Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatuksen koulutusinflaatio on todellinen ilmiö
25.07.2026 |
Varhaiskasvatuksen opettajan työnkuva on monessa päiväkodissa käytännössä hyvin lähellä lastenhoitajan työtä. Vaikka opettajalla on pedagoginen vastuu ja korkeakoulutus, arki koostuu pitkälti samoista perustyötehtävistä: lasten hoivasta, ruokailuista, pukemisesta, ulkoilusta, leikeistä ja turvallisuudesta huolehtimisesta. Käytännössä koulutuksen tuoma erityisosaaminen ei aina pääse oikeuksiinsa.
Samaan aikaan koulutustaso on noussut merkittävästi, mutta työn sisältö, palkkaus ja arvostus eivät ole kehittyneet samassa tahdissa. Tämä on johtanut siihen, että moni kokee koulutuksen kärsineen inflaation – yhä korkeampaa koulutusta vaaditaan, mutta vastineeksi saatava hyöty työn arjessa on jäänyt vähäiseksi.
Kyse ei ole siitä, etteikö pedagogisella osaamisella olisi merkitystä. Ongelma on se, ettei varhaiskasvatuksen rakenteissa ole aina mahdollisuuksia hyödyntää sitä täysipainoisesti. Jos korkeakoulutettua osaamista ei pystytä käyttämään siihen, mihin se on tarkoitettu, on aiheellista pohtia, onko koulutuksen ja työn vaatimusten välinen tasapaino kohdallaan.
Kommentit (70)
Millaista palkkaa saa pk-seudulla vakahoitaja/opettaja/sosionomi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka järkevä ihminen haluaa olla vakaope?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vaan nyt jaksan ihmetellä mitä ihme erikoista korkeakoulutusta tarvitaan 1-3 vuotiaiden ryhmissä.Tuon ikäiselle hoiva,perustarpeista huolehtiminen, sylittely ,leikki ja turva ovat tärkeimpiä.
Yksikään tämänikäinen ei ole vielä kypsä ja aivot tarpeeksi kehittyneet nykyajan vaatimuksiin.Pienistä tulee levottomia,ylikierroksilla olevia taaperoita ,joiden tarpeisiin ei vastaa mikään suunnittelu tai pedagoginen hölynpöly..
Ei tätä muutosta lasten ja heidän tarpeidensa vuoksi ole tehtykään.
Vaan niiden tätien (suurimmaksi osaksi), jotta voivat koulutukseen vedoten vaatia lisää palkkaa.
Varhaiskasvattaja antaitsee 3000-4000 euron palkan kun taas päikkytädille tai -sedälle riittää 2000.
Onko tässä taustalla nyt palkka kateus? Kuten Suomalaisilla yleensä. Eli hoitaja on kateellinen kun ope saa paremman palkan? Yliopistotason opettaja käy kuitenkin 5 vuotisen koulun ja moni joutuu ottamaan isot opintolainat sitä varten, että tottakai myös palkka pitää olla korkeakoulutasoinen. Itse en ainakaan halua laittaa lastani päiväkotiin jossa ei ole yhtään korkeakoulutettua töissä. Monet epäpätevät myös haukkuvat päteviä opettajia. Syynähän tuohonkin on kova kilpailu työpaikoista, joten sitä pätevää yritetään haukkua, jotta saadaan itselle varmemmin töitä. Toki se epäpätevä voi olla joskus hyvä opettaja, mutta vähän liikaa nyt näkee nimeomaan koulutettujen ihmisten vähättelyä ja haukkumista, kateutta palkoista. Jos näkee ison vaivan sen eteen että käy 5 vuotta Yliopistoa niin jokainen voi sinne hakea, joutuu näkemään sen vaivan. Kummaa koulutuksen alasajoa.
Haluatko että lapsesi päiväkotiryhmässä on opettaja joka on paljon pois ryhmästä vai että on riittävästi hoitajia? Se kandidaatin tutkinto on turha jos opettaja ei ole täysaikaisesti tekemässä sitä mikä on oleellista. Mistään kateudesta ei ole kyse.
Eihän missään muussakaan akateemisessa työssä olla kokoaikaisesti asiakkaan tai potilaan kanssa. Esim. lääkäri näkee potilasta vain hyvin lyhyitä aikoja, mutta tuo kaiken sisällön ja suunnitelmallisuuden tekemiseen, jota hoitajat toteuttavat. Sama esim. sosiaalityöntekijässä. Ei lastenkodeissa sossut käy kuin pari kertaa vuodessa, mutta sossun tekemällä suunnitelmalla ja ohjeistuksella mennään. Ilman sen akateemisen opettajan tekemää suunnitelmaa ja sisällön tuottamista se päiväkodin tekeminen olisi pelkkää karjalauman ajamista ulos sisään, syömään, vessaan.
Akateemista työntekijää ei tarvita joka ryhmään. Periaate voisi olla sama kuin lastenkodeissa, eli että akateeminen työntekijä käy paikalla vain harvoin tai erikseen pyydettäessä.
Tällöin ryhmässä voisi olla kolme tai neljä lastenhoitajaa joilla riittäisi hyvin aikaa lapsille, ja sitä kautta lapset ehdittäisiin huomioida yksilöinä eikä olisi sitä karjalaumameininkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vaan nyt jaksan ihmetellä mitä ihme erikoista korkeakoulutusta tarvitaan 1-3 vuotiaiden ryhmissä.Tuon ikäiselle hoiva,perustarpeista huolehtiminen, sylittely ,leikki ja turva ovat tärkeimpiä.
Yksikään tämänikäinen ei ole vielä kypsä ja aivot tarpeeksi kehittyneet nykyajan vaatimuksiin.Pienistä tulee levottomia,ylikierroksilla olevia taaperoita ,joiden tarpeisiin ei vastaa mikään suunnittelu tai pedagoginen hölynpöly..
Ei tätä muutosta lasten ja heidän tarpeidensa vuoksi ole tehtykään.
Vaan niiden tätien (suurimmaksi osaksi), jotta voivat koulutukseen vedoten vaatia lisää palkkaa.
Varhaiskasvattaja antaitsee 3000-4000 euron palkan kun taas päikkytädille tai -sedälle riittää 2000.
Onko tässä taustalla nyt palkka kateus? Kuten Suomalaisilla yleensä. Eli hoitaja on kateellinen kun ope saa paremman palkan? Yliopistotason opettaja käy kuitenkin 5 vuotisen koulun ja moni joutuu ottamaan isot opintolainat sitä varten, että tottakai myös palkka pitää olla korkeakoulutasoinen. Itse en ainakaan halua laittaa lastani päiväkotiin jossa ei ole yhtään korkeakoulutettua töissä. Monet epäpätevät myös haukkuvat päteviä opettajia. Syynähän tuohonkin on kova kilpailu työpaikoista, joten sitä pätevää yritetään haukkua, jotta saadaan itselle varmemmin töitä. Toki se epäpätevä voi olla joskus hyvä opettaja, mutta vähän liikaa nyt näkee nimeomaan koulutettujen ihmisten vähättelyä ja haukkumista, kateutta palkoista. Jos näkee ison vaivan sen eteen että käy 5 vuotta Yliopistoa niin jokainen voi sinne hakea, joutuu näkemään sen vaivan. Kummaa koulutuksen alasajoa.
Haluatko että lapsesi päiväkotiryhmässä on opettaja joka on paljon pois ryhmästä vai että on riittävästi hoitajia? Se kandidaatin tutkinto on turha jos opettaja ei ole täysaikaisesti tekemässä sitä mikä on oleellista. Mistään kateudesta ei ole kyse.
Eihän missään muussakaan akateemisessa työssä olla kokoaikaisesti asiakkaan tai potilaan kanssa. Esim. lääkäri näkee potilasta vain hyvin lyhyitä aikoja, mutta tuo kaiken sisällön ja suunnitelmallisuuden tekemiseen, jota hoitajat toteuttavat. Sama esim. sosiaalityöntekijässä. Ei lastenkodeissa sossut käy kuin pari kertaa vuodessa, mutta sossun tekemällä suunnitelmalla ja ohjeistuksella mennään. Ilman sen akateemisen opettajan tekemää suunnitelmaa ja sisällön tuottamista se päiväkodin tekeminen olisi pelkkää karjalauman ajamista ulos sisään, syömään, vessaan.
Akateemista työntekijää ei tarvita joka ryhmään. Periaate voisi olla sama kuin lastenkodeissa, eli että akateeminen työntekijä käy paikalla vain harvoin tai erikseen pyydettäessä.
Tällöin ryhmässä voisi olla kolme tai neljä lastenhoitajaa joilla riittäisi hyvin aikaa lapsille, ja sitä kautta lapset ehdittäisiin huomioida yksilöinä eikä olisi sitä karjalaumameininkiä.
Nythän siellä on elto, joka toimii noin. Käy tarvittaessa ja auttaa erityisen vaikeissa tilanteissa. Lastenkodissa on yleensä n. 7 lasta per osasto. Päiväkodissa taitaa olla mahdollista se 21. Jotta näille parillekymmenelle olisi mitenkään mahdollista saada henkilökohtaisia kehittymissuunnitelmia ja henkilökohtaista havainnointia tuen tarpeista, siellä pitää olla akateeminen useammin kuin pari kertaa vuodessa. Lainsäätäjä on lähtenyt siitä, että joka ryhmässä on sitä varten yksi akateeminen. Hän ei ole siellä pyyhkimässä pyllyjä, vaan rikastuttamassa sitä toimintaa opetuksellisesti, jotta se ei ole mitään pelkkää säilömistä, mihin lastenhoitajat asian aina vievät. Lastenhoitajien pitäisi jo viimein alkaa ymmärtää, että opettaja ei ole siellä avustamassa heitä, hänellä on aivan erilainen toimenkuva.
Varhaiskasvatuksen opettajan toimenkuvaan kuuluu alle kouluikäisten lasten hoito, kasvatus ja opetus osana moniammatillista tiimiä. Myös Työmarkkinatori ja Duunitori kuvaavat varhaiskasvatuksen opettajan työn sisältävän nämä kaikki osa-alueet. Suomalainen varhaiskasvatus perustuu EduCare-malliin, jossa hoito, kasvatus ja opetus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden eikä niitä eroteta toisistaan arjen työssä. Vaikka varhaiskasvatuksen opettajalla on päävastuu ryhmän pedagogiikasta, hän osallistuu myös lasten päivittäiseen hoitoon ja muihin käytännön työtehtäviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyllyjen pyyhintä kuuluu vakaopen työnkuvaan ja piste!!! Tai ainakin suunnitella että pylly pyyhitäön joka wc-käynnillä. Onhan tämä arvikasta työtä että joku sen suunnittelee ja myös nenän pyyhinnän. Tähän tarvitaan 2 vuoden kandin tutkinto
Miten kotona oleva lapsi pärjää, kun kukaan ei ole vastuussa hänen pedagogiikastaan eikä laadi hänelle henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jopa sosionomi yamk on pätevämpi päiväkodin johtaja kuin vakaope
Vierailija kirjoitti:
Miten kotona oleva lapsi pärjää, kun kukaan ei ole vastuussa hänen pedagogiikastaan eikä laadi hänelle henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaa?
Ei noita suunnitelmia ehdi kukaan lukea. Pölyttyvät mapissa kunnes on aika laatia seuraava suunnitelma.
Eihän missään muussakaan akateemisessa työssä olla kokoaikaisesti asiakkaan tai potilaan kanssa. Esim. lääkäri näkee potilasta vain hyvin lyhyitä aikoja, mutta tuo kaiken sisällön ja suunnitelmallisuuden tekemiseen, jota hoitajat toteuttavat. Sama esim. sosiaalityöntekijässä. Ei lastenkodeissa sossut käy kuin pari kertaa vuodessa, mutta sossun tekemällä suunnitelmalla ja ohjeistuksella mennään. Ilman sen akateemisen opettajan tekemää suunnitelmaa ja sisällön tuottamista se päiväkodin tekeminen olisi pelkkää karjalauman ajamista ulos sisään, syömään, vessaan.