Mihin ikään asti liikuit säännöllisesti polkupyörällä?
Joidenkin mielestä tuo on aikuisella työssäkäyvällä aivan naurettavaa.
Kommentit (89)
Mitä ihmettä? Olen töissä sairaalassa ja meidän ylilääkärikin kulkee pyörällä töissä, ikää 60+ vuotta
Vähän yli parikymppisenä menin vielä pyörällä töihin n. 10 kilsan matkan. Sitten kun kaaduin, nii se oikeastaan oli siinä ja siirryin ratin taakse. Pyörä mulla loju pihalla vuoskymmet käyttämättä kunnes meni romuttamolle. Nyt en omista pyörää. 17vuotiaana saatu pyörä ja vähän alle 40 vuotiaana heivasin pois.
Kuljen vieläkin työmatkat pyörällä, olen 62 v. Eläkkeelle jäätyäni aion pyöräillä niin kauan kuin pysyn pystyssä, luultavasti ainakin 10 vuotta.
Joidenkin mielestä aivan naurettava kysymys, jos aikuisen työssäkäyvä tuollaisia kyselee.
En ole vielä lopettanut. Ikää on tasan 70 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Olen 49 ja en ole lopettanut.
...ja en...p.o. enkä.
Isällä ei ollut varaa muuhun. Sotki sitä aina kuolemaansa asti, kunnes pumppu petti.
48 siten työmatka piteni 50 kilometriä eikä aika riittänyt pyöräilyyn
Te jotka vähättelette pyöräilyä niin onko käynyt mielessä että se on myös erinomainen liikuntamuoto?
Olen pian 47v ja edelleen pyöräilen. Olen aina pitänyt pyöräilystä eikä siihen ole mitään ikärajaa, jos kunto vain sallii pyöräilyn.
Pyöräily on hyväksi. Asioin fillarilla usein, pikkukaupungissa kaikki on saavutettavissa polkupyörämatkan sisällä. Syksyllä pyöräkausi kesti joulukuulle, keväällä se alkoi maaliskuussa. Kesällä voi fillaroida naapurikaupunkiin uimaan. En kuitenkaan käy pyörällä töissä 30 km päässä edes kesäisin. N50
En ole koskaan lapsenakaan aktiivisesti ajellut pyörällä enkä erityisemmin tykännyt pyöräilystä. Viimeksi ehkä 14-vuotiaana ajoin kaverin pyörällä uimarantareissun. Siitä on nyt vähän päälle 30 vuotta.
Miksi se olisi naurettavaa, jos työmatkan pituus tai muut arkiliikkumset sen vain sallivat? Säästää polttoainekuluissa ja on arjen hyötyliikuntaa.
Nelikymppiseksi. Surettaa, että lopetin. En palaa pyörän selkään, koska en suostu käyttämään kypärää.
Siihen asti, kun hankin auton 26-vuotiaana. Sitten pyöräilin lumettomana aikaan kuntoilumielessä noin 45-vuotiaasta 54-vuotiaaksi, jolloin pyöräily vaihtui koiralenkkeihin.
Yläasteikäiseksi. Sitten siirryin amikseen toiseen kaupunkiin ja sinne kuljin bussilla. Koko aikuisikänä en ole pyörää enää omistanut enkä usko että tulen moista enää ostamaan. N37