Miten teitä kosittiin?
Silloin kun teitä kosittiin tai menitte kihloihin, missä ja miten se tapahtui? Osasitteko odottaa vai oliko se yhteinen sopimus? Oliko miehellä jo sormus valmiina? Sovitteko heti hääpäivästä? Vai kysyikö jompi kumpi osapuoli vielä myöhemmin, että pitäisikö ne häätkin järjestää?
Haluan tietää, miten nämä kuviot muilla hoitui. Itse olen ollut jo useamman vuoden naimisissakin, mutta vieläkin vähän kaihertaa, kun ei mikään näistä oikeastaan tapahtunut miehen aloitteesta, eikä kumpaankaan pahemmin mitään romantiikkaa liittynyt...
Kommentit (8)
Minua ei Kosittu. Kun kysyin mieheltä, eikä aio lainkaan kosia, hän sanoi kosivansa sitten, kun kirkko on jo varattu. No, ei kosinut silloinkaan, mutta naimisissa ollaan.
Minä kosin miestäni "vitsinä" karkauspäivänä. Kavereiden kanssa lähti siis läppä käsistä, ja pari ystävääni sanoi että et varmasti uskalla kosia. Marssin siitä paikasta sormuskauppaan, ja karkauspäivänä asetin keittiön pöydälle pullon kuohuvaa, sydänrasiallisen suklaata ja sen sormuksen. Miehen reaktio oli että ei helvetti, et ole tosissasi. :D
Lapsellista? Kyllä. Kihlauduimmeko? Kyllä. Joskin menimme naimisiin vasta viiden vuoden päästä tuosta, sitäkin minä ehdotin lopulta.
Välillä mietityttää että minua ei ole koskaan kosittu, mutta mies sanoi itse ettei hän ikinä saisi tuollaisia asioita aikaan joten on hyvä että minä hoidin homman kotiin.
Olimme hyvin kokemattomia seurustelukumppaneita kumpikin, mies 31 v. ja minä 24 v. Kun olimme tunteneet noin 7 viikkoa, miesystäväni sanoi puhelimessa minulle aivan yllättäen, että aikoo mennä kanssani naimisiin. Haukoin tietysti henkeäni ja sopersin jotakin, että kai minullakin on siihen sanottavaa. Meni pari kuukautta ja olimme juhlissa toisella paikkakunnalla. Mies oli hermostunut ja halusi päästä hotellihuoneeseen oikeastaan kesken illallisen. Siellä odotti tusina ruusuja maljakossa ja kuoharia. Mies ei ehtinyt sanoa mitään, kun itse totesin, että nyt edetään liian nopeasti. Emmehän me tunne toisiamme kuin vasta vähän. En ollut vielä rakastunut, en oikein edes ihastunut, mutta kyllä kiinnostunut. Tästä meni reilut puoli vuotta, jonka aikana olimme välillä erossakin toisistamme, kun aloin sitten rakastuttuani ihan odottaa kosintaa. Asettelin sanojani sopivasti, mutta mies ei kosinut. Sitten asia vain kypsyi. Teimme hiljaisen päätöksen ja kävimme ostamassa kihlasormukset. Kyseisen päivän iltana mies kyllä kosi ihan oikeasti (ei sentään polvillaan) kysymällä ”tuletko vaimokseni?”. Jäi kyllä vahvasti mieleeni, kun vastasin ”tulen”. Olimme kumpikin todella helpottuneita ja onnellisia, kun lähdimme siitä vielä teatteriin. Avioliitossa olemme edelleen ja kolme lastakin olemme saaneet.
Vierailija kirjoitti:
Norjassa (Preikestoulen) Miehellä oli sormus valmiina.
Varmaan arvasin mitä tuleman pitää?
Norjassa (Preikestoulen) Miehellä oli sormus valmiina.