Mitä traumoja sinulle on jäänyt suvivirrestä ja varpunen jouluaamusta?
Kerro, jotta ymmärrän teitä mielensäpahoittajia paremmin. En itse ole uskonnollinen, mutta en ole silti saanut traumoja.
Kommentit (57)
Suvivirteen liittyy elämäni parhaimpia tunnemuistoja. Tulee omat kouluajat mieleen. Se lähes pohjaton vapauden tunne, mikä sen jälkeen kesäloman ajaksi koitti. Ja omien lasten kevätjuhlat myös.
Ei mitään, vain hyviä muistoja. En ole uskovainen, mutten järkyty uskonnollisista elementeistä tarinoissa. Kertoo vain niiden tekijöistä.
Itkettää ja ahistaa. On vaikea saada unta öisin. Ahistaa kaikkien näiden vuosi jälkeen niin paljon, että ihan sydänmestä ottaa.
Tahatonta virtsankarkailua päivin ja öin. Radion avaaminen pelottaa, kun ei voi olla varma, mitä sieltä tulee.
Lauri
Luulin pienenä että laiho laaksossa on joku langanluikku nälkiintynyt ihminen.
En tiedä, mutta meillä laulatettiin ala-asteella Hevenu shalom aleyehem. Hyvä ettei vaadittu kipa päässä laulamaan.
Vierailija kirjoitti:
Luulin pienenä että laiho laaksossa on joku langanluikku nälkiintynyt ihminen.
Vaikka kuinka lauloin joulun joka päivä porstuun pielessä kovassa pakkasessa sitä varpusesta niin ei näkynyt yhtikäs mitään . Petyin kyllä suuresti. Varmaan siksi tuo Ojalakin on kiukkunen ja ärsyyntynyt jos ei nää niitä varpus raukkoja.
Suvivirrestä tulee mieleen ihana kesäloman alku ja todistusten jako. Varpunen jouluaamuna ei herätä mitään ihmeempiä tuntemuksia kouluajoilta. Muistelen, että joulujuhlissa olisi laulettu perinteisesti Enkeli taivaan. En ole koskaan ollut kovin uskonnollinen mutta pidän kummastakin nyt tapetilla olevista lauluista. Kirkosta eronnut jo vuonna 2000.
Varpunen jouluaamuna on pahinta, jotain joogan ja horoskooppien tasoista, eksytystä mitä voi olla! Niin lohdullista kuin se olisikin, eivät kuolleet ota yhteyttä eläviin eikä päinvastoin. Kuningas Saul sekoili En Dorin noidan kanssa, saivat nostettua jonkun hengen joka ei edes ollut Samuel ja Saul kuoli itse.
Muistan nälkään kuolleita lapsia 1600-luvun Ruotsista.
Positiivisia. Lämpimiä, hyviä, kauniita. Ihan tuputtanatta. Nyt nuo paskoo kaiken.
Traumat liittyvät enempi liikuntatunteihin.
Purskahdan aina itkuun kun ajattelen varpusen synkkää kohtaloa. Laulu on todella julma ja olen kammonnut sitä siitä asti kun lapsena kuulin sen ensimmäisen kerran.
"Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa,
järven aalto jäätynyt talvipakkasessa.
Varpunen pienoinen, syönyt kesäeinehen,
järven aalto jäätynyt talvipakkasessa."
Varpusesta jää usein karmea kankkunen. "Varpunen" on 250 ml litteä pirtupullo, se tunnetaan myös taskumattina joka sai nimensä raittiusjohtaja Matti Helenius-Seppälän mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Varpunen jouluaamuna on pahinta, jotain joogan ja horoskooppien tasoista, eksytystä mitä voi olla! Niin lohdullista kuin se olisikin, eivät kuolleet ota yhteyttä eläviin eikä päinvastoin. Kuningas Saul sekoili En Dorin noidan kanssa, saivat nostettua jonkun hengen joka ei edes ollut Samuel ja Saul kuoli itse.
Se on laulu, hyvä ihminen. Tosin moni saa salaa mielessään lohtua että omainen jotenkin olisi joskus läsnä. Ei sen pahempaa. Toppelius oli kuitenkin kristitty.
Vierailija kirjoitti:
Traumat liittyvät enempi liikuntatunteihin.
Ja liikunnanopettajan tamburiinin soittoon, jonka tahdissa koko ryhmän piti astella liikuntasalin ympäri jumppapuvussa. Tulee mieleen ihan joku DDR:n opetusmetodi.
Aavikon mielikuvitusolentojen maininta närästi itseäni. Enää ei närästä kun ei ole pakko kuunnella saati laulaa moisia. Jälki-istunnon uhalla piti laulaa niin, että luokkahuoneen ovat vaan tärisi. Jos ei noussut aavikon jumalan edessä seisomaan niin puhuttelua tuli jälkikäteen. Hyvä ettei karttakepistä saanut vikuroinnista.
Vierailija kirjoitti:
Purskahdan aina itkuun kun ajattelen varpusen synkkää kohtaloa. Laulu on todella julma ja olen kammonnut sitä siitä asti kun lapsena kuulin sen ensimmäisen kerran.
"Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa,
järven aalto jäätynyt talvipakkasessa.
Varpunen pienoinen, syönyt kesäeinehen,
järven aalto jäätynyt talvipakkasessa."
Varpunen elää talven yli jos saa einettä ja suojaa jostain kolosta. Se oli se joku rastas häkissä joka kaipasi pohjolaan ja kuoli. Se on kyllä synkkä.
Näen painajaisia joka paikkaa koristavista kukista.