Miksi Suomessa on niin paljon vieraslajeja?

Ei suomi mikään poikkeus ole on muualla myös

Menkää kitkemään lupiineja

Ilmastonmuutos. Ennen ei esim. monien puutarhakasveina käytettävien vieraslajien siemenet ehtineet kypsyä, jotka nyt ehtii. 

Vieraslajeja vierastetaan, jos ne valtaavat tilaa itselleen, mutta kyllä monet alkuperäislajitkin osaavat sen kuten esim horsmat, voikukat, nokkoset, vuohenputket jne.

Vieraslajeja on tuotu, esim,  puutarhakasveksi. Siemeniä on voinut kulkeutua matkalijoiden,  ajoneuvojen  tai jopa tuulen mukana. Vieraslajeja on kaikkialla.

Suomeen on jostain tullut paljon värillisiä.
T.Skäbä

Vieraslaji menestyy siellä, missä se saa elintilaa. 

Puutarhoista suurin osa karannut. Ja sitten on lupiini, jota valtio itse istutti tien penkoille väriä tuomaan.

Mitä enemmän ihmiset liikkuu, sitä enemmän vieraslajeja. Kasveista suuri osa puutarhakarkulaisia, rahtiliikenteen mukana siirtynyt mantereelta toiselle iso määrä kavi- sekä eläinlajeja. Eläimissä lemmikkikarkulaislajeja, turkistuotantokarkulaisia, riistalajeiksi tuotuja. Näin mm.

Vieraslaji tarkoittaa ihmisen tänne siirtämää lajia. Kuten valkohäntäkauris. Sellainen joka on levinnyt luonnostaan, on tulokaslaji.

Ajatellaanpa hetki hiljaa ja muistellaan että Suomessa on 1500 eri punkkilajia. On siinä hieman punkkia. Oliko se 90-luku kun se alkoi soida? Diskoissa?

Tarpeeksi pitkään kun laji täällä elää, niin siirtyy muinaistulokkaaksi. Supikoirakin lienee 2100-luvulla jo muinaistulokas, eikä vieraslaji. Niin mahdotonta lajia poistaa maasta ja ennen pitkään uudet sukupolvet pitää sitä kalustoon kuuluvana.

Valtaosa ihmisen elinalueen lähellä olevasta kasvillisuudesta on Suomessa ihmisen aikoinaan muualta tänne tuotua. Ja alkuperäisiä suomalaisia kasveja kutsutaan rikkaruohoiksi, kuten voikukkaa, koiranputkea ja siankärsämöä

Kun menee rakentamattomaan metsään kauas teistä ja asutuksesta, niin voit löytää sen ympäristön, jollainen Suomi oli alkujaan kauttaaltaan. Ei ollut nurmikkoa(timotei ym), ei omenapuita, ei perunaa, ei lupiineja, ei ties vaikka ja mitä. Oli vain 'kanervaa ja katajaa'.

Vieraslajien häätö voitaisiin aloittaa koirista.

Sinänsä ihan turhaa touhua, kun ilmatila on auki, niin siemeniä kyllä tuuli tuo jostain ja taas on lisää vieraslajien siemeniä. Voisivat kitkeä siellä, missä ne on ongelma, eli jossain saaristossa.

Ja esim. monissa ruusuissa on lajeja, jotka voivat  muistuttaa jotain haittalajia ja jotka ovat pysyneet paikoillaan jo kymmeniä vuosia leviämättä. Niinköhän kun joku nyhtöporukka lähetetään niin tunnistavat varmasti.

Harrastin joskus ruusuja (puisto- eli pensasruusuja), bongasin tunnistamattoman pienikukkaisen kerrannaisen ruusun vanhan talon ojan vierestä. Kun alkoivat purkaa sitä taloa, niin kysyin raksamiehiltä, saisinko kaivaa siitä juurakon ja lupasivat.

Osan istutin omalle pihalle ja siellä se edelleen kukkii kaikista ruusuista ensimmäisenä.

Vein sitä myös yliopiston ruusuihmisille ja sielläkään eivät tunnistaneet, näkyy sielläkin vielä kasvavan jollain nimellä Rosa x.

Kirjoitin siitä johonkin puutarhalehteen ja sain sitten yllätyskirjeen Lapista ruusuharrastajalta, ja hän kysyi voinko lähettää juurakonpalan hänelle, kun oli päätellyt, että se on kestävää lajia. Lähetin tietysti ja hän lähetti sitten minulle aitoa Lapinruusua. Se lapinruusu on peittänyt yhden ruman kivikon ja kukkiessaan on aika hieno näky. Toki vain lyhyen aikaa.

Koska Suomessa on asumisperäinen sosiaalituki.

Niinpä, mistäköhän johtuu? Helsingissä ei paljon kotoperäisiä lajeja näy.

Kettutytöt vapauttaa minkkejä luontoon ja Igor käy yön pimeydessä kippaamassa säiliöautollisen kyttyrälohta Tenojokeen.

Vierailija kirjoitti:

Vieraslaji menestyy siellä, missä se saa elintilaa. 

Helppo kelamassi houkuttelee lupiineja maahan.