Ihan hyvä mies mutta..
Olen ollut mieheni kanssa noin 5 vuoden ajan. Ennen häntä olin naimisissa 10v ajan, siitä suhteesta lapset.
Nykyinen mies tuntui aivan upealta aluksi ja mentiin naimisiin nopeasti. Kuitenkin kaikki on alkanut tuntua tosi huonolta. Mies on lopulta hyvin erilainen kuin alussa, tietysti kaikki on vähän. Hänessä ei ole mitään suurempaa vikaa, ei juo ei polta ei lyö. Suurin asia mikä itseäni vaivaa on semmoinen miehisyys ja päättäväisyys, aluksi sitä tuntui olevan ja nyt päätösten teko yms tuntuu hänelle vaikealle.
En tiedä olenko itse masentunut, enkö ollut käsitellyt aiempaa suhdetta vai mikä on mutta olen todella surullinen koko ajan.
Kommentit (19)
Onneksi aina voi erota.
Aina ei vain kemiat kohtaa. Ja joka suhteessa tulee arki jossain vaiheessa vastaan. Silloin moni hankkii lapsen, koiran, omakotitalon tai rakastajan.
Se on sellaista suurta rakkautta se.
1. Itsereflektiota voisit kehittää.
2. Oma huonovointisuus ei johdu likimainkaan aina "siitä toisesta".
3. Kukaan ei ole täydellinen.
Vierailija kirjoitti:
1. Itsereflektiota voisit kehittää.
2. Oma huonovointisuus ei johdu likimainkaan aina "siitä toisesta".
3. Kukaan ei ole täydellinen.
Komppaan. x
Vierailija kirjoitti:
1. Itsereflektiota voisit kehittää.
2. Oma huonovointisuus ei johdu likimainkaan aina "siitä toisesta".
3. Kukaan ei ole täydellinen.
Niin, tiedän että kukaan ei ole täydellinen ja ettei tuo oma olo johdu aina muista. Kuten kirjoitin, saatan olla masentunut koska siitä on kokemusta. Itsereflektiota olen tehnyt, en nyt sitä tähän avannut tarkemmin.
Miksi olla suhteessa jos tuntuu koko ajan pahalta?
Siinä pilaa ja tuhlaa omaa sekä toisen elämää.
Mulla tuo uus miesystävä välillä suatta olla semmonen jotta tiijjäppä häntä tuota nii jotta mittee se meinoo ku sanoo aena, tahi nii monasti jättää sanomatahhii mutta joskus suattaa sannoohhii ihan niiku asia oekeesti on vua monasti vua miihaeloo eekä sua sannoo suustaa. Mitteehä tuon kansa tekis. Kannattaako minu tuon kansa ies yrittee parsuhetta nii niiku tosissaa?
Vierailija kirjoitti:
Mulla tuo uus miesystävä välillä suatta olla semmonen jotta tiijjäppä häntä tuota nii jotta mittee se meinoo ku sanoo aena, tahi nii monasti jättää sanomatahhii mutta joskus suattaa sannoohhii ihan niiku asia oekeesti on vua monasti vua miihaeloo eekä sua sannoo suustaa. Mitteehä tuon kansa tekis. Kannattaako minu tuon kansa ies yrittee parsuhetta nii niiku tosissaa?
Ei varmaan kannata
Miehen elämässä on muuttunut vain yksi asia, se että sinä tulit kuvioihin.
Vierailija kirjoitti:
Miehen elämässä on muuttunut vain yksi asia, se että sinä tulit kuvioihin.
Aivan, mutta pitäisikö sit kärsiä yhdessä koko loppuelämä
Mies jolta puuttuu miehisyys ja päättäväisyys on pelkkä riippakivi. Miehen tulee olla jämäkkä ja jos joskus menee överiksi, pitää osata pyytää anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen elämässä on muuttunut vain yksi asia, se että sinä tulit kuvioihin.
Aivan, mutta pitäisikö sit kärsiä yhdessä koko loppuelämä
Ei tarvitse, jos ei teillä lapsiakaan ole. Lusikat jakoon. Olisiko se päättäväisyyden puuterin lähtöisin sinusta. Mies on oppinut, että hänen mielipiteensä ovat sinusta vääriä ja jos asiat eivät mene mielesi mukaan, niin. . .
Vierailija kirjoitti:
Mies jolta puuttuu miehisyys ja päättäväisyys on pelkkä riippakivi. Miehen tulee olla jämäkkä ja jos joskus menee överiksi, pitää osata pyytää anteeksi.
Eli puheet tasa-arvosta ja yhdessä päättämisestä ovat silkkaa höpinää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen elämässä on muuttunut vain yksi asia, se että sinä tulit kuvioihin.
Aivan, mutta pitäisikö sit kärsiä yhdessä koko loppuelämä
Ei tarvitse, jos ei teillä lapsiakaan ole. Lusikat jakoon. Olisiko se päättäväisyyden puuterin lähtöisin sinusta. Mies on oppinut, että hänen mielipiteensä ovat sinusta vääriä ja jos asiat eivät mene mielesi mukaan, niin. . .
Niin mitä? Hienoja olettamuksia
Se siinä on että mies on turvallinen eikä mikään jännämies ja naiset haluaakin jännämiehen eikä voi olla onnellinen kiltin miehen kanssa.
Monet menee naimisiin koska pelkäävät jäädä yksin. Ensin pitää osata elää yksin ja olla itsenäinen ennen kun alkaa seurustelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Se siinä on että mies on turvallinen eikä mikään jännämies ja naiset haluaakin jännämiehen eikä voi olla onnellinen kiltin miehen kanssa.
Joku lihava sohvaperuna joka on mukava, nii siihen meidän pitäisi tyytyä vai?
Ainakaan et kykene minkäänlaiseen analyysiin.