteille. Pahimmillaan kaikki kotityöt jää tekemättä.

Ihan järkyttävää yleistystä nyt teiltä. Kannattais muistaa, että jos olet tuntenut yhden autistin, niin olet tuntenut yhden autistin - et siis voi siitä yleistää muihin autisteihin. 

Ihan olen itse aspergerina lapseni hoitanut, ei oo ollut ketään neurotyypillistä sitä tekemään, enkä kyllä uskois, että neurotyypillinen ois mun autistilapsia osannut kasvattaakaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle tuli burn out, koska ex-puolisoni oli asperger. Sitä rääkkiä ei kestä, kun toinen elää vaan itselleen. "Minun harrastukseni, minun ajankäyttöni, hoida sinä lapset."

Sama. Ihan hirveää, kun toinen elää omassa kuplassaan, eikä näe, kuule eikä huomaa kuin omat asiansa. 

Joo, aspergerpuoliso on ihan helvettiä. Eikä se päästänyt rauhassa eroamaan, se jankutus siirtyi käräjäoikeuksiin. Tappavaa.

Onpa teillä ollut huono tuuri. Mulla on ollut useita aivan ihania asperger-puolisoita. 

No silti olet näistä ihanuuksista päätynyt eroamaan.

Kyllä, mutta se ei ole johtunut asperger-piirteistä, vaan ihan vaan aikuistumisesta ja erilleen kasvamisesta. Nykyisen kumppanin kanssa kyllä ois tarkoitus olla loppuelämä, ja näin aikuisena ja itsensä tuntevana uskon sen onnistuvan. 

Kyllä näin voi olla. Neurokirjon tyypeissä on paljon ylitunnollisia vastuunkantajia, jotka palavat loppuun.

Vierailija kirjoitti:

Jossain se raja menee. Kunnon palamisen jälkeen muisti on todella huono jonkin aikaa koska se on luonnollinen tapa suojata aivoja pysyvältä vauriolta.

Entä, jos muisti ei palaudu? Onko mitään tehtävissä? Tosin tässsä Kelan kanssa tapellessa ei pääse stressitasot laskemaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neitokirjolaiset myös polttavat läheisiään loppuun.

Lähdettä en nyt löydä, mutta luin tutkimuksen, jossa oli todettu, että neurokirjolla olevien läheisillä, etenkin äideillä ja puolisoilla, stressitasot ovat yhtä korkealla kuin taistelussa olleilla sotilailla.

Burn out tulee varmasti, kun verenkiertoon erittyy jatkuvasti isot määrät adrenaliiniä, kortisolia ja muita stressihormoneja.

Näin on. Ei olla samalla sivulla. Asperger kuormittuu lapsista, jolloin sekin homma kaatuu neurotyypillisen harteille. Pahimmillaan kaikki kotityöt jää tekemättä.

Ihan järkyttävää yleistystä nyt teiltä. Kannattais muistaa, että jos olet tuntenut yhden autistin, niin olet tuntenut yhden autistin - et siis voi siitä yleistää muihin autisteihin. 

Ihan olen itse aspergerina lapseni hoitanut, ei oo ollut ketään neurotyypillistä sitä tekemään, enkä kyllä uskois, että neurotyypillinen ois mun autistilapsia osannut kasvattaakaan. 

Joo. Jos tämän kääntäisi toisin päin niin minulla on useita huonoja kokemuksia neurotyypillisistä. Sellaiset on kiusanneet koulussa, harrastuksessa ja aikuisiällä puukottaneet selkään (kuvaannollisesti). Tässä on ainakin kahdeksan ihmistä. En silti ajattele, että kaikki neurotyypilliset olisivat inhottavia.

Kyllä burn out voi olla kaikkien vaiva, mutta kyllä neurokirjon ihmisillä on siihen suurempi riski.