Miksi kaikki muuttuu äidiksi tultua, mutta isän elämä jatkuu normaalisti?
IS oli juttu kuinka Beata Leppilampi koki kateellisuutta Mikkoa kohtaan, koska Mikon elämä jatkui normaalisti ja hänellä muuttui kaikki.
Itsellä myös vastaava kokemus ja siitä syystä vain yksi lapsi. Yhteisesti päätetty lapsi kun syntyi, mies ulkoisti täysin lapsen hoidon minulle ja jaksoi valittaa, että kaikki muuttui, vaikka ei itse osallistunut lapsen hoitoon lainkaan, siis ihan oikeasti. Vasta ero sai kiinnostumaan lapsesta sen verran, että yhden viikonlopun kuukaudessa lapsi viettää isänsä luona aikaa.
Ja ei, mies ei edes elättänyt kumpaakaan meitä, minun ostettavaksi jäi kaikki ja edelleen maksoin pienestä äitiyspäivärahasta myös puolet asunnon kuluista.
Kommentit (160)
En osaa sanoa. Meillä ei ollut noin, eikä se ole mun suvussa tai tuttavapiirissäkään kokemus, josta joku olisi avautunut.
Biologia on epäreilu. Haluaisin lapsen joka muuttaisi elämäni. Haluaisin kokea raskauden, synnytyksen ja olla vanhempi. Takana useita keskenmenoja, en tiedä kauanko enää jaksan.
Riippuu isästä.
Älkää pariutuko itsekkäiden mieslasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Biologia on epäreilu. Haluaisin lapsen joka muuttaisi elämäni. Haluaisin kokea raskauden, synnytyksen ja olla vanhempi. Takana useita keskenmenoja, en tiedä kauanko enää jaksan.
Niin on. Ikävä kuulla, että sinulla on ollut paljon keskenmenoja. Nykyään niin monet valitsevat lapsettomuuden, mutta sitten kuitenkaan äidiksi haluavien kohdalla eivät toiveet aina toteudu.
Meillä on miehen kanssa ollut vuoroviikko vanhemmuus lapsen syntymästä saakka vaikka olemme yhdessä. Päävastuu on kummallakin vuoro viikoin.
Kyllähän se elämä muuttuu kun enää ei saa niin paljoa seksiä eikä rahaa ole niin paljoa humputteluun.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se elämä muuttuu kun enää ei saa niin paljoa seksiä eikä rahaa ole niin paljoa humputteluun.
Mitä jos tähän keskusteluun osallistuisivat ne, joilla on kokemusta perhe-elämästä ja sitten ne, joilla ei ole, siirtyisivät vaikkapa johonkin muuhun keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Muuttuu myös hyvillä ja osallistuvilla isillä. Niillä, joilla oma napa on jatkossakin tärkein, ei muutu. Sellaisista erotaan.
Ei vaan sellaisten kanssa ei ylipäätään kannata tehdä niitä lapsia!
Kunnon miehellä ei elämä jatku ilman mitään muutosta lapsen synnyttyä perheeseen.
Törkeää kun mies ei suostunut edes imettämään vauvaa että olisin itse saanut levätä ja toipua.
Taas kerran tätä vit-tu paskaa. Itsehän te ne lastene isät valitsette.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu isästä.
Älkää pariutuko itsekkäiden mieslasten kanssa.
Aamen.
Koska naiset eivät vaadi miehiä osallistumaan ja silti ovat yhdessä näiden kanssa. Silloin ei pidä myöskään valittaa
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se elämä muuttuu kun enää ei saa niin paljoa seksiä eikä rahaa ole niin paljoa humputteluun.
Yksinkertaistavaa ja miesvihamielistä.
Vierailija kirjoitti:
Biologia on epäreilu. Haluaisin lapsen joka muuttaisi elämäni. Haluaisin kokea raskauden, synnytyksen ja olla vanhempi. Takana useita keskenmenoja, en tiedä kauanko enää jaksan.
Luovuta, jopa luontokin haluaa että et lisäänny.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttuu myös hyvillä ja osallistuvilla isillä. Niillä, joilla oma napa on jatkossakin tärkein, ei muutu. Sellaisista erotaan.
Ei vaan sellaisten kanssa ei ylipäätään kannata tehdä niitä lapsia!
Kunnon miehellä ei elämä jatku ilman mitään muutosta lapsen synnyttyä perheeseen.
Ei tietenkään. Mutta jos sattuu käymään niin, että kyseessä on osallistumista luvannut ja lupaukset pettävä tapaus, niistä erotaan.
Kyllä vastuullisilla isillä elämä muuttuu, siinä missä äidillä, jos jaetaan hoitovastuu, perhevapaat, kulut jne. Ja näillä vapaamatkustaja isillä ei.
Vierailija kirjoitti:
Koska naiset eivät vaadi miehiä osallistumaan ja silti ovat yhdessä näiden kanssa. Silloin ei pidä myöskään valittaa
Tuolla on tavaton määrä naisia jotka ei ymmärrä että se napanuora katkeaa siinä siinä synnytyksessä ja omii sen lapsen automaattisesti itselleen, eikä vaadi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Koska naiset eivät vaadi miehiä osallistumaan ja silti ovat yhdessä näiden kanssa. Silloin ei pidä myöskään valittaa
Koska se vaatiminen on jatkuvaa taistelua ja miehen pakottamista ja lopulta johtaa eroon. Ongelma ei ole se ettei naiset vaadi vaan se ettei miehet halua toimia oman perheensä hyväksi. Puhua miehet kyllä osaa. Mutta outoa on mielestäni se miten niin monesta osallistuvasta puolisosta jonka kanssa jaettiin kaikki hommat reilusti ennen lapsen syntymää tulee lapsen myötä vapaamatkustaja.
Muuttuu myös hyvillä ja osallistuvilla isillä. Niillä, joilla oma napa on jatkossakin tärkein, ei muutu. Sellaisista erotaan.