Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatuksen koulutusinflaatio on todellinen ilmiö
25.07.2026 |
Varhaiskasvatuksen opettajan työnkuva on monessa päiväkodissa käytännössä hyvin lähellä lastenhoitajan työtä. Vaikka opettajalla on pedagoginen vastuu ja korkeakoulutus, arki koostuu pitkälti samoista perustyötehtävistä: lasten hoivasta, ruokailuista, pukemisesta, ulkoilusta, leikeistä ja turvallisuudesta huolehtimisesta. Käytännössä koulutuksen tuoma erityisosaaminen ei aina pääse oikeuksiinsa.
Samaan aikaan koulutustaso on noussut merkittävästi, mutta työn sisältö, palkkaus ja arvostus eivät ole kehittyneet samassa tahdissa. Tämä on johtanut siihen, että moni kokee koulutuksen kärsineen inflaation – yhä korkeampaa koulutusta vaaditaan, mutta vastineeksi saatava hyöty työn arjessa on jäänyt vähäiseksi.
Kyse ei ole siitä, etteikö pedagogisella osaamisella olisi merkitystä. Ongelma on se, ettei varhaiskasvatuksen rakenteissa ole aina mahdollisuuksia hyödyntää sitä täysipainoisesti. Jos korkeakoulutettua osaamista ei pystytä käyttämään siihen, mihin se on tarkoitettu, on aiheellista pohtia, onko koulutuksen ja työn vaatimusten välinen tasapaino kohdallaan.
Kommentit (41)
Kuka vielä haluaa kouluttaa itsensä yliopistossa vaipan vaihtajaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On putkimiehellekin varmasti hyötyä siitä jos hän on tekniikan tohtori. Mutta ei se tarkoita sitä että putkimiehet kannattaisi sellaisiksi kouluttaa. Tohtoritaustainen putkimies saattaisi myös olla lähinnä paperitöistä kiinnostunut ja putket jäisivät suurelta osin korjaamatta.
Ihan sama pätee yliopistotaustaisiin päiväkodin täteihin. Vaipanvaihto ei maistu ja mieluiten oltaisiin toimistossa laatimassa jotain tunnekasvatussuunnitelman päiväraporttia. Sitten yritetään haalita työkkäristä jotain 9 euron työntekijöitä hoitamaan käytännön lastenhoitotyötä.
Miten ap kehittäisi 21 pikkulapsen hoitoa niin että se sujuisi pelkän hoitajan voimin ja opettaja tai sosionomi voisi keskittyä "pedagogiseen osaamiseen"?
Vierailija kirjoitti:
On putkimiehellekin varmasti hyötyä siitä jos hän on tekniikan tohtori. Mutta ei se tarkoita sitä että putkimiehet kannattaisi sellaisiksi kouluttaa. Tohtoritaustainen putkimies saattaisi myös olla lähinnä paperitöistä kiinnostunut ja putket jäisivät suurelta osin korjaamatta.
Ihan sama pätee yliopistotaustaisiin päiväkodin täteihin. Vaipanvaihto ei maistu ja mieluiten oltaisiin toimistossa laatimassa jotain tunnekasvatussuunnitelman päiväraporttia. Sitten yritetään haalita työkkäristä jotain 9 euron työntekijöitä hoitamaan käytännön lastenhoitotyötä.
Päiväkotitätien mielenkiinto hoitaa lapsia on sammunut, koska sanoituskasvatus on epäonnistunut surkeasti ja tuottanut valtavan määrän aggressiivisia lapsia. Ei kukaan järki-ihminen jaksa olla nykyisten räkänokkahirviöiden parissa monta tuntia viisi päivää viikossa kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen. Siihen vielä suomen kieltä osaamattomat vastaankarjujat päälle. Varmasti tekee mieli tehdä ennemmin paperitöitä.
Pedagogiikka ei tapahdu erillisessä huoneessa, se tapahtuu arjen hoitotilanteissa. Siksi työnkuvat ovat käytännössä paljon lähempänä toisiaan kuin usein annetaan ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varhaiskasvatuksen opettajalta vaaditaan pitkä korkeakoulutus ja pedagoginen osaaminen, mutta käytännön arjessa työ on pitkälti samaa perustyötä kuin muullakin henkilöstöllä. Päivä täyttyy pukemisesta, ruokailuista, vaipanvaihdoista, ulkoilusta ja lasten perushoidosta. Korkeakoulutuksen tuoma erityisosaaminen jää usein taka-alalle, kun työ vastaa käytännössä pitkälti samoja arjen tehtäviä kuin muillakin ryhmän työntekijöillä. Siksi moni kokee, että koulutuksen vaativuus ja työn todellinen sisältö eivät kohtaa.
Päiväkotia ei edes saisi kutsua päiväkodiksi vaan pitäisi sanoa varhaiskasvatusyksikkö. Päiväkoti-sana on loukkaus henkilökunnan varhaiskasvatustieteellistä asiantuntemusta kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos varhaiskasvatuksen opettajien osaamista todella arvostettaisiin, sen pitäisi näkyä myös palkassa. Nyt pitkä korkeakoulutus, suuri vastuu ja vaativa työ eivät saa ansaitsemaansa taloudellista arvostusta. Palkkataso on monen mielestä lähempänä ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden palkkoja kuin korkeakoulutetun asiantuntijan palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Pedagogiikka ei tapahdu erillisessä huoneessa, se tapahtuu arjen hoitotilanteissa. Siksi työnkuvat ovat käytännössä paljon lähempänä toisiaan kuin usein annetaan ymmärtää.
Onko kouluttamattoman henkilön suorittama kumisaappaiden pukeminen siis epäpedagogista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välillä herää tunne, että varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen pääsee liian helposti. Kun kyse on pienten lasten kasvatuksesta, oppimisesta ja hyvinvoinnista, alalle pitäisi hakeutua ja valikoitua aidosti siihen soveltuvia ihmisiä. Vakaopeksi pääsee tosi helposti opiskelmaan. Naapuri pääsi 6.5 keskiarvolla
Vierailija kirjoitti:
Jos varhaiskasvatuksen opettajien osaamista todella arvostettaisiin, sen pitäisi näkyä myös palkassa. Nyt pitkä korkeakoulutus, suuri vastuu ja vaativa työ eivät saa ansaitsemaansa taloudellista arvostusta. Palkkataso on monen mielestä lähempänä ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden palkkoja kuin korkeakoulutetun asiantuntijan palkkaa.
Vajaan kolmen tonnin palkka lastenhoitotyöstä on melkoisen kova, mutta lisää pitäisi silti saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Välillä herää tunne, että varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen pääsee liian helposti. Kun kyse on pienten lasten kasvatuksesta, oppimisesta ja hyvinvoinnista, alalle pitäisi hakeutua ja valikoitua aidosti siihen soveltuvia ihmisiä. Vakaopeksi pääsee tosi helposti opiskelmaan. Naapuri pääsi 6.5 keskiarvolla
Kyse on lastenhoidosta. Ei mistään asiantuntijatyöstä.
Korkeastikoulutettu pyllynpyyhkijä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korkea koulutus on pelkkä tekosyy sille että saisi korkeaa palkkaa, johon tällä yhteiskunnalla ei ole varaa ilman hirvittävää velanottoa.
Vierailija kirjoitti:
Jos varhaiskasvatuksen opettajien osaamista todella arvostettaisiin, sen pitäisi näkyä myös palkassa. Nyt pitkä korkeakoulutus, suuri vastuu ja vaativa työ eivät saa ansaitsemaansa taloudellista arvostusta. Palkkataso on monen mielestä lähempänä ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden palkkoja kuin korkeakoulutetun asiantuntijan palkkaa.
Ei Suomella ole varaa maksaa enemmän julkisen sektorin työntekijöille kuin yksityisen alan duunarille. Duunari tuottaa verotuloja yhteiskunnalle, josta julkisen sektorin palkat maksetaan. Yksityisellä sektorilla ei makseta korkeita palkkoja, joten myöskään verotuloja ei kerry kovin paljon. Näinollen Suomella ei ole varaa maksaa julkisen sektorin työntekijöille, pomoille ym. henkilöstölle yhtään enempää palkkaa, bonuksia tai muita etuja. Yksityinen sektori ei pysty tuottamaan sellaisia verotuloja joilla ne kyettäisiin maksamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On putkimiehellekin varmasti hyötyä siitä jos hän on tekniikan tohtori. Mutta ei se tarkoita sitä että putkimiehet kannattaisi sellaisiksi kouluttaa. Tohtoritaustainen putkimies saattaisi myös olla lähinnä paperitöistä kiinnostunut ja putket jäisivät suurelta osin korjaamatta.
Ihan sama pätee yliopistotaustaisiin päiväkodin täteihin. Vaipanvaihto ei maistu ja mieluiten oltaisiin toimistossa laatimassa jotain tunnekasvatussuunnitelman päiväraporttia. Sitten yritetään haalita työkkäristä jotain 9 euron työntekijöitä hoitamaan käytännön lastenhoitotyötä.
Päiväkotitätien mielenkiinto hoitaa lapsia on sammunut, koska sanoituskasvatus on epäonnistunut surkeasti ja tuottanut valtavan määrän aggressiivisia lapsia. Ei kukaan järki-ihminen jaksa olla nykyisten räkänokkahirviöiden parissa monta tuntia viisi päivää viikossa kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen. Siihen vielä suomen kieltä osaamattomat vastaankarjujat päälle. Varmasti tekee mieli tehdä ennemmin paperitöitä.
Sanoituskasvatus on se mitä opetetaan yliopistosta. Ei yliopistossa kerrota, että lasten pitää totella hoitajia ja että tottelemattomalle annetaan rangaistus. Korkea koulutus hävittää ihmiseltä maalaisjärjen.
Vierailija kirjoitti:
Miten ap kehittäisi 21 pikkulapsen hoitoa niin että se sujuisi pelkän hoitajan voimin ja opettaja tai sosionomi voisi keskittyä "pedagogiseen osaamiseen"?
Miten pedagoginen osaaminen onnistuu poissa lasten läheisyydestä? Suuntaviivathan on jo olemassa miten lapsi kohdataan. Fyysinen huolto merkitsee lapselle pitkälti myös psyykkistä huolenpitoa ja kanssakäymistä aikuisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ap kehittäisi 21 pikkulapsen hoitoa niin että se sujuisi pelkän hoitajan voimin ja opettaja tai sosionomi voisi keskittyä "pedagogiseen osaamiseen"?
Miten pedagoginen osaaminen onnistuu poissa lasten läheisyydestä? Suuntaviivathan on jo olemassa miten lapsi kohdataan. Fyysinen huolto merkitsee lapselle pitkälti myös psyykkistä huolenpitoa ja kanssakäymistä aikuisen kanssa.
Kyse on siitä että lastenhoito ei ole asiantuntijalle ominta alaa. Vauhdin antamista keinussa, seisomista ja lasten vahtimista, ruuan annostelua, pöytien pyyhkimistä, pukemista, sänkyjen petaamista, vessa-asioiden hoitamista, vaatteiden kuivatusta ym. ym. Noilta töiltä ei voi välttyä vaikka ei niihin asiantuntijaa tarvita.
Päiväkodissa on jokaiselle työntekijälle oma rooli. Lastentarhanopettajat tekevät kasvatussuunnitelmat, suunnittelevat retket, juhlat jne. Lastenhoitajat vastaavat enemmän hoitotyöstä.
Vuoteen 2015 saakka toiminta oli virallisestikin päivähoitoa joka oli sosiaalipalvelu.
Sitten lakimuutoksen myötä se nimettiin varhaiskasvatukseksi ja siitä tuli koulutuspalvelu johon jokaisella lapselle on oikeus.
Henkilökunnan määrää ei kuitenkaan uudistuksen myötä lisätty, mikä tarkoittaa sitä, että käytännössä lapsia ei ole aikaa varhaiskasvattaa vaan toiminta on hoitoa niin kuin ennenkin. Hoitoa ei voida merkittävästi vähentää koska silloin lapset jäisivät heitteille.
Käytännössä kyseessä on eräänlainen teatteri missä yli kaiken korostetaan varhaiskasvatusterminologiaa ja henkilökunnan pedagogista asiantuntijuutta ja korkeaa koulutusta.