Minkä itsessänne veikkaatte ärsyttävän muita?

Konfliktitilanteissa rupean helposti vitsailemaan ja toinen tulkitsee, että en ota asioita vakavasti, vaikka oikeasti se on varmaan lapsuudessa opittu selviytymiskeino, kun yritin lopettaa vanhempien riitelyä.

Itsevarmuuteni, luonnollisuuteni.

-perussuomalaisten äänestäjä, alfatar

Olen introvertti ja hiljainen. Olen lapsesta asti tottunut, että se ärsyttää ihmisiä. Olen ollut pitkään sellaisissa työpaikoissa, joissa luonteeni on ymmärretty ja osaamistani arvostettu, mutta nyt olen erehtynyt vaihtamaan sellaiseen, jossa tulen jatkuvasti ekstroverttien temperamenttipakkausten lyttäämäksi. Raskasta.

Noh, minä olen tällainen yli 5-kymppinen lökäpöksy joka on aina ollut tällä samalla "hihnalla" töissä. Yritän näyttää 30-kymppiseltä ja mukamas olla kolmekymppinen edelleen. 

Työpaikan tyttärille esitän että minulla on tässä tärkeäkin virka, ja on vain minun hommani tarjoilla "pöydän alta" vähän talon antimia 2-kymppisille likoille.

Mun hommani on muutenkin tosi tärkeämpi kuin muut, ja jos joudun poikkeamaan yhtään eri tehtävään, saan välittömästi itkupotkuraivarit.

T: Jarske 53v.

Vierailija kirjoitti:

Seuraan uutisointia kansainvälisesti ja esitän mielipiteitä, jotka tulevat yleisesti hyväksytyiksi yleensä vasta noin 5-vuoden päästä ko. ajankohdasta.

Esitän siis ikuisesti vääriä mielipiteitä, koska täällä kaikki tapahtuu viiveellä suhteessa länsimaihin.

Sinäkö se woketit ennen kuin siitä Suomessa tiedettiin juuri mitään? Osaatko myös vaihtaa päinvastaiseen näkemykseen, jos Aina oot 5 vuotta edellä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskoakseni sporttisuuteni, kun käyn aamuisin 7-7.45 juoksemassa ja olen kauhean hyvävoimainen klo8 15. Muut samassa pakaverihuoneessa on kovin nuutuneita - kaikin puolin. Ja jutut sen mukaisia.

Miksi ihmeessä tämä ketään ärsyttäisi?

Taidat itse tehdä "sporttisuudestasi" suuren numeron ja se mahdollisesti ärsyttää.

Mistä he edes lenkkeilysi tietäisivät,  jos siitä et ole (moneen kertaan) kailottanut. 

Se on se tilanne, kun joku uhkuu elinvoimaa ja itseä väsyttää ja selkää kolottaa. Joitakin tuo saattaa ihan oikeasti ärsyttää.

Nathing???

Liika kiltteys, paska puheet jotka muut uskoo vaikka mikään niistä ei pidä paikkaansa ja erilaisuuteni muihin nähden. En yhtä älykäs, laiha, kaunis, rikas tai sosiaalinen kuin muut ja noihin on helppo takertua. T:N44

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puheliaisuuteni. Puhun myös päälle ja keskeytän tahtomattani. Sitten pyytelen anteeksi, mutta sama jatkuu enkä voi sille mitään.

Aivan varmasti voit, et vain halua. Kuvittelepa, jos saisit audienssin presidentin tai arkkipiispan (tai jonkun muun, jota kunnioitat) luo: puhuisitko päälle ja keskeyttäisitkö?

(Itse reagoin päälle puhujiin niin, etten puhu enää mitään. Sekin varmaan jotakuta ärsyttää.)

Miksi tahdot olla ilkeä? En voi. Olen tipahtanut tutkimuksen rattaista, mutta saan lähes täydet asperger-testeistä. Myös vanhempani puhuvat, jopa itsekseen, koko ajan. Tämä puheliaisuus on suurin syy siihen että työpaikkahaastattelutkin menevät pieleen.

En ollut ollenkaan ilkeä, vaan halusin että mietit itse käytöstäsi ja sitä, onko sinun todella mahdotonta antaa toisen ihmisen puhua keskeyttämättä häntä. Et vastannut kysymykseeni - jos pääsisit puhumaan presidentin kanssa, keskeyttäisitkö hänetkin?

Tuntemani aspergerit loukkaantuvat täysin järjettömästi asioista, joita kukaan muu ei ottaisi loukkauksena. Yksikin oli lähes katatonisessa tilassa pari päivää, kun hänelle sanottiin "Muistathan sitten pestä itse oman kahvimukisi, kiitos". Tällaisen ihmisen kanssa on aika mahdotonta kommunikoida, kun he ottavat kaiken ilkeytenä.

Etenkin diagnosoimaton asperger voi olla koko ajan valppaana, jotta osaisi olla mahdollisimman normaali. Toistuvasti kuulee kommentteja siitä, kuinka ei osaa olla normaali, ja hetken kuluttua on taas liiankin normaali, ja ... Se asiallinenkin huomautus voi mennä ihon alle.

Ja tietenkin se, mitä sanot ja miten sanot sen. Yllättäen joillekin aspergereille äänensävyllä on enemmän merkitystä kuin sanoilla.

Juuri tämän takia aspergereiden kanssa on mahdotonta olla tekemisissä, kun heille saattaa mennä mikä tahansa kommentti millä tahansa äänensävyllä lausuttuna ihon alle, eikä sitä normaali voi mitenkään ennakoida tai ymmärtää, joten parempi on kiertää heidät kaukaa.

Ja sitten he on työpaikkakiusattuja jokaisessa työpaikassa. 

Vierailija kirjoitti:

Olen introvertti ja hiljainen. Olen lapsesta asti tottunut, että se ärsyttää ihmisiä. Olen ollut pitkään sellaisissa työpaikoissa, joissa luonteeni on ymmärretty ja osaamistani arvostettu, mutta nyt olen erehtynyt vaihtamaan sellaiseen, jossa tulen jatkuvasti ekstroverttien temperamenttipakkausten lyttäämäksi. Raskasta.

Sama. Olen hiljainen ja rauhallinen ihminen, ja jään helposti ekstrovertimpien jalkoihin. 

Olen "know it all"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poimin työelämässä ns. mansikat kakusta. Teen vain rahakkaita, lisällisiä yö ja viikonloppuvuoroja.

- sotekeikkari

Jonkun ne vuorot täytyy tehdä, yötyö ei ole mitään herkkua. Olen kiitollinen siitä, että olet tarvittaessa auttamassa viikonloppuöinä.

Kiitos!

Teen 10 arkiyötä kuussa, joten 20 vapaapäivää. Tästä 2200 netto. Viikonloppuyöt ja illat nostaa vielä kuukausiansioita. En ikinä tekis pelkkää arkiaamua ja 8vp kuussa. Palkkakin tippuisi....