Lue keskustelun säännöt.
Pidätkö yhteyttä aikuisiin kummilapsiisi?
Kommentit (18)
Mun kummit lähettelee yhä edelleen kortteja, ihanaa. N 59.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä pidän paitsi yksi on jäänyt etäiseksi kun asuu kauempana.
Lopetin jos ei itse saa edes jouluntoivotusta whatsapissa, ei onnittelua ikinä, ei minkäänlaosta vastavuoroisuutta. Kyllähän aikuisiällä ihmissuhteet pitäis olla vastavuoroisia.
En pidä. Välit katkesivat hyvin varhain. Minä olin se joka yritti pitää yhteyttä kummilapseen. Mitään vastausta ei tullut, rahat ja lahjat kelpasivat. Ei tullut edes kiitosta koskaan. Yksipuolinen yhteydenpito ei oikein toimi.
Onko yhteydenpito niin että vain kummi pitää yhteyttä ? Jos tuppaisin heidän elämään olisinko vain utelias ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pidä. Sieltä päin ei juuri pidetty yhteyttä niin side jäi syntymättä. Kutsuttiin vain 1v syntymäpäiville. Muuten itse kävimme joskus kylässä, kun itse kysyimme voiko tulla. Heitä kutsuimme omien lastemme syntymäpäiville. Kummilapsi ei päässyt ilmeisesti ripillekään. Ei ainakaan kutsua juhliin tullut eikä ollut puhetta asiasta.
Tulee pidettyä yhteyttä, mutta aika vähän lopulta... Eihän ne kummilapset minua valinneet, vaan heidän vanhempansa. Heidän vanhempiin ei tule pidettyä yhteyttä senkään vertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lopetin jos ei itse saa edes jouluntoivotusta whatsapissa, ei onnittelua ikinä, ei minkäänlaosta vastavuoroisuutta. Kyllähän aikuisiällä ihmissuhteet pitäis olla vastavuoroisia.
Kaikilla ei ole sitä whatsuppia, naamakirjaa, tiktakkia tai edes kännykkää tai tietokonetta. Koita ny vaan lähetellä niitä kortteja äläkä ole ylimielinen!
Eikö aikuisen ihmissuhteet perustu aina vastavuoroisuuteen?
Minulla läheiset suhteet kahteen kummilapseen ja toinen soittelee viikottain ja toinen harvemmin. Tavataan useamman kerran vuodessa ja vieraillaan toistemme luona. Kummilapseni n. 55v ja minä 75v
Ja näin kaikki vuodet, vaikka väilimatka 100 km ja toisen 1200 km
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varsinaisen lahjomisen lopetin yo-juhliin ja ammattikoulusta valmistumiseen mutta kyllä sen jälkeenkin osallistun jos vaikka kummilasten lasten synttäreille tulee kutsua. Mutta en itse ole enää aktiivisesti yhdessä, jos jollekkin lähettäisin joulukortteja niin voisin juuri heille mutta sekin tapa karissut jo vuosia sitten.
Ollaan ristiin kummeja ja vielä vähemmän heidän vanhempansa ovat minun lastani eli heidän kummilastaan muistaneet.
Kasteella näin viimeksi vuosikymmeniä sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vain sylikummi, mutta en muista kenen lapsista.
Mulla on 4 aikuista kummilasta. Yhden kanssa nähdään noin 2-3 kk välein ja välissä viestitellään. Toisen kanssa nähdään 2-3 kk välein. Nämä molemmat ovat hyvin läheisiä ja rakkaita, ja tunne on molemminpuolinen.
Kolmannen kanssa nähdään maksimissaan kerran vuodessa. Neljännen kanssa ei olla oltu missään tekemisissä yli 10 vuoteen, viimeksi lähetin hänelle lahjan kun täytti 18v. Hän/hänen vanhempansa lopettivat kaiken yhteydenpidon jo vuosia sitä ennen. Olen ymmärtänyt että minut pyydettiin kummiksi vain, koska olin hänen äitinsä tukena lääkärissä, kun kuuli raskaudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisin mielelläni yhteyttä jos tietäisin yhteystiedot.
Vierailija kirjoitti:
En pidä. Välit katkesivat hyvin varhain. Minä olin se joka yritti pitää yhteyttä kummilapseen. Mitään vastausta ei tullut, rahat ja lahjat kelpasivat. Ei tullut edes kiitosta koskaan. Yksipuolinen yhteydenpito ei oikein toimi.
Tämä. Kun lapsi oli koululainen niin parin vuoden ajan laitoin äidilleen viestiä että tuliko lahjani perille, tuli vastaus "joo tuli". Ei mitään muuta, koskaan, eikä aina tuotakaan. Ei siinä väkisin voi mitään yhteyttä pitää.
Vierailija kirjoitti:
En pidä. Sieltä päin ei juuri pidetty yhteyttä niin side jäi syntymättä. Kutsuttiin vain 1v syntymäpäiville. Muuten itse kävimme joskus kylässä, kun itse kysyimme voiko tulla. Heitä kutsuimme omien lastemme syntymäpäiville. Kummilapsi ei päässyt ilmeisesti ripillekään. Ei ainakaan kutsua juhliin tullut eikä ollut puhetta asiasta.
Mun kummilapsen vanhemmat heräsi viime tipassa, laittoivat perjantaina tekstarin että sunnuntaina on rippijuhlat. Välimatkaa 620 km 😂 Ei päästy lähtemään niin lyhyellä varoitusajalla.
Oli useampia kummilapsia, joista yksi hävisi elämästäni päästyään ripille. Muistin häntä kyllä aikuisuuteen asti, mutta mitään ei ikinä kuulunut hänestä takaisin. Toinenkin hävisi väkien rikkouduttua hänen äitinsä kanssa, enkä enää nähnyt mieltä muistaa kummilapsta jonkun synttäripäivän jälkeen. Kolmas on veljenpoika, joten menee muun suvun seassa. Neljäs suuttui sanoessani suoraan mielipiteeni hänen käytöksestään ja hänen ahdistuksensa määrä oli sitä luokkaa, että poistuin takavasemmalle. En tajunnut, että hän ei kestä edes asiallista palautetta ja joka oli ihan aiheellista.
En tiedä oliko kummilasten synttäreiden, joulujen, muiden merkkitapahtumien huomioiminen kannattavaa? Mielestäni ei. On turha väittää, että jos kummina on aktiivinen se on kuitenkin hyvin yksipuolista ja jos kummilasta ei osata kotona neuvoa samaan.
Pidän yhteyttä, en ole unohtanut heitä.