Se on pride kuukausi nyt! Kaikkien on pakko olla niin suvaisevaisia

Hyvää Pride-kuukautta myös palstan junteille! 

Kaikki katsomaan friikki-sirkusta 27.6.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki katsomaan friikki-sirkusta 27.6.

Kaikki kadun varteen hurraamaan ja taputtamaan käsiä

Vierailija kirjoitti:

Ihanko oikeasti pride-hihhulit kuvittelevat kääntävänsä muiden mielipiteitä edukseen pitämällä itsestään meteliä ja korostamalla itseään? Reaktio on kyllä aivan päinvastainen. Normaalisti käyttäytyvät homot, lesbot ja muut seksuaalivähemmistöt sekä sukupuoli-identiteetiltään valtaväestöstä poikkeavat ovat ihan ok. Ei heissä ole mitään vikaa, jos käyttäytyvät kuten nyt normaalit ihmiset käyttäytyvät. Julkisesti huomion herättäminen järjestämällä jotain stanan marsseja ja liputtamalla fanaattisesti agendaansa tarkoituksena vetää huomio itseensä, on sairasta. Se on nimenomaan se, mikä muita ärsyttää. Ei se, mitä he ovat. Normaali ihminen ei tee erikseen numeroa sukupuolestaan tai seksuaalisuudestaan. 

Sitä meteliä pitävät eniten aivan muut. Itse en huomaisi pridea missään ellei siitä 'vastustajat' vaahtoaisi joka paikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laajasta vastustuksesta huolimatta Keravan vihreät ajoivat Pride liputuksen päiväkoteihin.   Siinä lapsia aivopestään heti elämän alusta alkaen. Voitko luottaa Vihreisiin?

Ei aivopestä vaan kasvatetaan suvaitsevaksi. Mikset muuta Putinin ihmemaahan, jossa hallinto suhtautuu vähemmistöihin ihannoimallasi tavalla. Ei sinua täällä jää kukaan kaipaamaan.

Aivan älytöntä pikkulapsille alkaa opettamaan seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Antaa heidän olla lapsia.

Entä ne lapset joille suuntautuminen on jo lapsena tärkeä aihe? Antaa heidän tuntea itsensä virheellisiksi ja vääriksi? Minä ihastuin luokkakaveriini toisella luokalla ja itkin mikä minussa on vikana. 

Kaikki pienet lapset ovat vain lapsia. He eivät täysin edes ymmärrä sukupuolta käsitteenä, eikä tarvitsekaan. He ylittävät luontevasti sukupuolinormien rajoja, koska eivät vielä tee minkäänlaista eroa sukupuolten välille. Jos lapsi kasvaessaan kokee syystä tai toisesta olevansa erilainen muihin verrattuna, ja asia häntä vaivaa, niin silloin aikuisen tehtävä on rauhoitella että kaikki on omanlaisiaan, ja se on ihan normaalia. Lapsi joka toisella luokalla ihastuu samaa sukupuolta olevaan kaveriin, voi olla isompana homo/ lesbo, mutta aivan yhtä hyvin voi olla olemattakin. Lasten ihastumisessa ei ole seksuaalisuutta, kuten aikuisilla. Päiväkoti ikäisten ja pienten koululaisten ei kuulu tietää vielä mitään näistä asioista. Lapsia pitää suojella asioilta, jotka ovat sopimattomia heidän ikä- ja kehitystasolleen. Antakaa nyt hyvät ihmiset lapsille kasvurauha, älkääkä sekoittako heidän päätään aikuisten asioilla!

Millä perusteella saman sukupuolen välinen rakkaus on ekaluokkalaiselle sopimaton ajatus? Mikä tekee siitä erilaisen verrattuna heterorakkauteen, jota lapsi näkee ja josta lapselle myös kerrotaan jatkuvasti esim. tarinoissa ja elokuvissa?

Ajatus ei ole sopimaton, mutta sen erikseen esiin nostaminen aikuisen aloitteesta on. Se sisältää silloin ajatuksen, että asian pitäisi olla lapselle merkityksellinen, mitä se ei todellakaan ole, eikä pidäkään olla. Myöskään heteroiden välistä rakkautta ei erikseen opeteta lapsille. Se että saduissa on prinssejä ja prinsessoja, on ihan eri asia, kuin näiden asioiden aktiivinen opettaminen. Sadun lapsi voi mieltää kuten itse haluaa, ja tarinan juoni lienee lapselle se merkityksellisin asia sadussa. Yhtä hyvin sadussa voisi olla kaksi prinssiä tai kaksi prinsessaa pariskuntana/ rakastavaisina. Sillä ei ole lapselle merkitystä mitä sukupuolta sadun hahmot edustavat. Lapsen ei ole yhtään sopivampaa nähdä seksuaalisuuteen viittaavaa toimintaa heteroiden välillä, kuin samaa sukupuolta olevien välillä. Käsikädessä kulkeminen, tai pienet pusut on lapsen silmille ok hellyyden osoituksia, sen intiimimpää kanssakäymistä lasten ei tarvitse nähdä.

Olin muistaakseni toisella luokalla kun meillä oli aamunavaus, jossa pyörätuolia käyttävä nainen kertoi meille 1-3-luokkalaisille, millaisia haasteita hän kohtaa arjessa ja miten hän toivoo ihmisten suhtautuvan liikuntarajoitteisiin. En minä ainakaan ajatellut, että miksi tästä tehdään numero. Opin uutta tärkeää tietoa niinkuin koulussa yleensäkin.

Eri asia. Jotkut ei näköjään vaan tajua.

Selitäpä sitten.