Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen opiskelijat ihmeissään: miksi Suomessa kirjakieli eroaa niin paljon puhekielestä. Videossa suomalainen yrittää tätä selittää
17.04.2026 |
Suomen kieltä opiskelevat törmäävät kaikki samaan ongelmaan. Heille opetetaan kirjakieltä, mutta sitten oikeassa elämässä he törmäävät siihen faktaan, että kukaan ei puhu tätä kirjakieltä.
En itsekään ole törmännyt missään opiskelemassani kielessä näin suureen eroon standardisoidun kirjakielen ja väestön puhekielen välillä.
Tiedättekö te muita kieliä, joissa on todella suuri ero kirjoitetun standardikielen ja puhutun kielen välillä?
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Tähän vielä mausteena vahvat murteet. Eri puolella Suomea se puhuttukin kieli saa murteen vaikutuksen ja puheen melodian.
Faktahan on se, että arkielämässä kukaan ei oikeasti puhu täydellistä kirjakieltä. Ymmärrän hyvin kielten opiskelijoiden turhautumisen.
Murteita esiintynee kaikissa kielissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liian pitkä, en katsonut: suomiapina laskeutui puusta vasta noin sata vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän vielä mausteena vahvat murteet. Eri puolella Suomea se puhuttukin kieli saa murteen vaikutuksen ja puheen melodian.
Faktahan on se, että arkielämässä kukaan ei oikeasti puhu täydellistä kirjakieltä. Ymmärrän hyvin kielten opiskelijoiden turhautumisen.
Murteita esiintynee kaikissa kielissä.
Pitää paikkansa. Vaikkapa joku Englanti on täynnä murteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän vielä mausteena vahvat murteet. Eri puolella Suomea se puhuttukin kieli saa murteen vaikutuksen ja puheen melodian.
Faktahan on se, että arkielämässä kukaan ei oikeasti puhu täydellistä kirjakieltä. Ymmärrän hyvin kielten opiskelijoiden turhautumisen.
Murteita esiintynee kaikissa kielissä.
Totta kai esiintyy, mutta suomen kielen erikoisuutena onkin se, että vaikka ei puhuisikaan mitään murretta voimakkaasti, niin se puhuttu suomen kieli silti eroaa valtavasti kirjakielestä. Kukaan ei arkielämässään eikä edes töissä puhu täydellistä kirjakieltä.
Kirjakieltä kuulee ainoastaaan uutisissa, tv-ohjelmissa, muodollisissa haastatteluissa ja puheissa, sekä tietenkin oppikirjoissa, kirjoissa, lehdissä, elokuvien tekstityksissä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liian pitkä, en katsonut: suomiapina laskeutui puusta vasta noin sata vuotta sitten.
Riittääkö keskittymiskykysi ainostaan max. 30 sekunnin tiktok-videoihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian pitkä, en katsonut: suomiapina laskeutui puusta vasta noin sata vuotta sitten.
Riittääkö keskittymiskykysi ainostaan max. 30 sekunnin tiktok-videoihin?
Siinäkin on 25 sekuntia liikaa tiktok-zombille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta kaikissa kielissä on kyllä sama ongelma. Suomessa sanat on pitkiä ja niitä lyhennellään ehkä enemmän kuin toisissa kielissä, joissa sanat yleensä lyhyempiä, mutta muuten puhe saattaa olla vaikka minkälaista mongerrusta, josta ei ulkomaalainen meinaa saada selkoa.
Tuletko sinä tänne?
Tuutsä tänne?
Minä menen kauppaan.
Mä meen kauppaan.
Minulla on nälkä.
Mul on nälkä.
Oletko sinä kotona?
Ootsä kotona?
Paljonko tämä maksaa?'
Paljon tää maksaa?
Minä tulen sinne.
Mä tuun sinne.
Tämä on ihan hirveää.
Tää on ihan hirveetä.
Minä en tajua mitään.
Mä en tajuu mitään.
jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen yksi harvoja poikkeuksia. Puhun lähes yksinomaan kirjakieltä. Briteissä tällaisia ihmisiä kutsutaan posheiksi.
Skotlannin kirjakieli on englanti, mutta puhuttuna kuulostaa hyvin erilaiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelijat ovat sanoneet, että kun he ovat opiskelleet kieltä ja harjoitelleet standardi suomea ja sitten kun he menevät ihmisten ilmoille ja alkavat kuuntelemaan tai ovat vuorovaikutuksessa suomalaisten kanssa, niin KUKAAN, siis EI KUKAAN, puhu sitä kirjakieltä, mitä heille on opetettu ja he ovat erittäin hämmentyneitä tästä näin suuresta erosta. Heistä tuntuu, että heidän pitäisi opetella kaksi kieltä, standardisoitu suomen kirjakieli ja siihen päälle sitten se puhekieli, jota ihmiset oikeasti puhuvat.
Suomessa pärjää hyvin kirjakielelläkin, vaikkakin ihmiset voivat katsoa oudosti jos sitä käyttää ihan puhekielessä. Yritäppä samaa Norjassa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuletko sinä tänne?
Tuutsä tänne?
Minä menen kauppaan.
Mä meen kauppaan.
Minulla on nälkä.
Mul on nälkä.
Oletko sinä kotona?
Ootsä kotona?
Paljonko tämä maksaa?'
Paljon tää maksaa?
Minä tulen sinne.
Mä tuun sinne.
Tämä on ihan hirveää.
Tää on ihan hirveetä.
Minä en tajua mitään.
Mä en tajuu mitään.
jne.
Eihän näissä ollut mitään vaikeaa ymmärtää. En ymmärrä aloitusta.
Yksi sanoi, että hän opetteli tarkkaan omistusmuotojen päätteet.
Minun autoni, sinun autosi, hänen autonsa, meidän automme, teidän autonne, heidän autonsa.
Ja sitten hän tajusi oikeassa elämässä, että kukaan puhu noin ja vieläpä persoonapronominitkin lyhenevät.
Eli: mun auto, sun auto, sen auto, meiän auto, teiän auto, heidän auto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuletko sinä tänne?
Tuutsä tänne?
Minä menen kauppaan.
Mä meen kauppaan.
Minulla on nälkä.
Mul on nälkä.
Oletko sinä kotona?
Ootsä kotona?
Paljonko tämä maksaa?'
Paljon tää maksaa?
Minä tulen sinne.
Mä tuun sinne.
Tämä on ihan hirveää.
Tää on ihan hirveetä.
Minä en tajua mitään.
Mä en tajuu mitään.
jne.
Eihän näissä ollut mitään vaikeaa ymmärtää. En ymmärrä aloitusta.
Tavallisinta on hukuttaa pronomini kokonaan. Eli menen kauppaan? Tai vaikkapa menetkö kauppaan?
Ihmiset puhuvat eri alueilla eri tavalla. Osa puhuu enemmän kirjakieltä kuin murteita tai nuorisoslangia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuletko sinä tänne?
Tuutsä tänne?
Minä menen kauppaan.
Mä meen kauppaan.
Minulla on nälkä.
Mul on nälkä.
Oletko sinä kotona?
Ootsä kotona?
Paljonko tämä maksaa?'
Paljon tää maksaa?
Minä tulen sinne.
Mä tuun sinne.
Tämä on ihan hirveää.
Tää on ihan hirveetä.
Minä en tajua mitään.
Mä en tajuu mitään.
jne.
Eihän näissä ollut mitään vaikeaa ymmärtää. En ymmärrä aloitusta.
Ehkä ei ole vaikeaa ymmärtää, mutta ulkomaalainen kielen opiskelija ei taatusti osaa muodostaa itse näitä puhekielen lauseita, koska heille opetetaan ainoastaan kirjakieltä. Ja näissä esimerkeissä oli vain pieni ripaus siitä, miten puhekieli eroaa kirjakielestä.
Yksi opiskelija sanoi, että suomalaiset lyhentää tosi paljon sanoja ja vokaalitkin muuttuu matkalla.
Tähän vielä mausteena vahvat murteet. Eri puolella Suomea se puhuttukin kieli saa murteen vaikutuksen ja puheen melodian.
Faktahan on se, että arkielämässä kukaan ei oikeasti puhu täydellistä kirjakieltä. Ymmärrän hyvin kielten opiskelijoiden turhautumisen.