Lue keskustelun säännöt.
Tosiasia on että 70- ja 80- luvuilla työnteko oli leppoisaa puuhastelua
07.06.2026 |
Ainakin osalla.
Itse lähdin 80-luvulla töihin ja valtiolla työtahti oli todella leppoisaa. Jonkun paperin kanssa moni pyöri kokopäivän eikä mitään saatu aikaiseksi.
Muistan kun erään työntekijän huoneen vieressä oli faxi. Hänen piti vahtia ja viedä faxit eteenpäin. Lopputuloksena oli että faxit oli kokopäivän kasaantuneena laitteeseen. Sama muija tuli aikaisin töihin ja meikkasi 30 min töissä ja luki sen jälkeen päivän lehden….
Kommentit (61)
90-luvulla se muuttui. 2000-luvulla meni pahaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin 80-luvulla töissä yliopiston kirjastossa. Siellä ainakin riitti tekemistä. Ei meikattu työajalla eikä istuttu taukohuoneessa. Tämä oli aikaa ennen ATK:ta. Tiedonhaku suoritettiin kortistosta.
Ei ole tosiasia vaan mielipiteesi.
70- ja 80- luvulla myös pääsi töihin ihan vaan marssimalla ovesta sisään ja kysymällä saisiko töitä. Työpaikan menettämistä ei tarvinut pelätä, jos vaan teki työnsä.
Valtiolta ei potkittu ees juoppoja pois.Tai jos potkittiin niin ne sai jotain ihmeellistä lakkaustuspalkkaa tms. tai ainakin isot pomot. ei ollut työvelvollisuutta mutta töihin ei saanut tulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
70 ja 80 luvulla tehtiin töitä myös pakkotahtisesti tuotantolinjan nopeuden mukaan. Tai ansio riippui että teit xx kappaletta työpäivän aikana päästäksesi yli perustuntipalkan ansiolle.
Täällä kirjoittavathan eivät yleensäkään tiedä suorittavasta työstä mitään. Ne on jonkun kasvottoman likaisen duunarin hommia, hyh.
Kumma ettei täällä edes koskaan kirjoita tuotannon inssit tai toimihenkilöt jotka näitä työvauhteja ja tuotannon määrää johtivat ja valvoivat.
voisi se vieläkin olla leppoisaa, mutta jotkut hullut tahtovat toisin...
eli kaunaisten kyttääjien keskusjärjestö, me.
hurraa viisaat me!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämmöstä vihaketjua tähän aamuun taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
70- ja 80- luvulla myös pääsi töihin ihan vaan marssimalla ovesta sisään ja kysymällä saisiko töitä. Työpaikan menettämistä ei tarvinut pelätä, jos vaan teki työnsä.
Ihan kuule oli väen vähennyksiä silloinkin jos tilauskanta oli huono. Olin vaateteollisuudessa, joskus 1979 oli puolet lomautettuna kerrallaan, irtisanottiin väkeä tuotannollisista ja taloudellisista syistä tunarit, joilta työ ei sujunut ja usein juuri nämä eivät myöskään kuuluneet liittoon joten eivät saaneet ansiosidonnaista.
Melkein minkä vain työn voisi säätää niin että on leppoisaa, ja työ hoituu.
Elämänhän pitäisi olla kivaa, vai?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosiasia on, että et tiedä asiasta mitään.
Silti kukaan ei valittanut, valtiolla ei ollut velkaa, ja yrityksillä meni hyvin. Nyt työtahti on kuolettava, valtiolla on velkaa tuhottomasti ja yritykset menee konkurssiin? Mites meni, kokoomus? -Pekka M36
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80-luvulla Lahdessa suuret teollisuuslaitokset kuten Asko ja Upo irstisanoivat paljon ihmisiä ja toiminta supistui pieneksi koska kotimainen teollisuus ei enää kannattanut. Samoin monet muut. Ei sitä nyt niin vaan kävelty. Näyttää ettet ole ollenkaan perehtynyt asioihin laajemmin. Kunta ja Valtio ehkä oli eri juttu.
Vierailija kirjoitti:
Silti kukaan ei valittanut, valtiolla ei ollut velkaa, ja yrityksillä meni hyvin. Nyt työtahti on kuolettava, valtiolla on velkaa tuhottomasti ja yritykset menee konkurssiin? Mites meni, kokoomus? -Pekka M36
Meinaatko että Neuvostoliiton kaatuminen (joka rahoitti Suomea tuohon aikaan ja kaikki paska meni sinne kaupaksi) ja suomalaisten lapsentekohaluttomuus vuosikymmenien ajan on Kokoomuksen syytä?
1970-luvulla en ollut kuin mansikanpominnassa, mutta ns. toimistotöissä olen ollut 1980-luvulta alkaen, ja täytyy sanoa, että kyllä työtahti on muuttunut ja työtehtävät muuttuneet vaativammiksi.
Hyvänä puolena se, että työsuoritukset saadaan tsekattua järjestelmästä, eli siis suurimmat lusmut eivät enää pysty onnistuneesti vinkumaan kohtuutonta työtaakkaansa (”yksin joudun kaiken tekemään” ja ”ei siitä määräaikaisesta ole yhtään mihinkään”). Eli työtaakka on jakautunut tasapuolisemmin, ainakin armi-Irma-annelien jäätyä eläkkeelle.
Hyvin todennäköisesti et ollut silloin töissä.
Ennen työnkuvat olivat selkeämmät. Jos jonkun työtä oli vahtia faksia, sitten se oli.
Tänä päivänä tuollaiset on ujutettu osaksi muuta työtä. Koko ajan pitää vaihtaa tehtävää, jota on tekemässä. Siitä tulee kognitiivista kuormaa, joka heikentää jaksavuutta ja myös työn tulosta, kun se tehtävä vaihtuu ihan koko ajan.
Työelämää voisi helpolla auttaa sillä, että otettaisiin avustavia henkilöitä takaisin. Joku, joka tykkäisi hoitaa juuri noita juttuja, ja olisi hyvä niissä!
Arvasinkin että ap mainitsee esimerkeiksi muiden töitä, ei omaansa. Sama kuin tänä päivänä nämä jotka "tietävät" turhia hiirennapsuttelijoita lymyävän joka virastossa.
Vierailija kirjoitti:
70 ja 80 luvulla tehtiin töitä myös pakkotahtisesti tuotantolinjan nopeuden mukaan. Tai ansio riippui että teit xx kappaletta työpäivän aikana päästäksesi yli perustuntipalkan ansiolle.
Täällä kirjoittavathan eivät yleensäkään tiedä suorittavasta työstä mitään. Ne on jonkun kasvottoman likaisen duunarin hommia, hyh.
Kumma ettei täällä edes koskaan kirjoita tuotannon inssit tai toimihenkilöt jotka näitä työvauhteja ja tuotannon määrää johtivat ja valvoivat.
Nykyään se pakkotahtisuus on tullut toimistoihin ja virastoihinkin. Alkoi tulla 90-luvulla ja 2000-luvulla tiukentui. Viis siitä että tapaukset ovat erilaisia ja eri tapaukset vievät erilaisen ajan. Kappalemäärä on saatava täyteen.
Muistan ja virastoihin haettiin ihmisiä a-palkkaluokkiin vaikka työtä ei ees ollut. Istuit tyhjän panttina. Työkaverin alalaatikossa kolisi alkon pullo josta se kävi ottamassa huikkaa aina silloin tällöin.