Menisitkö katsomaan vaihto-oppilaana olevaa nuortasi?

Matkakärpänen on puraissut. Haluaisin siis tosiaan, että nuoreni näyttäisi minulle paikallista kaupunkiaan. Olisi kunnon opas omasta takaa. Jos menen, menisin vasta reilusti yli puolenvälin, loppukeväästä.

Katselinpa huvikseni lentohintoja netistä...

Katseleminen on ilmaista hupia.

Voisin jopa ehkä majoittua nuoreni perheessä, tuntuvat mukavilta ihmisiltä.

Majoittuu hotelliin. Perhe olisi kyllä majoittanut, mutta kummi haluaa yksityisyyttäkin, niin valitsi hotellin mieluummin.

On eri asia mennä lähelle kuin kauas.

Olin itse vaihto-oppilaana, eivätkä vanhempani käyneet luonani KERTAAKAAN, vaikka heillä olisi ollut varaa...



Tuntui todella pahalta, kun toisten vaihtarien perheet kävivät moikkaamassa lomien aikana, mutta omat vanhemmat eivät olisi edes miettineet sellaista. Enkä tosin olisi edes kehdannut kysyäkään...

ehkä sitä vaihtoperhettäkin vähän herättelisi tieto siitä, että äiti on tulossa katsomaan.

Hotelliin vai sinne samaan perheeseen vieraaksi?

biologisen perheen ei tulisi vierailla nuoren luona. Se järjestö, minkä kautta minä olin vaihdossa, jopa kielsi vierailut säännöissään.

Vierailua ei suositella siksi, että se voi vaikuttaa nuoreen psyykkisesti niin, ettei hän haluakaan jatkaa vaihtoa. Mahdollinen koti-ikävä paisuu liian suureksi. Samasta syystä puhelujen määrää suositellaan rajoitettavaksi, ei siis päivittäisiä puheluita. Nuoren fokus on silloin kotimaassa, ei vaihtomaassa.

Kaikkien kohdalla huoli ei toki ole aiheellinen, mutta näihin asioihin on hyvä kiinnittää huomiota.

Ja itsekin olen viettänyt vaihtarivuoden, eikä minulla käynyt Suomesta vieraita.

järjestöissä se on tiukasti kielletty.

oma lapseni ei saisi lähteä tämmöisen järjestön vaihtoon: jos lähtökohtaisesti estetään kaikki järjestön järjestämien olojen kontrollointi ja esim tiedon saanti siitä, missä oloissa oma lapsi elää, en lastani moiseen päästä.

sielä on pysyttävä vaikka olisi koti-ikävä?

en todellakaan olisi halunnut vanhempiani sinne. Se olisi aiheuttanut vaikean ristiriitatilanteen. Vaihtarivuosi oli mun oma juttu, iso aikuistumisprosessi, jossa maailma avautui uudella tavalla. Kotiin oli ikävä, mutta silti se ei olisi tuntunut kivalta. Onneksi eivät edes ajatelleet ehdottaa mitään vierailua.

Olin itse jenkeissä vaihdossa ja äitini tuli sinne kahdeksi viikoksi kylään. Asui isäntäperheeni luona. Mun mielestä se oli todella ihanaa, on helpompaa jatkossa puhua äidin kanssa niistä vuoden kokemuksista, kun hän on tavannut ne tärkeimmät ihmiset ja nähnyt vähän sitä arkea siellä.



Meillä sitä rahaa ei ollut ylen määrin, joten tuo oli myös taloudellisesti järkevää: ei äidilläni olisi ollut varaa asua siellä hotellissa saatika, että meillä olisi ollut myöhempinä vuosina varaa maksaa kahden hengen (tai koko perheen) lomareissua erikseen toiselle puolelle maapalloa.

Olin itse vaihto-oppilaana, eivätkä vanhempani käyneet luonani KERTAAKAAN, vaikka heillä olisi ollut varaa...

Tuntui todella pahalta, kun toisten vaihtarien perheet kävivät moikkaamassa lomien aikana, mutta omat vanhemmat eivät olisi edes miettineet sellaista. Enkä tosin olisi edes kehdannut kysyäkään...

teillä lämpimät perhesuhteet... Miten ei kehtaa kysyä jotain omilta vanhemmiltaan?

Suosittelen, kun yli puolet tai kolme neljännestä vaihtarivuodesta on ohi.



Omat vanhempani eivät käyneet, hyvä että yleensä yhteyttä pitivät.



Vaihtarivuoteni oli äidilleni statussymboli. Sanomattakin selvää, että ei tullut mitään tukea kotoa, kun vaihtaripaikassa tuli vaikeuksia.

isän sisarukset joutuivat pikkulapsina lastenkotiin. Siellä oli kielletty vanhempien vierailut, että lapset eivät alkaisi kaivata heitä. Traumat jäi siitä ja syvät. Lapset olivat tietysti luulleet, että vanhemmat eivät halua tulla katsomaan.



Ihan sama meininki näyttää olevan vaihtarijutuissa. Erona vaan, että syy on tiedossa. Muka ei sitoudu enää vaihtarimaahan, kun tapaa vanhemmat Typerää.

ja ymmärrän kyllä hyvin. Joissain tapauksissa aiheuttaisi ehkä koti-ikävää, mutta suurempi ongelma varmasti ovat hössöttävät vanhemmat, jotka sitten yrittäisivät järjestellä lapsensa elämää vaihtoperheessä oman mielensä mukaiseksi. Vaihtoperheessä elettään vaihtoperheen sääntöjen mukaan, ja jos sitten omat vanhemmat tulevat paikan päälle ja alkavat arvostella vaihtoperheen käytäntöjä (joko kaikkien tai vain lapsensa kuullen), niin aikamoisen ristiriitaiset tunnelmat varmaan tulee kaikille, erityisesti vaihtarille.



Nämä säännöt useimmiten perustuu ihan kokemuksiin... Itse vierailin siskoni luona aikanaan, mutta siihen piti erikseen pyytää lupa vaihtojärjestöltä. En usko, että hän olisi vanhempia sinne edes halunnut, kun äiti sattuu olemaan juuri sellaista päsmäröivää tyyppiä... tosin ei meidän vanhemmat sinne olleet tunkemassakaan. Vähän luulen, että ne jotka tällaista sääntöä ei pysty ymmärtämään ovat juuri niitä pahimpia tapauksia, joiden ei missään tapauksessa kannata mennä vierailulle.

Olin jenkeissä ja valmistuin senioireiden mukana High Schoolista, jolloin äitini tuli valmistujaisiini ja vietti muutaman päivän kanssani koulun loppumisen jälkeen. Tästä hän lensi kaverinsa kansssa New Yorkkiin lomailemaan vielä muutamaksi päiväksi.

Minusta oli aivan ihanaa, että äitini tuli tapaamaan sikäläisiä ystäviäni ja opettajiani jotka olivat olleet minulle kuin perhe koko vuoden ajan.

Mutta en suosittele menemään ennen kuin loppu vuodesta. Muuten hirveä ikävä saattaa iskeä lapseen!

Matkustellaan muutenkin paljon. Ehdottomasti hotelliin, en ikinä menisi vieraiden patjoille nukkumaan ja jakamaan kylppäriä, en tee sitä täällä kotimaassakaan. Mielestäni tapaamisella ei olisi niin tärkeää nähdä miten nuori asuu tai mikä on se perheen tyyli elää (jos mitään huolta ei ole). Antaisin nuoren itse toimia matkaoppaana ja näyttää paikallisia kohteita, koulua, harrastepaikkoja. Shoppailtaisiin ja syötäisiin yhdessä ja varmaan kerran isäntäperheessäkin.

Pikkusiskoni on nyt vaihdossa ja menisin käymään jos olisi varaa. Isä ja toinen siskoni aikovat sentään mennä (vaikka vaihtarijärjestö ei suosittelekaan perheen kyläilyä... sisko on kuitenkin ollut poissa jo puoli vuotta ja on ehtinyt sopeutua, joten tuskin vierailusta mitään haittaa on).

järjestöissä se on tiukasti kielletty.

Jos ei halua, ei kannata änkeä.

järjestöissä se on tiukasti kielletty.

oma lapseni ei saisi lähteä tämmöisen järjestön vaihtoon: jos lähtökohtaisesti estetään kaikki järjestön järjestämien olojen kontrollointi ja esim tiedon saanti siitä, missä oloissa oma lapsi elää, en lastani moiseen päästä.