9v tyttäreni saa silmälasit, ei suostu edes kokeilemaan mallikappaleita :(

ja sai viime marraskuussa silmälasireseptin lääkäriltä.



Asian sulatteluun meni aikaa, en painostanut. Hänellä viikoittain päänsärkyjäkin silmien takia.



Sankojen valinta tuotti vaikeuksia. Ensimmäiselle etsintä kierrokselle lähdettiin vasta parin kuukauden kuluttua. Lasit olivat käytössä vasta maaliskuussa.



Lasit ovat jatkuvassa käytössä ja päänsäryt poissa. Tajuaa itsekin että lasien kanssa on helpompaa elää.



Pari viikkoa meni totutteluun ja sen jälkeen ei ole valitusta ollut.

Meillä lapsi sai silmälasit ja hänellä oli kanssa ollut paljon päänsärkyjä. Lapsi alkoi käyttää laseja kun huomasi että niiden kanssa on parempi olo. Annoimme lapsen itsensä valita ekat kehykset, jotta tulisi varmimmin mieluisat. Vanhemmillakin on lasit ja käytimme niitä (piilolinssien sijaan). Lopulta pienempikin sisarus toivoi saavansa lasit kun muulla perheellä on...



Ajan kanssa, mielummin houkuttelemalla kuin painostamalla. Ensin voi pitää vaikka kotona ja palkita jotenkin kun on pitänyt viitenä päivänä tietyn tuntimäärän. Lapset usein tykkää rilleistä kun huomaavat miten paljon paremmin näkevät niiden kanssa.

Varatkaa oikeiden lasien etsimiseen aikaa. Menkää yhdessä kiertelemään optikkoliikkesiin. Pyytäkää liikkeen työntekijöiltä apua valinnan tekemiseen, mutta sellaiselta henkilöltä joka osaa ottaa lapsen huomioon! Ja jos välillä rupee ahdistamaan pitäkää miettimistaukoa ja käykää vaikka syömässä.



Rahaa kannattaa olla varattuna siten että jos mieluiset lasit eivät löydykkään liikkeen tarjousmallistosta niin ei lasien hankinta kaadu siihen. Kun lasit ovat sellaiset joista lapsi itse pitää, käytetään niitä todennäköisemmin kuin sellaisia jotka vanhempi on valinnut "halpishyllystä". Monella vanhemmalla on se käsitys ettei lasten silmälaseihin kannata satsata kuin minimi verran jolloin valinnoiksi päätyy laseja jotka eivät istu kunnolla, lapsi inhoaa niitä jo valmiiksi tms. Tietystikkään ihan omaisuutta ei kannata kasvuiässä olevan lapsen laseihin satsata sillä voimakkuudet muuttuvat usein aika nopeasti pituuskasvun myötä.



Ja kun sopivat lasit on löytyneet ja saatu käyttöön kannattaa käyttöä harjoitella pikku hiljaa. Ensin kotona, sitten tunneilla koulussa jne.. Monesti käy niin että kun lapsi saa lasit käyttöönsä ja huomaa kuinka mielekästä lasien käyttö on niin alkaa hän käyttää niitä hyvin mielellänsä.



Monesti ensimmäisten silmälasien hankinta ahdistaa lapsia (ja aikuisia) sen vuoksi että pitää muokata omaa minäkuvaa. Peilikuva näyttää erilaiselta lasien kanssa ja pitää tottua ajatukseen että on silmälasien käyttäjä. Tähän toiset tarvitsevat enemmän aikaa ja toiselta se taas sujuu nopeasti. Tärkeää on muiden positiivinen suhtautuminen silmälaseihin.

tytölläni on tietynlainen maku ja kierrettiin lähes kaikki paikkakunnnan liikkeet ja kahdesta niistä löytyi mieluiset.



400 euron sankoihin ei ollut varaa ja onneksi löytyi halvemmat mieleiset toisesta liikkeestä.



Etsisketltiin useana päivänä. Itse asiassa ne lasit löytyi silloin kun minulle mentiin sovittamaan laseja.

sain itse lasit samassa iässä ja se tuntui siltä, että koko elämä loppui siihen. Kaiken lisäksi kehykset pakotettiin valitsemaan sen näöntarkastuksen jälkeen, kun silmissä oli jotain ainetta, eikä itseään nähnyt peilistä ja sama toistui joka kerta kun lasit piti uusia-->kuljin pitkälle yläastetta rumissa, naamalleni epäsopivissa kehyksissä.



On turha selittää lapselle mustaa valkoiseksi, eikä laseista nyt vain saa mitään positiivista, hyvää asiaa. Ottakaa ne lasit apuvälineenä, vähän kuin kävelykepit. Ja jos näkö ei ole tuota pahempi, niin esim. koulussa voi säilyttää lasit pulpetissa ja käyttää niitä vain tunneilla, jotta saa leikkiä välitunneilla edelleen vapaasti.



Ja antakaa aikaa valita kehyksiä, jos teillä on varaa, niin antakaa valita ihan vapaasti vaikka hinta olisi kalliimpikin. Ja ylipäätään suhtautukaa asiallisesti ja ymmärtäen, että ne lasit eivät ole mukavat, aiheuttavat ylimääräistä haittaa ja niistä ei ole muuta hyötyä elämälle kuin se näkeminen. Kyllä lapsi ymmärtää, että tarvitsee laseja, mutta sen sisäistämiseen, että joutuu niitä aina käyttämään, menee aikaa.



(Ja pieni asia, mutta kuten aloitusviestissäkin, niin puhukaa silmälaseista, älkää rilleistä. Rillit-sanasta muodostetaan nimittäin suurin osa mahdollisista haukkumanimistä, ja tuollainenkin asia voi vaikuttaa siihen mielikuvaan asiasta.)

kuin mitä tyttösi on nyt, mutta mun näkö oli jo ekoissa laseissa päälle -3.0. Mä itkin samaa juttua, ja mun vaarini (vanha taidekauppias) totesi mulle: "Tiedätkös, kaikilla kaunilla tauluilla on kehykset" . On kyllä varmaan hiemointa, mitä kukaan on koskaan mulle sanonut, ja auttoi se vähän siihen piinaan, että rillit päässä on sen jälkeen koko ikäni talsinut. Koita, saattaapi auttaakin:) Ja tsemppiä, kyllä elämä on ihan elämisen arvoista rilleilläkin (kuten tietty tiedätkin)!

sai lasit viime lokakuussa ollessaan 1v. 2kk :)



Valittiin tytölle titaaniset hienot lasit jotka taipuu kovassakin käsittelyssä :D



Nenätyynyn puraisi alkuaikoina kerran poikki, muuten on lasit pysyneet ehjänä :)



Alkuun suostui käyttämään laseja suht usein, sitten tuli monen kuukauden tauko kun ei pitänyt päivässä laseja päässä kun max 5min :/



Nyt on lasit pysyny suht hyvin päässä ja yleensä etenkin silloin kun kehutaan kuinka hienot ne on ja sanotaan, että äitilläkin on lasit päässä :)



Vasemmassa silmässä on +4,5 ja oikeassa vaan +0,5.

Tyttöni sai 3-vuotiaana lasit ja siinä iässä ne helposti päähän menee. Nyt 4-vuotiaana hänen samanikäinen kaverinsa haluaisi myös lasit, koska tyttärelläni on.



Olisi hyvä kun pääsisi niitä kokeilemaan, niin itse huomaisi, että on tosi hienoa, kun näkee paremmin. Näin itse koin, kun noin 15v. sain lasit, oli ihanaa nähdä selkeästi. Ainakin jos noin vähän on huono näkö, niin eikö voisi sanoa, että lasit on hankittava, mutta ei tarvitse aina pitää.

Oli kärsinyt päänsäryistä ja oli motivoitunut lasien hankintaan, mutta olihan kehysten valitsemisessa silti hommaa. Kuten joku sanoikin, niin laseja ei kannata valita ne silmälääkärin tipat silmissä... Vaan ajan kanssa ja hyvällä mielellä. Sovitte vaikka tyttöjen iltapäivästä ja käytte välillä pullakahveilla tms. mikä lapsesta olisi mukavaa. Ja meillä annoin lapsen sanoa viimeisen sanan lasien valintaan, hänhän sen parhaiten tietää mitkä ovat hyvän tuntuiset päässä. Myös lasien kotelon sai valita ja ihana hevoskotelo löytyikin. Mielellään on laseja käyttänyt.