Lue keskustelun säännöt.
Miten kommunikaation ongelmat parisuhteessa voisi ratkaista?
24.07.2026 |
Meillä on nyt tosi ikävä kierre jossa kumpikaan ei haluaisi riidellä (parisuhteen vakiona hiertävistä aiheista) mutta jokainen kerta kun yritetään keskustella niin se päättyy riitaan. Jotenkin siinä kai käy niin että vaikka kuinka toinen yrittäisi kertoa vain omista fiiliksistään ja siitä miten asiat itse kokee, toinen kuulee ne jonkinlaisena syytöksenä ja triggeröityy, puolustautuu, toinen kuulee sen syytöksenä ja puolustautuu, kierre jatkuu.
Kuulostaako tutulta? Ootteko saanut tällaisen keskenänne ratkottua vai onko vaatinut ulkopuolista apua?
Kommentit (36)
Kirjoittakaa toisillenne kirjeitä. Myös hyvistä puolista ja voihan sitä kysymyksiäkin esittää.
Neuvoo 55 vuotta aviossa ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Triggeröityä voi ihan toisen naamasta, kaikki negat tunteet vaan herää, kun toinen astuu huoneeseen. Tauko tai ero on joskus ihan paikallaan.
Niin siis pääosin meillä menee kuitenkin ihan hyvin. Meillä on kiva arki ja yhteisiä harrastuksia jne. Ei meillä ihan tuollaista ole että toisen naama ärsyttäisi. Mutta olisi hyvä pystyä puhumaankin asioista jotka me koetaan ja nähdään eri tavoin ilman että se keskustelu päättyy aina riitaan.
Ehkä mä sitten ehdotan jotain pariterapiaa. Mutta en kyllä heti nyt kun meillä on juuri ollut tällainen riita. Jos nyt ehdotan terapiaa niin olen aika varma että sekin keskustelu päättyy riitaan. Odotan muutaman viikon.
Ootko kokeillut vaikka lopettaa nalkutus?
Vierailija kirjoitti:
Ootko kokeillut vaikka lopettaa nalkutus?
Tuo nyt ei auta yhtään. On myös typerää olettaa, että A) aloittaja on nainen, mistä johtuu, että B) hän nalkuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiselle ei voi sanoa rakentavasti mitään niin etteikö hän ottaisi sen henkilökohtaisesti ja suuttuisi. Miehenä on helpompi olla hiljaa ja kestää peruskireää ilmapiiriä.
Vierailija kirjoitti:
Ootko kokeillut vaikka lopettaa nalkutus?
En mielestäni nalkuta. Kyse ei ole mistään kotitöistä tms vaan vähän syvemmän tason asioista. Emotionaalisesta ja fyysisestä läheisyydestä lähinnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko kokeillut vaikka lopettaa nalkutus?
En mielestäni nalkuta. Kyse ei ole mistään kotitöistä tms vaan vähän syvemmän tason asioista. Emotionaalisesta ja fyysisestä läheisyydestä lähinnä.
Kuulostaa samalta kuin minun akkani, joka koko ajan haluaa jotain läheisyyttä. Lähinnä rupeaa ärsyttämään, kun "mikään ei riitä", vaan joka päivä pitäisi olla jotain kiehnäämässä.
Jossain kohtaa piti vaan myöntää, ettei me ikinä ymmärretä toisiamme täysin tietyissä asioissa ja sitten ongelmien vatvomisen sijaan keksiä kompromissi joka sopii molemmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko kokeillut vaikka lopettaa nalkutus?
En mielestäni nalkuta. Kyse ei ole mistään kotitöistä tms vaan vähän syvemmän tason asioista. Emotionaalisesta ja fyysisestä läheisyydestä lähinnä.
Kuulostaa samalta kuin minun akkani, joka koko ajan haluaa jotain läheisyyttä. Lähinnä rupeaa ärsyttämään, kun "mikään ei riitä", vaan joka päivä pitäisi olla jotain kiehnäämässä.
No joo, voi olla että vähän tuollaista on meilläkin. Sillä erolla että mun mies itse kiehnää kyllä joka päivä mutta sen vaativampaan suoritukseen hänestä ei ole. Ja kun itse haluaisin että se kiehnääminen edes joskus johtaisi johonkin muuhunkin niin "mikään ei riitä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko kokeillut vaikka lopettaa nalkutus?
En mielestäni nalkuta. Kyse ei ole mistään kotitöistä tms vaan vähän syvemmän tason asioista. Emotionaalisesta ja fyysisestä läheisyydestä lähinnä.
Kuulostaa samalta kuin minun akkani, joka koko ajan haluaa jotain läheisyyttä. Lähinnä rupeaa ärsyttämään, kun "mikään ei riitä", vaan joka päivä pitäisi olla jotain kiehnäämässä.
No joo, voi olla että vähän tuollaista on meilläkin. Sillä erolla että mun mies itse kiehnää kyllä joka päivä mutta sen vaativampaan suoritukseen hänestä ei ole. Ja kun itse haluaisin että se kiehnääminen edes joskus johtaisi johonkin muuhunkin niin "mikään ei riitä".
Veikkaan, että teillä on ikää 40+, ja miehellä ei seiso enää, jos ei ole touhuamisesta aina tarpeeksi pitkää taukoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otatte kommunikoinnin ABC:n käteen ja alatte opiskelemaan mitä se on.
Vierailija kirjoitti:
Naiselle ei voi sanoa rakentavasti mitään niin etteikö hän ottaisi sen henkilökohtaisesti ja suuttuisi. Miehenä on helpompi olla hiljaa ja kestää peruskireää ilmapiiriä.
Meillä päin vastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko kokeillut vaikka lopettaa nalkutus?
En mielestäni nalkuta. Kyse ei ole mistään kotitöistä tms vaan vähän syvemmän tason asioista. Emotionaalisesta ja fyysisestä läheisyydestä lähinnä.
Kuulostaa samalta kuin minun akkani, joka koko ajan haluaa jotain läheisyyttä. Lähinnä rupeaa ärsyttämään, kun "mikään ei riitä", vaan joka päivä pitäisi olla jotain kiehnäämässä.
Nämä tällaiset kommentit ihanasti muistuttaa, kuinka hyvä on elää ja olla sinkkuna vaan. Pelkästään tuo "akka" - miten epäkunnioittavaa omaa naista kutsua akaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko kokeillut vaikka lopettaa nalkutus?
En mielestäni nalkuta. Kyse ei ole mistään kotitöistä tms vaan vähän syvemmän tason asioista. Emotionaalisesta ja fyysisestä läheisyydestä lähinnä.
Kuulostaa samalta kuin minun akkani, joka koko ajan haluaa jotain läheisyyttä. Lähinnä rupeaa ärsyttämään, kun "mikään ei riitä", vaan joka päivä pitäisi olla jotain kiehnäämässä.
Nämä tällaiset kommentit ihanasti muistuttaa, kuinka hyvä on elää ja olla sinkkuna vaan. Pelkästään tuo "akka" - miten epäkunnioittavaa omaa naista kutsua akaksi.
Niin, että miehiä taasen on ihan jees ukotella, tyyliin "minun ukkoni".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko kokeillut vaikka lopettaa nalkutus?
En mielestäni nalkuta. Kyse ei ole mistään kotitöistä tms vaan vähän syvemmän tason asioista. Emotionaalisesta ja fyysisestä läheisyydestä lähinnä.
Kuulostaa samalta kuin minun akkani, joka koko ajan haluaa jotain läheisyyttä. Lähinnä rupeaa ärsyttämään, kun "mikään ei riitä", vaan joka päivä pitäisi olla jotain kiehnäämässä.
Nämä tällaiset kommentit ihanasti muistuttaa, kuinka hyvä on elää ja olla sinkkuna vaan. Pelkästään tuo "akka" - miten epäkunnioittavaa omaa naista kutsua akaksi.
Niin, että miehiä taasen on ihan jees ukotella, tyyliin "minun ukkoni".
Ukko on paljon sympaattisempi sana kuin akka. Akassa on täysin negatiivinen kaiku.
Sama meillä ja sen aiheuttaa ilman sarvia ja hampaita mieheni. Hän ei osaa keskustella riitelemättä tai kyseenalaistamatta. Mikään aihe ei mene asiallisesti, vaikka itse olisi asiallinen. Kauan en viitsi kuunnella vääntämistä ja kääntämistä, mikäli asia ei etene, mielelläni väännän ja käännän kun jokin ratkaisu häämöttää, muuten en. Jos ei edetä ratkaisen asian kysymättä mieheltäni, enkä enää ota mitään vastareaktioita vastaan. Mies ei kertakaikkiaan osaa KESKUSTELLA asialliseen sävyyn, sellaista aihetta ei vielä ole tullut ja sitten kun MINÄ ratkaisen asian haukkuu hän talon päälliköksi, sekin käy, kunhan asiaan tulee ratkaisu. On hän tiukkoja paikkoja jopa paennut paikalta kuvitellen, että levy jää pyörimään, ei jää - SE JATKUU KUN HÄN SAAPUU !
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittakaa toisillenne kirjeitä. Myös hyvistä puolista ja voihan sitä kysymyksiäkin esittää.
Neuvoo 55 vuotta aviossa ollut.
Lapsellista touhua !
Miksi naisen pitää tuoda niitä ongelmia pöydälle jos ilmankin pärjää?
Ottakaa apua.