Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatuksen koulutusinflaatio on todellinen ilmiö
25.07.2026 |
Varhaiskasvatuksen opettajan työnkuva on monessa päiväkodissa käytännössä hyvin lähellä lastenhoitajan työtä. Vaikka opettajalla on pedagoginen vastuu ja korkeakoulutus, arki koostuu pitkälti samoista perustyötehtävistä: lasten hoivasta, ruokailuista, pukemisesta, ulkoilusta, leikeistä ja turvallisuudesta huolehtimisesta. Käytännössä koulutuksen tuoma erityisosaaminen ei aina pääse oikeuksiinsa.
Samaan aikaan koulutustaso on noussut merkittävästi, mutta työn sisältö, palkkaus ja arvostus eivät ole kehittyneet samassa tahdissa. Tämä on johtanut siihen, että moni kokee koulutuksen kärsineen inflaation – yhä korkeampaa koulutusta vaaditaan, mutta vastineeksi saatava hyöty työn arjessa on jäänyt vähäiseksi.
Kyse ei ole siitä, etteikö pedagogisella osaamisella olisi merkitystä. Ongelma on se, ettei varhaiskasvatuksen rakenteissa ole aina mahdollisuuksia hyödyntää sitä täysipainoisesti. Jos korkeakoulutettua osaamista ei pystytä käyttämään siihen, mihin se on tarkoitettu, on aiheellista pohtia, onko koulutuksen ja työn vaatimusten välinen tasapaino kohdallaan.
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vaan nyt jaksan ihmetellä mitä ihme erikoista korkeakoulutusta tarvitaan 1-3 vuotiaiden ryhmissä.Tuon ikäiselle hoiva,perustarpeista huolehtiminen, sylittely ,leikki ja turva ovat tärkeimpiä.
Yksikään tämänikäinen ei ole vielä kypsä ja aivot tarpeeksi kehittyneet nykyajan vaatimuksiin.Pienistä tulee levottomia,ylikierroksilla olevia taaperoita ,joiden tarpeisiin ei vastaa mikään suunnittelu tai pedagoginen hölynpöly..
Ei tätä muutosta lasten ja heidän tarpeidensa vuoksi ole tehtykään.
Vaan niiden tätien (suurimmaksi osaksi), jotta voivat koulutukseen vedoten vaatia lisää palkkaa.
Varhaiskasvattaja antaitsee 3000-4000 euron palkan kun taas päikkytädille tai -sedälle riittää 2000.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa päiväkodissa työskentelevät ovat kaikki saman koulutuksen käyneitä.Ei ole hierarkiaa,eriarvoisuutta ja riitoja työnkuvista.Päivä on kaikkien aikuisten käsissä ja työ sujuu ja lapset viihtyvät.Kannatan Suomeen samaa mallia.
Ruotsissa on nykyisin paljon ongelmia, että eipä sitä kannata ryhtyä ihailemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vaan nyt jaksan ihmetellä mitä ihme erikoista korkeakoulutusta tarvitaan 1-3 vuotiaiden ryhmissä.Tuon ikäiselle hoiva,perustarpeista huolehtiminen, sylittely ,leikki ja turva ovat tärkeimpiä.
Yksikään tämänikäinen ei ole vielä kypsä ja aivot tarpeeksi kehittyneet nykyajan vaatimuksiin.Pienistä tulee levottomia,ylikierroksilla olevia taaperoita ,joiden tarpeisiin ei vastaa mikään suunnittelu tai pedagoginen hölynpöly..
Ei tätä muutosta lasten ja heidän tarpeidensa vuoksi ole tehtykään.
Vaan niiden tätien (suurimmaksi osaksi), jotta voivat koulutukseen vedoten vaatia lisää palkkaa.
Varhaiskasvattaja antaitsee 3000-4000 euron palkan kun taas päikkytädille tai -sedälle riittää 2000.
Onko tässä taustalla nyt palkka kateus? Kuten Suomalaisilla yleensä. Eli hoitaja on kateellinen kun ope saa paremman palkan? Yliopistotason opettaja käy kuitenkin 5 vuotisen koulun ja moni joutuu ottamaan isot opintolainat sitä varten, että tottakai myös palkka pitää olla korkeakoulutasoinen. Itse en ainakaan halua laittaa lastani päiväkotiin jossa ei ole yhtään korkeakoulutettua töissä. Monet epäpätevät myös haukkuvat päteviä opettajia. Syynähän tuohonkin on kova kilpailu työpaikoista, joten sitä pätevää yritetään haukkua, jotta saadaan itselle varmemmin töitä. Toki se epäpätevä voi olla joskus hyvä opettaja, mutta vähän liikaa nyt näkee nimeomaan koulutettujen ihmisten vähättelyä ja haukkumista, kateutta palkoista. Jos näkee ison vaivan sen eteen että käy 5 vuotta Yliopistoa niin jokainen voi sinne hakea, joutuu näkemään sen vaivan. Kummaa koulutuksen alasajoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vaan nyt jaksan ihmetellä mitä ihme erikoista korkeakoulutusta tarvitaan 1-3 vuotiaiden ryhmissä.Tuon ikäiselle hoiva,perustarpeista huolehtiminen, sylittely ,leikki ja turva ovat tärkeimpiä.
Yksikään tämänikäinen ei ole vielä kypsä ja aivot tarpeeksi kehittyneet nykyajan vaatimuksiin.Pienistä tulee levottomia,ylikierroksilla olevia taaperoita ,joiden tarpeisiin ei vastaa mikään suunnittelu tai pedagoginen hölynpöly..
Ei tätä muutosta lasten ja heidän tarpeidensa vuoksi ole tehtykään.
Vaan niiden tätien (suurimmaksi osaksi), jotta voivat koulutukseen vedoten vaatia lisää palkkaa.
Varhaiskasvattaja antaitsee 3000-4000 euron palkan kun taas päikkytädille tai -sedälle riittää 2000.
Ei ole päikkytätejä ja -setiä. Aina sama jankkaus, huoh
"Ei ole päikkytätejä ja -setiä. Aina sama jankkaus, huoh"
Ennen oli, ja siksi heillä oli matala palkka. Nyt palkat ovat nousseet kun heidät on uudelleenbrändätty varhaiskasvattajiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsin ongelmat eivät johdu päivähoidon laadusta vaan asuntopolitiikasta jossa on muodostunut ns.ghettoja.Siellä rikollisuus on tavallista ja väkivallalla ratkaistaan asiat.
Erityneet koulut ja yksityisoppilaitokset ovat yleisiä,kunnalliset koulut ovat suuria.Eli päivähoito ei ole Ruotsissa ongelmia aiheuttavia..tätä on ihan tutkittu perusteellisesti ja useaan kertaan.
Itse olen työskennellyt Ruotsissa vuosia vardagshemmeissä ja kokenut ne hyviksi lapsille ja perheille.Ruotsissa lapset ovat lyhyemmän päivä päivähoidossa kuin Suomessa vakassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vaan nyt jaksan ihmetellä mitä ihme erikoista korkeakoulutusta tarvitaan 1-3 vuotiaiden ryhmissä.Tuon ikäiselle hoiva,perustarpeista huolehtiminen, sylittely ,leikki ja turva ovat tärkeimpiä.
Yksikään tämänikäinen ei ole vielä kypsä ja aivot tarpeeksi kehittyneet nykyajan vaatimuksiin.Pienistä tulee levottomia,ylikierroksilla olevia taaperoita ,joiden tarpeisiin ei vastaa mikään suunnittelu tai pedagoginen hölynpöly..
Ei tätä muutosta lasten ja heidän tarpeidensa vuoksi ole tehtykään.
Vaan niiden tätien (suurimmaksi osaksi), jotta voivat koulutukseen vedoten vaatia lisää palkkaa.
Varhaiskasvattaja antaitsee 3000-4000 euron palkan kun taas päikkytädille tai -sedälle riittää 2000.
Onko tässä taustalla nyt palkka kateus? Kuten Suomalaisilla yleensä. Eli hoitaja on kateellinen kun ope saa paremman palkan? Yliopistotason opettaja käy kuitenkin 5 vuotisen koulun ja moni joutuu ottamaan isot opintolainat sitä varten, että tottakai myös palkka pitää olla korkeakoulutasoinen. Itse en ainakaan halua laittaa lastani päiväkotiin jossa ei ole yhtään korkeakoulutettua töissä. Monet epäpätevät myös haukkuvat päteviä opettajia. Syynähän tuohonkin on kova kilpailu työpaikoista, joten sitä pätevää yritetään haukkua, jotta saadaan itselle varmemmin töitä. Toki se epäpätevä voi olla joskus hyvä opettaja, mutta vähän liikaa nyt näkee nimeomaan koulutettujen ihmisten vähättelyä ja haukkumista, kateutta palkoista. Jos näkee ison vaivan sen eteen että käy 5 vuotta Yliopistoa niin jokainen voi sinne hakea, joutuu näkemään sen vaivan. Kummaa koulutuksen alasajoa.
Haluatko että lapsesi päiväkotiryhmässä on opettaja joka on paljon pois ryhmästä vai että on riittävästi hoitajia? Se kandidaatin tutkinto on turha jos opettaja ei ole täysaikaisesti tekemässä sitä mikä on oleellista. Mistään kateudesta ei ole kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vaan nyt jaksan ihmetellä mitä ihme erikoista korkeakoulutusta tarvitaan 1-3 vuotiaiden ryhmissä.Tuon ikäiselle hoiva,perustarpeista huolehtiminen, sylittely ,leikki ja turva ovat tärkeimpiä.
Yksikään tämänikäinen ei ole vielä kypsä ja aivot tarpeeksi kehittyneet nykyajan vaatimuksiin.Pienistä tulee levottomia,ylikierroksilla olevia taaperoita ,joiden tarpeisiin ei vastaa mikään suunnittelu tai pedagoginen hölynpöly..
Ei tätä muutosta lasten ja heidän tarpeidensa vuoksi ole tehtykään.
Vaan niiden tätien (suurimmaksi osaksi), jotta voivat koulutukseen vedoten vaatia lisää palkkaa.
Varhaiskasvattaja antaitsee 3000-4000 euron palkan kun taas päikkytädille tai -sedälle riittää 2000.
Onko tässä taustalla nyt palkka kateus? Kuten Suomalaisilla yleensä. Eli hoitaja on kateellinen kun ope saa paremman palkan? Yliopistotason opettaja käy kuitenkin 5 vuotisen koulun ja moni joutuu ottamaan isot opintolainat sitä varten, että tottakai myös palkka pitää olla korkeakoulutasoinen. Itse en ainakaan halua laittaa lastani päiväkotiin jossa ei ole yhtään korkeakoulutettua töissä. Monet epäpätevät myös haukkuvat päteviä opettajia. Syynähän tuohonkin on kova kilpailu työpaikoista, joten sitä pätevää yritetään haukkua, jotta saadaan itselle varmemmin töitä. Toki se epäpätevä voi olla joskus hyvä opettaja, mutta vähän liikaa nyt näkee nimeomaan koulutettujen ihmisten vähättelyä ja haukkumista, kateutta palkoista. Jos näkee ison vaivan sen eteen että käy 5 vuotta Yliopistoa niin jokainen voi sinne hakea, joutuu näkemään sen vaivan. Kummaa koulutuksen alasajoa.
Haluatko että lapsesi päiväkotiryhmässä on opettaja joka on paljon pois ryhmästä vai että on riittävästi hoitajia? Se kandidaatin tutkinto on turha jos opettaja ei ole täysaikaisesti tekemässä sitä mikä on oleellista. Mistään kateudesta ei ole kyse.
Viittä vuotta ei mene kandidaatin opiskeluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vaan nyt jaksan ihmetellä mitä ihme erikoista korkeakoulutusta tarvitaan 1-3 vuotiaiden ryhmissä.Tuon ikäiselle hoiva,perustarpeista huolehtiminen, sylittely ,leikki ja turva ovat tärkeimpiä.
Yksikään tämänikäinen ei ole vielä kypsä ja aivot tarpeeksi kehittyneet nykyajan vaatimuksiin.Pienistä tulee levottomia,ylikierroksilla olevia taaperoita ,joiden tarpeisiin ei vastaa mikään suunnittelu tai pedagoginen hölynpöly..
Ei tätä muutosta lasten ja heidän tarpeidensa vuoksi ole tehtykään.
Vaan niiden tätien (suurimmaksi osaksi), jotta voivat koulutukseen vedoten vaatia lisää palkkaa.
Varhaiskasvattaja antaitsee 3000-4000 euron palkan kun taas päikkytädille tai -sedälle riittää 2000.
Lastenhoitajan palkka on noin 2600€ ja vakaopen 2900€
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä levitetään virheellistä tietoa, että varhaiskasvatuksen opettajan koulutus kestäisi viisi vuotta. Tämä ei pidä paikkaansa. Varhaiskasvatuksen opettajaksi voi valmistua tyypillisesti noin 2-3 vuodessa suorittamalla kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon, joka antaa kelpoisuuden tehtävään.
Vertailun vuoksi myös sosionomi (AMK) -tutkinto kestää yleensä noin 3,5 vuotta.
Lisäksi on hyvä huomioida, että varhaiskasvatuksen opettajan ja lastenhoitajan palkkaero on monissa kunnissa vain noin 200–300 euroa kuukaudessa, vaikka koulutusta ja vastuuta käytetään usein perusteluna ammattien erottelulle.
Varhaiskasvatuksen opettajan keskimääräinen kuukausipalkka on noin 2 872 euroa. Vertailun vuoksi lähihoitajan palkka sosiaalihuollon työtehtävissä on noin 2 750 euroa kuukaudessa. Palkkaero ei siis ole kovin suuri, vaikka koulutus- ja kelpoisuusvaatimukset eroavat toisistaan.
Varhaiskasvatus on muutenkin melko pienipalkkainen ala. Sosionomin näkökulmasta päiväkoti ei välttämättä ole taloudellisesti houkuttelevin työpaikka, sillä sosiaaliohjaajana sosiaalihuollossa kuukausipalkka voi olla noin 3 300 euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä ihmettelin:
".Vaikka opettajalla on pedagoginen vastuu ja korkeakoulutus, arki koostuu pitkälti samoista perustyötehtävistä: lasten hoivasta, ruokailuista, pukemisesta, ulkoilusta, leikeistä ja turvallisuudesta huolehtimisesta. Käytännössä koulutuksen tuoma erityisosaaminen ei aina pääse oikeuksiinsa."
Eikö niitä pedagogisia taitoja kuulu hyödyntää juuri noissa perustyötehtävissä? Lasten arjessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vaan nyt jaksan ihmetellä mitä ihme erikoista korkeakoulutusta tarvitaan 1-3 vuotiaiden ryhmissä.Tuon ikäiselle hoiva,perustarpeista huolehtiminen, sylittely ,leikki ja turva ovat tärkeimpiä.
Yksikään tämänikäinen ei ole vielä kypsä ja aivot tarpeeksi kehittyneet nykyajan vaatimuksiin.Pienistä tulee levottomia,ylikierroksilla olevia taaperoita ,joiden tarpeisiin ei vastaa mikään suunnittelu tai pedagoginen hölynpöly..
Ei tätä muutosta lasten ja heidän tarpeidensa vuoksi ole tehtykään.
Vaan niiden tätien (suurimmaksi osaksi), jotta voivat koulutukseen vedoten vaatia lisää palkkaa.
Varhaiskasvattaja antaitsee 3000-4000 euron palkan kun taas päikkytädille tai -sedälle riittää 2000.
Onko tässä taustalla nyt palkka kateus? Kuten Suomalaisilla yleensä. Eli hoitaja on kateellinen kun ope saa paremman palkan? Yliopistotason opettaja käy kuitenkin 5 vuotisen koulun ja moni joutuu ottamaan isot opintolainat sitä varten, että tottakai myös palkka pitää olla korkeakoulutasoinen. Itse en ainakaan halua laittaa lastani päiväkotiin jossa ei ole yhtään korkeakoulutettua töissä. Monet epäpätevät myös haukkuvat päteviä opettajia. Syynähän tuohonkin on kova kilpailu työpaikoista, joten sitä pätevää yritetään haukkua, jotta saadaan itselle varmemmin töitä. Toki se epäpätevä voi olla joskus hyvä opettaja, mutta vähän liikaa nyt näkee nimeomaan koulutettujen ihmisten vähättelyä ja haukkumista, kateutta palkoista. Jos näkee ison vaivan sen eteen että käy 5 vuotta Yliopistoa niin jokainen voi sinne hakea, joutuu näkemään sen vaivan. Kummaa koulutuksen alasajoa.
Haluatko että lapsesi päiväkotiryhmässä on opettaja joka on paljon pois ryhmästä vai että on riittävästi hoitajia? Se kandidaatin tutkinto on turha jos opettaja ei ole täysaikaisesti tekemässä sitä mikä on oleellista. Mistään kateudesta ei ole kyse.
Jos päiväkoti on hyvin organisoitu ja ryhmässä tarpeeksi aikuisia niin ei pitäisi opettajan aika kulua pelkästään vaipanvaihtoon. Päiväkodeissa on paljon laatueroja. Jos olet ollut vain yhdessä tai kahdessa päiväkodissa niin ei sinulla sitten ole laajempaa kokonaiskäsitystä siitä mitä oikeasti isommassa mittaakavassa tapahtuu. Jos olet kandina itse sitten alistunut hoitajien pompotettavaksi niin miksi. Opettaja on ryhmänjohtaja. Ainakin itse ope harkkana kandivuonna otin oman paikkani ja harjoittelu meni hyvin koulussa. Kehuja tuli lapsiystävällisestä ja sopivan napakasta otteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse hoitajana en kadehdibopettajia vaan vaadin että he tekevät työnsä itse.Oma tilanteeni on outo..opettaja piiloutuu kaiken aikaa eri verukkeella,keksii olemattomia konetöitä,laminoi silloin kun olisi ryhmässä huutava pula aikuisista.On kummallista,että opettajana moraali kestää lasten itkut ja sietää sitä että hoitaja on yksin 21 lapsen kanssa.Hoitajana en voisi tehdä tätä lapsille tai työkaverilleni.
Perustelut ovat aina samat ..SAK -ajasta ei voi joustaa,palaverit on pakollisia ,vaisun kirjoittaminen juuri nyt on tärkeääjne Ei hyvänen aika ole jos hoitaja todellakin on yksin ulkoilut,siirtymät..jne.
Pomo on monesti puuttunut tilanteeseen mutta mikään ei muutu .sosionomi ryhmässä on kaikessa mukana aina.Itseä kauhistuttaa alkava kausi kun jään iltavuoroon kaksin open kanssa sosionomin lähdettyä kotiin jo yhdeltä..
Hirveätä"..harjoittelussa otin paikkani ja olin napakka "kertoo vakakandi.Kuulostaa jokaisen ryhmän kauhuopelta joka on ryhmänjohtajuudessaan ihan pihalla.Vakassa tehdään tiimityötä jossa kukaan ei ole toisen yläpuolella.Jokaisellabon omat tehtävänsä ja se on hyvä,pomo on päiväkodin johtaja,ei kukaan muu.
Varhaiskasvatuksen arvostus on vuosien saatossa heikentynyt. Moni kokee, että alalle hakeudutaan nykyisin myös siksi, että koulutukseen on suhteellisen helppo päästä verrattuna moniin muihin yliopistokoulutuksiin. Samalla kelpoisuuksia on laajennettu, ja esimerkiksi lähihoitajille on luotu väyliä siirtyä opettajiksi lisäkoulutuksen kautta. Tämä herättää keskustelua siitä, onko koulutuksen vaatimustaso ja ammatti-identiteetti muuttunut.
On vaikea ymmärtää, miksi pitkä korkeakoulutus ja suuri pedagoginen vastuu eivät näy palkassa. Kun yliopistokoulutettu varhaiskasvatuksen opettaja saa käteen noin 2 000 euroa kuukaudessa, moni pohtii, vastaako palkka koulutuksen vaativuutta ja työn vastuuta.
Lisäksi suuri osa työajasta kuluu aivan välttämättömiin perushoitotilanteisiin, kuten lasten ruokailuissa avustamiseen, pukemiseen ja vaippojen vaihtamiseen. Vaikka nämä ovat tärkeä osa pienten lasten hoitoa, moni kokee ristiriitaisena sen, että yliopistokoulutetun pedagogin työ painottuu niin paljon perushoivaan.
Sopii siirtyä koulun puolelle jos perushoidolliset tilanteet eivät yliopistokoulutetulle käy..Kun jo opiskelemaan lähtiessään tietää tulevan kohderyhmän olevan noin 9kk-6 v ei voi tulla yllätyksenä ns.hoidollisten töiden osuus päivästä. Lapset kun ovat lapsia,ei aikuisia,
Harhaluulo on monella kandilla kun ovat harjoittelussaan vakassa,että vakaope liihoittele eylhäisesti ryhmän Pomona,tekee vain koneella suunnittelija pitää vasuja,käy palavereissa..Pilvilinna romahtaa valmistuessa ja ensimmäisessä työssä vastuullisena ryhmässä.
Kova pala on kun kaikki ei kummarrakkaan ,vaan odottavat osallistumista ihan käytännössä lasten hoitamiseen.
Lastenhoitaja ei ole töissä koko aukiolon ajan.Ulkopuolelle jäävänä aikana vaipat vaihtaa opettaja,samoin vaihtaa kuivaa päälle tai pesee oksennuksen lapsen päältä.
Olen pahoillani ..tämä on vakaopenkin osa vaikka kuinka ei haluaisi sitä uskoa.
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatuksen arvostus on vuosien saatossa heikentynyt. Moni kokee, että alalle hakeudutaan nykyisin myös siksi, että koulutukseen on suhteellisen helppo päästä verrattuna moniin muihin yliopistokoulutuksiin. Samalla kelpoisuuksia on laajennettu, ja esimerkiksi lähihoitajille on luotu väyliä siirtyä opettajiksi lisäkoulutuksen kautta. Tämä herättää keskustelua siitä, onko koulutuksen vaatimustaso ja ammatti-identiteetti muuttunut.
On vaikea ymmärtää, miksi pitkä korkeakoulutus ja suuri pedagoginen vastuu eivät näy palkassa. Kun yliopistokoulutettu varhaiskasvatuksen opettaja saa käteen noin 2 000 euroa kuukaudessa, moni pohtii, vastaako palkka koulutuksen vaativuutta ja työn vastuuta.
Lisäksi suuri osa työajasta kuluu aivan välttämättömiin perushoitotilanteisiin, kuten lasten ruokailuissa avustamiseen, pukemiseen ja vaippojen vaihtamiseen. Vaikka nämä ovat tärkeä osa pienten lasten hoitoa, moni kokee ristiriitaisena sen, että yliopistokoulutetun pedagogin työ painottuu niin paljon perushoivaan.
Palkkaus ei tule korkeakoulutuksesta vaan siitä, että mikä henkilön työn tuottavuus on ja että kuinka helposti henkilön voi korvata jollakulla toisella.
Lastenhoito on lähinnä ns. tukitoiminto eikä sen tuottavuus ole kovin korkea. Lastenhoitoa voi myös tehdä kouluttamaton sijainen, lyhyen kurssin käynyt perhepäivähoitaja, isovanhempi, naapurin teinityttö tai -poika tms. On erittäin yleistä ettei opettajan vakanssia päiväkodissa saada täytettyä vaan sitä työtä tekee käytännössä vakinaisena (virallisesti toki sijaisena) ja hyvällä menestyksellä lastenhoitajan pätevyyden omaava henkilö.
Mm. tästä syystä opettajan palkka ei ole korkea. Palkkaukseen vaikuttanee myös se, että opettajan ja lastenhoitajan välinen työnkuvien ero on pieni.
Suuri pedagoginen vastuu on suoraan sanottuna lähinnä sanahelinää. Vastuuta toki on erilaisista kirjallisista töistä, kokouksista yms. mutta niiden tuottama käytännön lisäarvo lastenhoitotyölle on pieni. Käytännön työskentely voisi myös olla helpompaa jos siihen ei sekoitettaisi erilaisia ns. pinnalla olevia kasvatustieteellisiä teorioita vaan keskityttäisiin siihen, että mitä omat silmät kertovat erilaisten työmenetelmien toimivuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Sopii siirtyä koulun puolelle jos perushoidolliset tilanteet eivät yliopistokoulutetulle käy..Kun jo opiskelemaan lähtiessään tietää tulevan kohderyhmän olevan noin 9kk-6 v ei voi tulla yllätyksenä ns.hoidollisten töiden osuus päivästä. Lapset kun ovat lapsia,ei aikuisia,
Harhaluulo on monella kandilla kun ovat harjoittelussaan vakassa,että vakaope liihoittele eylhäisesti ryhmän Pomona,tekee vain koneella suunnittelija pitää vasuja,käy palavereissa..Pilvilinna romahtaa valmistuessa ja ensimmäisessä työssä vastuullisena ryhmässä.
Kova pala on kun kaikki ei kummarrakkaan ,vaan odottavat osallistumista ihan käytännössä lasten hoitamiseen.
Lastenhoitaja ei ole töissä koko aukiolon ajan.Ulkopuolelle jäävänä aikana vaipat vaihtaa opettaja,samoin vaihtaa kuivaa päälle tai pesee oksennuksen lapsen päältä.
Olen pahoillani ..tämä on vakaopenkin osa vaikka kuinka ei haluaisi sitä uskoa.
Koko "vaka" on käytännössä pelkkä kulissi. Lasten päivähoito on lasten päivähoitoa vaikka talon seinällä lukisi kissan kokoisin kirjaimin "varhaiskasvatus", kaikki tittelit olisi vaihdettu vaka-alkuisiksi, oltaisiin alettu pyörittää tolkutonta paperityöhimmeliä "varhaiskasvatuksen" nimissä ja vaikka vielä hankittu papukaija joka hokee jatkuvalla syötöllä "vaka vaka vaka".
Kaikki kulissit romahtavat jossain vaiheessa omaan mahdottomuuteensa, mutta "vakan" osalta siihen voi valitettavasti vielä mennä vuosia tai jopa vuosikymmeniä.
Toki hiukan ollaan jo tultu takaisin päin pahimmista ajoista (jotka ajoittuivat vuoden 2020 kieppeille) jolloin meinattiin tosissaan luoda päiväkodeista jonkinlaisia pienten lasten kouluja lukujärjestyksineen.
Ei tätä muutosta lasten ja heidän tarpeidensa vuoksi ole tehtykään.
Vaan niiden tätien (suurimmaksi osaksi), jotta voivat koulutukseen vedoten vaatia lisää palkkaa.