Lue keskustelun säännöt.
Onko kokemusta siitä että lapsi/nuori on mennyt häiriköimään vanhempaansa jonka hylkäämäksi on tullut?
06.05.2026 |
Meillä kävi nimittäin niin, että teini oli selvittänyt isänsä osoitteen ja mennyt norkoilemaan sinne kulmille. Nuori kertoi tästä minulle itse. Hänellä oli tullut mieleen että heittäisi kiviä ikkunaan tai kävisi rimputtamassa ovikelloa ja haukkumassa/rähjäämässä. Isä siis tietoisesti valinnut uuden perheen lapsen sijasta, eikä ole pitänyt minkäänlaista yhteyttä kymmeneen vuoteen. Isä oli myös tyhjentänyt lapsen säästötilin aikoinaan. Tämä oli vähän kuin viimeinen silaus hylkäämisen päälle, ja katkeruus pulpahtaa ajoittain pintaan, vaikkei isä olekaan puheenaiheena ollut enää vuosiin.
Olen iloinen että nuori puhui asiasta minulle. Kerroin että häiriköinti ei auttaisi mitään, päinvastoin nuorelle tulisi siitä vielä pahempi mieli. Tuollaisen ihmisen takia ei kannata vaivautua ja päätyä ongelmiin.
Kommentit (27)
Mielestäni apn edellinen puoliso pitäisi tuomita pitkään kuritushuonerangaistukseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin. Ehkä on hyvä kertoa enemmän että miksi se tyyppi ei ole sen arvoinen. Ja miten päästää joltain osin irti. Mikä lohduttaa, auttaa. Ja mikä johtaa näihin tapauksiin että isä etääntyy ja onko isä nuori itsekin.
Olen itse ollut tuo nuori. Näin kerran isäni ja menin suoraan hänen luokseen lyömään. En ole ylpeä teostani, mutta se vihan määrä on vaan niin suurta. Ei se ole myöskään pelkkää vihaa, siinä on mukana myös pettymystä, katkeruutta ja epätoivoa. Hienoa, että lapsesi on pystynyt sinulle asiasta kertomaan.
Itse kirjoitin lopulta isälle kirjeen, jossa haukuin hänet ansaitusti pystyyn. Helpotti ainakin omaa oloa.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ollut tuo nuori. Näin kerran isäni ja menin suoraan hänen luokseen lyömään. En ole ylpeä teostani, mutta se vihan määrä on vaan niin suurta. Ei se ole myöskään pelkkää vihaa, siinä on mukana myös pettymystä, katkeruutta ja epätoivoa. Hienoa, että lapsesi on pystynyt sinulle asiasta kertomaan.
Itse kirjoitin lopulta isälle kirjeen, jossa haukuin hänet ansaitusti pystyyn. Helpotti ainakin omaa oloa.
Olen pahoillani että sinäkin olet joutunut kokemaan samanlaista välinpitämättömyyttä. Saanko kysyä miten isäsi reagoi kohtaamiseesi ja kirjeeseen?
Ap
Onko ap jonkin sortin tunnenarkkari?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko ap jonkin sortin tunnenarkkari?
Häh?
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni apn edellinen puoliso pitäisi tuomita pitkään kuritushuonerangaistukseen
Munat irti tuollaiselta isän irvikuvalta, ettei toista virhettään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ollut tuo nuori. Näin kerran isäni ja menin suoraan hänen luokseen lyömään. En ole ylpeä teostani, mutta se vihan määrä on vaan niin suurta. Ei se ole myöskään pelkkää vihaa, siinä on mukana myös pettymystä, katkeruutta ja epätoivoa. Hienoa, että lapsesi on pystynyt sinulle asiasta kertomaan.
Itse kirjoitin lopulta isälle kirjeen, jossa haukuin hänet ansaitusti pystyyn. Helpotti ainakin omaa oloa.
Olen pahoillani että sinäkin olet joutunut kokemaan samanlaista välinpitämättömyyttä. Saanko kysyä miten isäsi reagoi kohtaamiseesi ja kirjeeseen?
Ap
Lyömiseen isäni suhtautui yllättävän rauhallisesti, toki ilme oli aika järkyttynyt. Kun oli tunnistanut mut, niin jotenkin tuntui myös hyväksyvän sen lyömisen. Veljeni oli myös paikalla ja hänelle isä oli sanonut, että olisi lyönyt takas, jos ei olisi tunnistanut. En ole isään yhteydessä, joten en tiedä mitä mieltä hän kirjeestä on. Sukulaisilta olen kuullut, että kovasti lapsia nyt yksin jäätyään kaipailee. Hän ei kumminkaan ole ollut minusta (tai sisaruksistani) kiinnostunut, kun olimme lapsia. Mielestäni ei sitten tarvi jatkossakaan olla.
Päinvastoin, en ole ollut missään tekemisissä isäni kanssa 40 vuoteen.
M55
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ollut tuo nuori. Näin kerran isäni ja menin suoraan hänen luokseen lyömään. En ole ylpeä teostani, mutta se vihan määrä on vaan niin suurta. Ei se ole myöskään pelkkää vihaa, siinä on mukana myös pettymystä, katkeruutta ja epätoivoa. Hienoa, että lapsesi on pystynyt sinulle asiasta kertomaan.
Itse kirjoitin lopulta isälle kirjeen, jossa haukuin hänet ansaitusti pystyyn. Helpotti ainakin omaa oloa.
Olen pahoillani että sinäkin olet joutunut kokemaan samanlaista välinpitämättömyyttä. Saanko kysyä miten isäsi reagoi kohtaamiseesi ja kirjeeseen?
ApLyömiseen isäni suhtautui yllättävän rauhallisesti, toki ilme oli aika järkyttynyt. Kun oli tunnistanut mut, niin jotenkin tuntui myös hyväksyvän sen lyömisen. Veljeni oli myös paikalla ja hänelle isä oli sanonut, että olisi lyönyt takas, jos ei olisi tunnistanut. En ole isään yhteydessä, joten en tiedä mitä mieltä hän kirjeestä on. Sukulaisilta olen kuullut, että kovasti lapsia nyt yksin jäätyään kaipailee. Hän ei kumminkaan ole ollut minusta (tai sisaruksistani) kiinnostunut, kun olimme lapsia. Mielestäni ei sitten tarvi jatkossakaan olla.
Näin se usein menee että vanhana nuo hylkääjät yleensä kärsivät tunnontuskia, tai sitten heittäytyvät marttyyriksi. Olet tehnyt oikean ratkaisun, isäsi ei ole arvoisesi.
Ap
Veljeni kävi mukiloimassa isämme, kivitti ikkunat ja puhkoi autosta renkaat. Isä hyväksyi kohtalonsa. Tiesi itsekin ansainneensa selkäsaunan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hohhoijaa. Koittakaa ymmärtää että isyys ja äitiys ovat meemejä. Jos lapsi konkreettisesti erotetaan läheisestään niin se on täysin vapaaehtoista ylläpitää tätä roolia. Sinulla varmaan painaa omatunto ja pyrit ohjaamaan vihan isukkiin, mutta fakta on että lapsen toinen vanhempi teki ratkaisunsa ja hänellä on siihen täysi oikeus. Mitä voit antaa lapselle on opettaa hyväksymään kohtalonsa ja menemään eteenpäin sen sijaan että lietsot hänet johonkin "mulle ois kuulunut sitä ja tota" -psykoosiin säälilläsi ja omalla katkeruudellasi miestä kohtaan.
Sanon tämän naisena joka on jättänyt lapsensa siksi, että se laitettiin minuun ja otettiin minusta väkivalloin. Jos tuo lapsi tulee tuhoamaan elämääni yhtään enempää niin t apan hänet.
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa. Koittakaa ymmärtää että isyys ja äitiys ovat meemejä. Jos lapsi konkreettisesti erotetaan läheisestään niin se on täysin vapaaehtoista ylläpitää tätä roolia. Sinulla varmaan painaa omatunto ja pyrit ohjaamaan vihan isukkiin, mutta fakta on että lapsen toinen vanhempi teki ratkaisunsa ja hänellä on siihen täysi oikeus. Mitä voit antaa lapselle on opettaa hyväksymään kohtalonsa ja menemään eteenpäin sen sijaan että lietsot hänet johonkin "mulle ois kuulunut sitä ja tota" -psykoosiin säälilläsi ja omalla katkeruudellasi miestä kohtaan.
Sanon tämän naisena joka on jättänyt lapsensa siksi, että se laitettiin minuun ja otettiin minusta väkivalloin. Jos tuo lapsi tulee tuhoamaan elämääni yhtään enempää niin t apan hänet.
Mikä aine vaikuttaa tällä hetkellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö tuo tilintyhjennys ole laitonta. Oikeusapuun mars
Siinä häiriköintiä sopivasti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa. Koittakaa ymmärtää että isyys ja äitiys ovat meemejä. Jos lapsi konkreettisesti erotetaan läheisestään niin se on täysin vapaaehtoista ylläpitää tätä roolia. Sinulla varmaan painaa omatunto ja pyrit ohjaamaan vihan isukkiin, mutta fakta on että lapsen toinen vanhempi teki ratkaisunsa ja hänellä on siihen täysi oikeus. Mitä voit antaa lapselle on opettaa hyväksymään kohtalonsa ja menemään eteenpäin sen sijaan että lietsot hänet johonkin "mulle ois kuulunut sitä ja tota" -psykoosiin säälilläsi ja omalla katkeruudellasi miestä kohtaan.
Sanon tämän naisena joka on jättänyt lapsensa siksi, että se laitettiin minuun ja otettiin minusta väkivalloin. Jos tuo lapsi tulee tuhoamaan elämääni yhtään enempää niin t apan hänet.
Mikä aine vaikuttaa tällä hetkellä?
Selväjärkisyys. Normaalit ihmiset eivät r aiskaa toisiin lapsia ja toisista lapsia ja kutsu sitä "vanhemmaksi tulemiseksi", mutta tällainen on varsin yleistä. Tsemppiä todellisuuteen heräämiseen
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuo tilintyhjennys ole laitonta. Oikeusapuun mars
Siinä häiriköintiä sopivasti
Eiköhän ap ole pettänyt omat osuutensa sopimuksista kun ei uskalla turvautua lakiapuun. Myös naiset tekevät lapsia miesten kanssa r aiskaamalla, "vahingossa", tai muutoin toisten oikeuksia päättää omista vanhemmuuksistaan loukaten.
Jatkoon vinkiksi ap:lle että avioliiton kautta raskaaksi ja sitä ennen ei paneskella. Tälle lapselle voi opettaa nämä arvot sen sijaan että vainoaa polygamista isäänsä, jos haluaa hänelle hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ollut tuo nuori. Näin kerran isäni ja menin suoraan hänen luokseen lyömään. En ole ylpeä teostani, mutta se vihan määrä on vaan niin suurta. Ei se ole myöskään pelkkää vihaa, siinä on mukana myös pettymystä, katkeruutta ja epätoivoa. Hienoa, että lapsesi on pystynyt sinulle asiasta kertomaan.
Itse kirjoitin lopulta isälle kirjeen, jossa haukuin hänet ansaitusti pystyyn. Helpotti ainakin omaa oloa.
Olen pahoillani että sinäkin olet joutunut kokemaan samanlaista välinpitämättömyyttä. Saanko kysyä miten isäsi reagoi kohtaamiseesi ja kirjeeseen?
ApLyömiseen isäni suhtautui yllättävän rauhallisesti, toki ilme oli aika järkyttynyt. Kun oli tunnistanut mut, niin jotenkin tuntui myös hyväksyvän sen lyömisen. Veljeni oli myös paikalla ja hänelle isä oli sanonut, että olisi lyönyt takas, jos ei olisi tunnistanut. En ole isään yhteydessä, joten en tiedä mitä mieltä hän kirjeestä on. Sukulaisilta olen kuullut, että kovasti lapsia nyt yksin jäätyään kaipailee. Hän ei kumminkaan ole ollut minusta (tai sisaruksistani) kiinnostunut, kun olimme lapsia. Mielestäni ei sitten tarvi jatkossakaan olla.
Muista, että tiedät vain äitisi version asioista.
Toivottavasti rahoista on tehty rikosilmoitus. Mutta on sitä surkeita vanhempia olemassa.
Ei ole kokemusta, mutta tulipa paha mieli tästä aloituksesta. Onneksi olet ollut lapselle hyvä vanhempi ja teillä on niin avoimet välit, että pystyi asiasta sinulle puhumaan. Olisi käynyt varmasti juuri noin kuin sanoit, olisi tullut vain enemmän mielipahaa.