Onko 43-vuotias mies liian vanha isäksi?

On niitä päälle 5-kymppisiäkin isiä nähty.

Kysy täältä, niin saat vastaukseksi, että on liian vanha. Sopiva ikä on n. 27-30 v ja silloin on taas se (täälläkin usein esiintyvä) ongelma, että mies ei ole vielä kypsä isäksi eikä aviomieheksi ;).



Ei ole liian vanha. Kysyitkö omasta puolestasi vai arvostellaksesi parhaan ystäväsi valintoja ;)?

Velipuoleni sai vasta esikoisensa ja on ihan innoissaan.



Oma iltatähtemme taas on saanut mieheni olemaan sitä mieltä, että enää ei jaksaisi (enempää siis)

Eli olen tapaillut rankan eron jälkeen ihanaa miestä joka on tällä hetkellä 42-vuotias. Olemme puhuneet myös lapsista mutta olen paljon miettinyt sitä että jaksaako hän vielä pienen lapsen kanssa...ja siksi kysyin sitä täältä :)

Itse olen 32-vuotias.



Kiitos vastauksistanne :)

mun kaverilla mies ja ne sai lapsen, ku tää mies oli 43v. Ja kuinkas sit kävikään. Lapsi heti hoitoon 1v ikäisenä, vapaa-aikanaki vaan tungetaan hoitoon, tokaa lasta jaksetaan vielä vähemmän. Lapsia hoidatetaan kokoajan muilla ja päiväkodeissa, tää vanhempi lapsista on jo koulussa. Ei ton ikäinen äijä jaksa enää. Tai onko se sitten luonnekysymys. En tiedä.

isäni oli tuon ikäinen kun synnyin. Sukupolvien välinen kuilu oli huikea, häpesin häntä ja hän kuoli, kun olin 17.



Mutta kysymys kuuluu: miksi suunnittelet lasta, vaikka olet juuri eron läpikäynyt? Odottelepa muutama vuosi, että opit tuntemaan miehen, ettei kohta ole uusi rankka ero ja yksinhuoltajuus.



Itsellä oli sama tilanne 10 v sitten. Olisimme halunneet lapsen, mutta onneksi emme saaneet. Mies petti 7 vuoden jälkeen ystäväni kanssa, ja nyt olen uusissa naimisissa, jota en olisi, jos minulla olisi peni lapsi.

mun kaverilla mies ja ne sai lapsen, ku tää mies oli 43v. Ja kuinkas sit kävikään. Lapsi heti hoitoon 1v ikäisenä, vapaa-aikanaki vaan tungetaan hoitoon, tokaa lasta jaksetaan vielä vähemmän. Lapsia hoidatetaan kokoajan muilla ja päiväkodeissa, tää vanhempi lapsista on jo koulussa. Ei ton ikäinen äijä jaksa enää. Tai onko se sitten luonnekysymys. En tiedä.

Oma mieheni on saanut kolmekin lasta vanhempana kuin 43 v ja yhtäkään heistä ei ole tungettu hoitoon 1-vuotiaana eikä yksikään heistä ole ollut vapaa-aikoina jatkuvasti muiden hoidossa (maks. 1-2 kertaa vuodessa). Nää "mun yks tuttavaperhe" -jutut on NIIN säälittäviä.

Mutta jos kyse alkuperäisen perheen iltatähdestä niin sitten voi harkita mutta varauksella sitäkin.

Mutta jos kyse alkuperäisen perheen iltatähdestä niin sitten voi harkita mutta varauksella sitäkin.

...ja hänen elämäntilanteestaan eikä iästä sinänsä.



Noin yleisesti voisi sanoa, että yli neljäkymppisellä ei enää ole töissä (keskimäärin) ne kaikkein puuhakkaimmat vuodet meneillään. Pystyvät jo ottamaan perhevapaat täysimääräisinä ja kieltäytymään ylitöistä, koska ei ole pakko kyynärpäät ojossa varmistaa paikkaansa.



Terveys voi yli nelikymppisellä olla vielä aivan hyvä, mutta voi olla niinkin että sokeritauti ja sydäninfarkti odottavat muutaman vuoden päässä, jos on sitä keskivartalolihavuutta kertynyt...



Jos mies tietää haluavansa isäksi eikä sitä vielä tuossa iässä ole, niin luultavasti se lupaa hyvää: on varmasti sitoutunut ja motivoitunut vanhemmuuteen.

varmaan kannattais kysyä mieheltä itseltään. Eli mietitte yhdessä, montako lasta haluaisitte, ja minkä ikäinen miehesi suurinpiirtein olisi kun lapset lähtevät kotoa. Siitä kai sen vasta ymmärtää.. Mielestäni alkaa olla vähän vanha, sillä jo sen ensimmäisen lapsen aikuistuessa miehesi on eläkeiässä suurinpiirtein. Mutta miehestähän se kiinni on.

Lähipiirissä yksi kahden alle kouluikäisen isä täyttää kohta 50 ja on osallistuva ja aktiivinen isä. Jäi hoitovapaallekin ja touhusi kaikkea kivaa muksujen kanssa. Nuorin nyt 4v.



Miehen veli hyppis varmaan riemusta tasajalkaa jos isäytyisi. Hänkin juuri 40v. Ja hyvä isä olisikin.



Riippuu siis täysin miehestä!!

lasten syntyessä mieheni on ollut 42 ja 45 -vuotias. Nyt hän on 52-vuotias.

Hyvin jaksaa olla lasten kanssa, meillä ei hoidateta lapsia muualla. Mies on itse aktiiivinen liikkkuja ja jaksaa pojankin kanssa käydä futisharkoissa ja vielä vapaa-ajalla potkimassa.



Vähän se on ihmisestä kiinni, mutta eivät nykypäivän viittäkymppiä lähenevät miehet enää ole kehäraakkeja.

Joku voi olla patalaiska ja väsynyt jo alta 30 ikävuoden:)



Mitä kiusaamiseen tulee, nykyään on tosi paljon kypsempiä isiä. Omana kouluaikana vuonna -83 luokkakaverin isä täytti 50 vuotta kun olimme kolmosella. Toki yllätyimme, että hän oli "niin vanha", mutta ei ainakaan meidän luokalla kukaan älynnyt siitä numeroa tehdä..



Siitä vaan

Mieheni oli 45 kun ensimmäinen, ainoa ja erittäin hartaasti toivottu lapsemme syntyi. Yhdessä jo luulimme vuosikaudet, että kahdestaan jäämmekin.

Vielä ei ole sitä päivää tullut, että olisin kokenut hänen olevan liian vanha isäksi. Hän jaksoi leikkiä lapsen kanssa, kun tämä oli pieni ja jaksaa sitä vieläkin, kun lapsi on jo melkein aikuinen.

Ei lapsen teko ole iästä kiinni, vaan rakkauden määrästä.

Itseäni ei mikään enää saisi edes harkitsemaan isyyttä, mutt vaisin kuvitella, että joku joka ei tähän ikään mennessä ole isyyttä kokenut, eikä ehkä todellista rakkauttakaan, saattaisi olla todella motivoitunut ja hyvä isä.



Eiköhän valtaosa ikäisistäni kuitenkin ole lapsista saanut "tarpeekseen". Jos nyt naisystävän/vaimon mieliksi suostuu "likaisen" työn tekemään, niin mikäs siinä, jos haluaa "yksinhuoltajaa" leikkiä. Kaippa tuon ikäisellä alkaa jo talous olla kunnossa, joten lapsella lienee ainakin voita leivän päälle

Tedän täytyy miettiä onko se sopivaa omalla kohdallanne. Minusta 42-vuotias ei ole liian vanha isäksi.

että esim. Down-riskiä kohotta merkittävästi äidin korkea ikä, ei isän.

Minun isä oli 51-vuotias, kun minä synnyin. Todella hyvä isä on ollut. Koskaan ei ole hävettänyt/nolottanut vanha isä.

Ja ei tosiaan ole mikään erityisen vanha isä. Katselin koulun joulujuhlassa, että siellä on paljon ukkoontuneempia viisikymppisiä isejä samalla luokalla monta. Äiditkin on monet jo sillä hollilla, kun minä olen vasta 39 ja "melkein tyttönen" heihin verrattuna. Oikein hämmennyin vanhempainillassa, kun olinkin melkein nuoremmasta päästä äitejä ja monet oli enemmän miehen ikäluokkaa. Lieneekö tekemistä sillä, että asutaan aika varakkaiden asuma-alueella, jossa siis vanhemmat hyvätuloisia ja koulutettuja eli lapsia on tehty keskinmääräistä myöhemmin?



Miehellä on lapsi myös ennestään. Huonompi isä hän kuulemma silloin 25-vuotiaana oli kuin nyt. Paljon lapsi oli hoidossa, kun vanhemmat tarvivat omaa aikaa, kahdenkeskisiä matkoja jne. Meidän lapsi ei ole koskaan hoidossa missään ylimääräistä ja mies suunnittelee kaikki matkatkin sen mukaan, että lapsella on mukavaa, hotellit on lapsiystävällisiä jne. Aina aikaa ja energiaa touhuta lapsen kanssa. Oikein nauttii jokaisesta päivästä toisella kierroksella. Sanoi kerran, että "kun kerran näet vaahtosammuttimen aikuistuvan, haluaa toisella kertaa nauttia joka minuutista..."

44v ja meille syntyy vauva keväällä. Itse olen 33v. Meillä on myös 4v ja 1v lapset sekä miehellä isompia lapsia 2 ensimmäisestä liitosta. Ei se ainakaan enää turhia hötkyile tuon ikäisenä, käy töissä ja vapaalla on enimmäkseen lasten kanssa. Parempi isä hän on ihan varmasti nyt, kun ekassa liitossaan, jolloin saivat lapset aika nuorina.

Enää ei kuitenkaan tämän jälkeen vauvoja kuulemma jaksa ja se on kyllä itselläkin ajatuksena.

Niin, ja meidän lapsia ainakaan ei hoidateta muilla, ihan olen kotiäitinä tässä ollut:)