Lue keskustelun säännöt.
Mitä traumoja sinulle on jäänyt suvivirrestä ja varpunen jouluaamusta?
28.05.2026 |
Kerro, jotta ymmärrän teitä mielensäpahoittajia paremmin. En itse ole uskonnollinen, mutta en ole silti saanut traumoja.
Kommentit (8)
Suvivirteen liittyy elämäni parhaimpia tunnemuistoja. Tulee omat kouluajat mieleen. Se lähes pohjaton vapauden tunne, mikä sen jälkeen kesäloman ajaksi koitti. Ja omien lasten kevätjuhlat myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mitään, vain hyviä muistoja. En ole uskovainen, mutten järkyty uskonnollisista elementeistä tarinoissa. Kertoo vain niiden tekijöistä.
Itkettää ja ahistaa. On vaikea saada unta öisin. Ahistaa kaikkien näiden vuosi jälkeen niin paljon, että ihan sydänmestä ottaa.
Tahatonta virtsankarkailua päivin ja öin. Radion avaaminen pelottaa, kun ei voi olla varma, mitä sieltä tulee.
Lauri
Luulin pienenä että laiho laaksossa on joku langanluikku nälkiintynyt ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, mutta meillä laulatettiin ala-asteella Hevenu shalom aleyehem. Hyvä ettei vaadittu kipa päässä laulamaan.
Vierailija kirjoitti:
Luulin pienenä että laiho laaksossa on joku langanluikku nälkiintynyt ihminen.
Vaikka kuinka lauloin joulun joka päivä porstuun pielessä kovassa pakkasessa sitä varpusesta niin ei näkynyt yhtikäs mitään . Petyin kyllä suuresti. Varmaan siksi tuo Ojalakin on kiukkunen ja ärsyyntynyt jos ei nää niitä varpus raukkoja.
Näen painajaisia joka paikkaa koristavista kukista.