MIllä täytät päiväsi kun et ole töissä?
Viikonloput toki menevät kodin ylläpidossa ja silloin tällöin seurustellessa perheen, suvun, vieraiden kanssa, ehkä juhlatilaisuuksissakin silloin tällöin. Mutta mitä teet kun on pitempi aika, sairaana, työttömänä, lomalla jne. Kyllä, ihmisellä on oltava jotain tekemistä jolla täyttää päivänsä.
Minä olen tänä keväänä ollut pitkällä sairaslomalla, surullista toki, että työpaikkani teki konkurssin tänä keväänä, eli toukokuun lopulla sairasloman loppuessa joudun ilmoittautumaan työttömäksi. Jo sairasloman aikana olen kuitenkin suunnitellut oman yrityksen käynnistämistä, tehnyt laskelmia, kilpailija-analyyseja, liiketoimintasuunnitelmia jne. Tarkoitus on että kun parin viikon päästä tapaan työvoimatoimiston virkailijan, en haekaan työpaikkaa, vaan mietitään mahdollisuutta, että työllistän itse itseni ja syksyllä jonkun toisenkin yritykseeni, jos asiat menevät kuten olen suunnitellut.
Olen myös tehnyt käsityöitä, olen pudottanut 4 kg painoa kevään aikana, ostanut sähköpyörän, autoa tarvitsen ehkä kerran 2 viikossa, muuten pyörällä on nopeampaa ja terveellisempää hoitaa juoksevia asemia. Olen myös suunnitellut verkkokauppaa, opetellut kotisivujen tekemistä ja keskustellut rahoituksesta sukulaisten kanssa, sekin asia on jo hallussa, setäni pyörittää yritystä naapurikunnassa ja hän on ollut kullanarvoinen tietolähde käytännön asioissa. Työkaverini, joka siis on nyt työtön myös, on hakenut yliöpistoon, lukee kovaa vauhtia pääsykokeisiin ja olen varma että hän pääsee opiskelemaan, kolmekymppinen tehopakkaus.
Mitä sinä teet kun aikaa on? Jos aiot sanoa että vain oleilet ja katselet telkkaria tai tietsikkaa, niin nyt liikkeelle, elämällä on oltava suunta ja tavoitteita, Jokaisella meistä on ihmiskunnalle tyyppillinen tapa miettiä ja suunnitella tulevaa, älä jää vetelehtimään vaan suunnittele mitä teet vuoden päästä ja mitä teet 3 vuoden päästä.
Kommentit (31)
Nukun, syön, selaan nettiä, kuuntelen musiikkia, luen kirjoja ja lehtiä, käyn ruokakaupassa, istun ja ihmettelen, olen ja öllöttelen.
Katselen päivät pitkät netistä pornoa. Talouspaperia kuluu. Välillä selailen vauvapalstaa.
Elätämme itsemme pääomatuloilla. Ei tukia ym. Nautin elämästä ja kiireettömyydestä. Fiiliksen mukaan mennään. Kotona aamu alkaa aina aamiaisella sängyssä. Teen kotihommia ja pikku remontteja. Vähän pihahommia. Teen hyvää ruokaa ja leivon yhdessä mieheni kanssa. Tai käydään ravintolassa syömässä. Myös livemusaa, festareita ja terasseja. Reissataan suomessa ja ulkomailla. Viimeisen puolen vuoden aikana oltu Italiassa ja Usassa. Shoppailen. Treffaan ystäviä. Vietetään aikaa aikuisten lasten kanssa. Luen kirjoja ja katson Netflixistä sarjoja. Sellaista tavallista elämää mutta ilman "pakkoa". Vapaus.
Pihatöitä, mies töissä, olen nyt virallisesti työttömänä, mutta kesäkuun alusta alkaen taas töissä sukulaisen kaupassa lomia tuuraamassa. Olen nyt laittanut pihan kuntoon, uusi kasvihuone, pensaat leikattu, kasvimaa käännetty, uusi vesiletku hankittu, vaja maalattu ja salaoja kaivettu talon syöksyvesiputkesta kasvimaalle. Ensi viikolla öljyän terassin uudelleen. Tekemistä on, nyt isot jutut valmiiksi voi kesällä iltahommina hoitaa kasvit.
Kyllä, elämällä pitää tavoitteita ja suunnitelmia, muuten putoaa pois elämänrytmistä.
Tällä itäisessä Suomessa on nyt ainakin tiedossa laiturin jatkamista jahdille että pääsee rantautumaan huvilalle
Ulkoilen koiran kanssa, luen kirjoja, surffailen, katson jotain tv-juttuja. Jotain minimaalista "kodinhoitoa". Käyn ehkä kaupassa, kirjastossa, tai lähden päiväreissulle johonkin kaverille ja kyläilemään ja käyn vaikka jossain museossa tai näyttelyssä. Tämä siis jos olen yksin kotona, puoliso käy epäsäännöllisesti töissä, mä olen ns. vapaaherratar. Sitten kun puoliso on kotona aika samat meiningit, mutta yhdessä ulkoillaan jonkin verran ja tehdään esim. kauppareissut kimpassa. Kun hän on kotona saatan sitten lähteä johonkin pitemmälle, esim. viikonkin reissulle kun koiralla on kotona hoitaja.
Mitä tuo päivän täyttäminen on, minä täytän vatsani oluella. Illalla täytän vaimon römpsän "makkaralla ja majoneesilla" siinpä ne on päivän askareet.
Tärkeä aloitus ja laittaa miettimään. Kiitos. Minä olen töissä vielä, mutta eipä meidän työnantajallakaan ole hurraamista, toimintoja supistetaan. Oma firma minullakin mielessä, mutta aivan alkutekijöissään vielä. PItääpä kesäloma käyttää asioiden aktiivisempaan pyörittelyyn.
Vierailija kirjoitti:
Elätämme itsemme pääomatuloilla. Ei tukia ym. Nautin elämästä ja kiireettömyydestä. Fiiliksen mukaan mennään. Kotona aamu alkaa aina aamiaisella sängyssä. Teen kotihommia ja pikku remontteja. Vähän pihahommia. Teen hyvää ruokaa ja leivon yhdessä mieheni kanssa. Tai käydään ravintolassa syömässä. Myös livemusaa, festareita ja terasseja. Reissataan suomessa ja ulkomailla. Viimeisen puolen vuoden aikana oltu Italiassa ja Usassa. Shoppailen. Treffaan ystäviä. Vietetään aikaa aikuisten lasten kanssa. Luen kirjoja ja katson Netflixistä sarjoja. Sellaista tavallista elämää mutta ilman "pakkoa". Vapaus.
Mites petipuuhat kumppanin kanssa? Vieläkö sitä tulee harrastettua?
Piereskely ja nukkuminen on halpaa huvia.
Hullu töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä, T: Somppu.
Vierailija kirjoitti:
Ulkoilen koiran kanssa, luen kirjoja, surffailen, katson jotain tv-juttuja. Jotain minimaalista "kodinhoitoa". Käyn ehkä kaupassa, kirjastossa, tai lähden päiväreissulle johonkin kaverille ja kyläilemään ja käyn vaikka jossain museossa tai näyttelyssä. Tämä siis jos olen yksin kotona, puoliso käy epäsäännöllisesti töissä, mä olen ns. vapaaherratar. Sitten kun puoliso on kotona aika samat meiningit, mutta yhdessä ulkoillaan jonkin verran ja tehdään esim. kauppareissut kimpassa. Kun hän on kotona saatan sitten lähteä johonkin pitemmälle, esim. viikonkin reissulle kun koiralla on kotona hoitaja.
... ja siis mitään "suuntaa ja tavoitteita" ei enää tässä vaiheessa elämää tarvita. Odottelen vaan että puolisokin jää kokonaan kotiin niin ehditään reissata enemmän.
Todellakin "vetelehdin" ainakin vapaa päivisin. Olen 40 vuotta tehnyt töitä ja vapaa hetkinä teen jotain jos huvittaa ja jos ei niin sitten en. Enkä koskaan suunnittele elämää eteenpäin, elän tässä hetkessä.
Lenkkeilen koiran kanssa, varsinkin nyt kun aurinko taas paistaa ja ulkona on valoisaa ja lämmintä. Siivoan, sisustan, leivon, näen ystäviä, poltan pilveä, kuuntelen musiikkia, tanssin, harrastan seksiä, teen kotiviiniä, käyn kaupoissa ja kirpputoreilla silloin kun nappaa. Teen pimeästi loppusiivouksia niin saa käyttörahaa. Ainoa tavoite on päästä muuttamaan pois Suomesta. Noin muuten elämä on vallan ihanaa, maa vaan on väärä.
No, nopeammin väsyvät psyykkisesti että fyysisesti ne kaikki ylisuorittajat, ja mitä sitten käy? Ei hyvin ainakaan.
Kirjoitan kirjaa. Valmista pitäisi olla noin vuoden kuluttua.
Muuten elän mieheni kustannuksella, jäin pois töistäni jo aikaa sitten, aloitan hitaalla aamulla, siivoan, teen päivittäisen jumpan ja kävelyn, teen ruokaa miehelleni (itse söisin varmaan hedelmiä ja purkkipapuja päivästä toiseen, heh) ja luen. Olemme työmatkoilla noin joka toinen kuukausi, Suomessa useammin. Työmatkoilla saa hyvin kirjaa eteenpäin, kun istun hotellissa eikä ole päivittäisiä velvollisuuksia.
Luulen, että kotonaolijat eivät tarvitse neuvoja tavoitteelliseen tekemiseen kaltaiseltasi kokemattomalta ihmiseltä, koska työikäiselle nämä ovat hyvin tarkkaan mietittyjä valintoja. Työtön taas voi nauttia pelkästä oleilusta, niin itsekin alkuun tein. Yrittäjänä olen kuitenkin tottunut olemaan "aina töissä".
Mitäkö teen? Ajattelen kuolevaisuuttani.
Aloitan aamun hengitysharjoituksilla 5min. Sitten astelen ikkunan eteen ja teen taolaisen nivelten pyörityksen ja osittaisen venyttelynkin. Kankeille ihmisille se voi olla joogankin tapaista. Sitten kävelen rauhallisin mielin vessaan. Harjaan hampaat ja teen tarpeeni pönttöön tai sankoon, riippuen tarvitseeko puutarhaa lannoittaa.
Kaikkeen tähän menee 45min. Sen jälkeen olen valmis aamupalaan. Syön kevyesti banaanin, d-vitamiinin, juon lasin mehua ja luen kevyesti uutiset kuten nyt. Joskus luen uutisia tunnin ajan tai kirjoitan päiväkirjaan yhden runon. Kun ruoka on sulanut aloitan lämmittelyt. Yleensä pelkästään taolaisen nivelpyörityksen jälkeen on hyvä lämmin olo ja mitään erillisiä lämmittelyjä ei tarvita. Tänään kuitenkin tarvitaan. Teen takapihalla 45min perinteisen kuntopiirin jossa lämmittelen kehoni 2t nyrkkeily-, karate-harjoitteluun. Nyt lämpöisinä aamuina saatan käydä katat läpi tai iskeä lyöntilautaa tai säkkiäkin. Tänään on kevyen intensiteetin harjoitus. Syke ei saa kohota yli 110bpm. Olen jo harjoitellut viikon aikana 12t, joten nyt pitää olla tarkkana ettei kehitys ala mennä väärään suuntaan. Minull on vanhanakin taipumusta vetää raivolla harjoitukset läpi.
Jos mokaan ja menetän itsehillintäni, älykellon näyttäessä liian korkeita sykkeitä, niin rankaisen itseäni netflixillä seuraavat kolme päivää.
En mitään erityistä. Enkä näe ollenkaan noin kiuin sinä, että oleilu olisi paha, ja että elämällä pitäisi olla joku suunta ja tavoitteita. Mulle riittää hetkessä eläminen. Siinä on omaa henkistä syvyyttään, jota ei tavoite-elämästä saa.