Lue keskustelun säännöt.
Miksi luomuilevat mammat ovat niin usein myös köyhiä?
21.01.2012 |
Kantoliinassa kulkevat ja perhepedissä nukkuvat hippivanhemmat ovat lähes poikkeuksetta myös köyhiä. Onko luomuilulla päteminen siis vain keino paikata omaa köyhyyttä? Hippeilyhän on sosiaalisesti hyväksyttävä syy esimerkiksi hankkia lapsen vaatteet kierrätystavarana "ekologisista" syistä, vaikka oikeastii vanhemmilla ei ole rahaa ostaa uusia vaatteita.
Usein heillä ei ole myöskään koulutusta, mutta ei se mitään, koska uravanhemmat eivät ole hyviä vanhempia, koska heillä ei ole aikaa mennä lapsen ehdoilla. Ja niin edelleen ja niin edelleen..
(Nyt joku kysyy, että tarkoittaako vauvantahtisuus-hippeily muka automaattisesti pätemistä. Vastaus on kyllä, useimmiten.)
Kommentit (29)
Vai puhutko mielikuvien pohjalta..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
johtua ihan arvomaailmasta eli ei edes tavoitella kuuta taivaalta koska ymmärretään ettei se lisää onnellisuutta...itse ekoilen koska en pysty elämään toisella tavalla siis henkisesti muuten tulee paha olo maailman puolesta...
Väite pätee jokaiseen mammajoogassa ja perhkerhossa tapaamaani vauvantahtiseen äitiin. Kaikilla raha on tiukassa ja koulutusta ei useimmillakaan ole hankittuna. Näitä rikkaita luomuillijoita en ole tavannut, kumma kyllä.
Tietysti meilläkin käytetään tiettyjä luomuilijoille tyypillisiä juttuja lapsien hoidossa (nuoremppi 4kk), mutta ero on siinä, että en tee esim. siitä numeroa, että kaikki ruuat valmistan itse.
Mutta tietenkin osa hippihenkisistä voi valita sellaisen ammatin, josta vain ei tule kovin paljon rahaa. Esim. ruveta vaikka taiteilijaksi taloudellisista riskeistä huolimatta. Hippeys ja taiteilijuus sopii mielikuvan tasolla muutenkin yhteen ;)
Arvomaailma ohjailee elämänvalintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme varakas "tavisperhe" ja asumme kalliilla omakotitaloalueella pk-seudulla. Lapsemme on kannettu kantoliinassa ja kantorepussa, lisäksi vielä nukumme perhepedissä. Muuten emme "hippeile", emmekä tee ostoksia kirppareilla. Joten ehkä tämäkin aloitus taas vain yleistys. Vai vahvistaako poikkeus säännön?
Mutta mitä tekemistä tällä on luomuilun kanssa?
sikäli samoilla linjoilla, että henkisesti tarvitsee olla aika heikoilla, että alkaa päteä jollain ideologialla.
Muuten ekoilu on hyvä juttu. Paitsi, että munkaan tuntemat varakkaat perheet eivät käy kirppareilla, vaan ostavat Reimateccinsä uusina ja pakkaavat ne sitten luomuporkkanoiden kanssa citymaasturiinsa kun karauttavat cittarin pihasta pois. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on korkeakoulutus, ja juuri ehkä sen vuoksi elämänasenne sitten tullut tällaiseksi.
itse käytä itsestäni mamma nimeä. Minulla on korkeakoulututkinto ja kohtuulliset tulot vakityöstä, miehellä sama tilanne. Varallisuuttakin meillä on jonkin verran ja velaton oma asunto.
Itse tunnen varakkaampia ja ei niin varakkaita luomuilijoita, osalla köyhemmistä luomuilevista tutuista on hyvä koulutus, en tunnista kuvaustasi. Tosin monilllle luomuilijoille omistaminen ja varsinkaan sillä päteminen ei ole tärkeää eikä siksi ehkä tarvitsekaan tehdä niin paljon töitä.
Ja minä en todellakaan päde sillä, että kasvatan lastani mielestäni mahdollisimman hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ovat varakkaita ja koulutettuja.
Terveisiä vaan täältä Helsingin kalleimmalta omakotialueelta.
ja luomuillaan, kaksinaismoralismi kunniaan..
draivin puute.
Mutta mistä he sitten saavat draivin paasata omaa paremmuuttaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
luomuiluhan nimenomaan on itsekästä? Oma kroppa menee kaiken edelle, ei siinä mitään maailmaa parantavaa filosofiaa ole.
minun tuntemani "hipit" ovat varakkaita ja koulutettuja, kuten mekin. Poikkeuksena yksi taiteilijaperhe. Hekin ovat kyllä ihan sivistyneitä eivätkä mielestäni pätemisenhaluisia.
Meillä ei ole raha tiukassa edes nyt, kun hoidan lapsia kotona (ura odottaa kyllä sen verran ;)) Ehkä sitä rahaa tosiaan säästyy jonkin verran kirppareilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää lämpiää paljolti puilla ja toimii myös meidän molempien työpaikkana. Ja pihalla kasvaa iso määrä hyötykasveja.
Olen luomuilija niin ruokien, vaippojen, imetyksen, kantoliinan kuin perhepedinkin suhteen kolmen lapsen kokemuksella. En ole hippi, en ole ikinä ollut. Lapsien vaatteet ja harrastusvälineet ovat osin kierrätettyjä,mutta tarvittaessa vaikka täyteen hintaan ostettuja merkkivaatteita.
Yliopistokoulutus löytyy sekä minulta että mieheltäni, ja molemmat olemme olleet koulutusta vastaavassa ammatissa. Minä olen tällä hetkellä omasta valinnastani kotona lasten kanssa. Töihin on pyydetty palaamaan, mutta en ole vielä vuoteen ainakaan menossa.
Asumme 150m2 omakotitalossa järven rannalla, ja omistamme kaksi velatonta autoa. Mieheni palkka on suurempi kuin kahden keskivertosuomalaisen yhteensä.
En koe että mulla olisi tarvetta päteä tekemisilläni muille ihmisille. Kerron arvoistani jos joku kysyy, en tuputa niitä ainoana oikeana tienä onneen. Ja esim. varallisuudestamme ei todella ulkopuolisille huudella, tuntuu aiheuttavan niin paljon kateutta näinkin.
Sori nyt vaan, ap, maailma on täynnä ihmisiä joilla asiat on oikeasti aika hyvin; lapset terveitä, vanhempien parisuhde kunnossa, talous kunnossa. Ja mikä pahinta, nämä ihmiset saattavat olla vielä ihan terveellä itsetunnolla varustettuja ja onnellisia.
että jos asuu omakotitalossa, ei kannata tehdä enää mitään hyvää? Citymaasturit vaan kehiin, kun kerran on talokin hankittu?
Me asumme kerrostalossa eikä ole autoa ja hippeillään jonkin mittapuun mukaan aika kovastikin. Ei tulisi mieleenkään moittia ekoilevia "taviksia". Pienetkin teot auttavat!
Ja juu, keskituloisia ja korkeakoulutettuja ollaan. Ei ole todellakaan rahasta puutetta, kun ei mene rahaa bensaan eikä talon ylläpitoon ;)
Oma kokemus perhekerhosta oli tällainen kun eräs sosiaalivaroin itseään 10 vuotta elättänyt ekohippiäiti tuli selventämään minulle miksi minunkin kannattaisi siirtyä syöttämään luomuruokaa tytöllemme, kun silloin 2 kk vauvalla oli vielä hormoninäppylöitä.
Mehän syömme luomuruokaa, mutta koska en kulje t-paidassa, jossa lukee "SYÖN LUOMUA", en pukeudu batiikkihameisiin ja minulla jopa Guessin laukkuja, niin emmehän me ekohipin maailmassa voi syödä muuta kuin Mäkkiruokaa.
Olen luomuilija niin ruokien, vaippojen, imetyksen, kantoliinan kuin perhepedinkin suhteen kolmen lapsen kokemuksella. En ole hippi, en ole ikinä ollut. Lapsien vaatteet ja harrastusvälineet ovat osin kierrätettyjä,mutta tarvittaessa vaikka täyteen hintaan ostettuja merkkivaatteita.
Yliopistokoulutus löytyy sekä minulta että mieheltäni, ja molemmat olemme olleet koulutusta vastaavassa ammatissa. Minä olen tällä hetkellä omasta valinnastani kotona lasten kanssa. Töihin on pyydetty palaamaan, mutta en ole vielä vuoteen ainakaan menossa.
Asumme 150m2 omakotitalossa järven rannalla, ja omistamme kaksi velatonta autoa. Mieheni palkka on suurempi kuin kahden keskivertosuomalaisen yhteensä.
En koe että mulla olisi tarvetta päteä tekemisilläni muille ihmisille. Kerron arvoistani jos joku kysyy, en tuputa niitä ainoana oikeana tienä onneen. Ja esim. varallisuudestamme ei todella ulkopuolisille huudella, tuntuu aiheuttavan niin paljon kateutta näinkin.
Sori nyt vaan, ap, maailma on täynnä ihmisiä joilla asiat on oikeasti aika hyvin; lapset terveitä, vanhempien parisuhde kunnossa, talous kunnossa. Ja mikä pahinta, nämä ihmiset saattavat olla vielä ihan terveellä itsetunnolla varustettuja ja onnellisia.
Minä ja perheeni olemme ihan onnellisia, olemme kaikin puolin aika samanlainen perhe teidän kanssanne. :) Myös siinä suhteessa, että sinäkään et tee hippeilystäsi numeroa. Siksi en tajua viimeistä lausettasi, mutta on tietysti hyvä että olet onnellinen.
ap
kuinka iso otanta ap:llä on.
Asenteita on avauksessa sen verran paksulti, että pakko kysyä, mistä ap tiedät ovatko ihmiset köyhiä vai ei? Ovatko ihmiset, jolla on ruma omakotitalo ja pihassa 2 autoa, lapset vaunuissa ja ruoka on tehotuotettua rikkaita? Parempia ihmisiä, kenties? Koulutettuja? Mistä se näkee? :D
ovat varakkaita ja koulutettuja.
Terveisiä vaan täältä Helsingin kalleimmalta omakotialueelta.