Hankitteko lapsia ettei tarvi olla työelämässä vähään aikaan

Miksi vain naiset? Perhevapaat ovat samat sukupuolesta riippumatta.

Tuo ei ollut syy tehdä lasta. Menin takas töihin kun lapsi oli melkein 2 vuotias. On ainoa lapsi.

Kyllä työelämää voi lapsettomanakin vältellä, tuet on sen verran hyvät. Ja lapsethan sitä työtä ja vaivaa vasta aiheuttaa, töissäkäyminen sentään loppuu jossain kohtaa päivää mutta pienet lapset häiritsee ja vaatii työtä vielä yölläkin kun ne heräilee. Huomaa että aloittaja on mies joka kuvittelee että kotiäitiys on makoilua.

Ei sun tarvi lapsia tehdä että et joudu töihin  joten ei syytä huoleen

Minusta tämä on tällainen tabuaihe. Eihän tätä kukaan kehtaa myöntää, mutta uskon, että tämä voi olla yksi syy?

Niinpä. Ero kotiäitiydessä ja töissä olemisessa ja niiden molempien tuotossa on se, että kotiäitiyteen ei vaadita minkäänlaista koulutusta eikä kukaan kysy perään että mitä siellä kotona tehdään - muuta kuin että lapsi kasvaa normaalisti eli saa syödäkseen.

Töissä on oltava jonkinlainen koulutus että siellä pärjää.

Monet eivät ehkä pysty vähäänkään koulutukseen niin paras heidän kannaltaan on pysyä kotona ja hankkia lapsia.

Muistan alakoulusta erään tytön joka ei oppinut mitään (ehkä hieman kehitysvammainen) ja joutuikin sitten erityisopetukseen. Kun siltä linjalta pääsi niin heti naimisiin ja lapsia hankkimaan. Varmaan parasta kaikille. Tai en tietystikään tiedä, millainen äiti hänestä tuli.

Joo todellakin. Eka tauko kesti 7 päivää synnytyksestä, toinen 3 kuukautta ja kolmas 1 kuukauden. Synnytä sä kolme lasta tollasilla tauoilla ja mee sit töihin parin tunnin yöunilla. Siivoa, tiskaa, tee ruokaa, pese pyykit. Haluan nähdä kun teet perässä.

Pääsin töissä paljon helpommalla kuin pikkulasten kotiäitinä. Eli ei, en hankkinut lapsia lusmuillakseni. 

Töissä on helpompaa kuin vauvanhoidossa kotona. Töissä kaikki ongelmat ratkeavat järjellä. Allerginen refluksia poteva koliikkivauva ei hoidu järjellä. 

Mulla on ollut lastenhoidossa ja kasvatuksessa rima sen verran korkealla, että töissä oli kyllä helpompaa, vaikka teen akateemista asiantuntijatyötä. 

Lähes koko raskausajan tein töitä puolipäivää, jonka jälkeen jatkoin normaalisti eli tehden töitö täyttä päivää. Lapsi aloitti päiväkodissa 8 kk ikäisenä.

Lapsi tuli iloisena yllärinä. Työelämässäkin joskus ollut. Yrittäjyyttähän tuo on. Lapsi oli ns helppo lapsi, säännöllinen, iloinen, palkitseva.

Voimia yrittäjyyteen. 

En usko, että töissä pääsee helpommalla kuin kotona. 

Entä jos työskentelee päiväkodissa? Eikö pääse helpommalla hoitaa sitä yhtä lasta kotona kuin töissä useita kerralla?

Vierailija kirjoitti:

Minusta tämä on tällainen tabuaihe. Eihän tätä kukaan kehtaa myöntää, mutta uskon, että tämä voi olla yksi syy?

Pieni lapsi on 24/7 työmaa, univajeessa saat pahimmillaan olla vuosia. Moni pikkulapsen vanhempi tulee töihin lepäämään.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi tuli iloisena yllärinä. Työelämässäkin joskus ollut. Yrittäjyyttähän tuo on. Lapsi oli ns helppo lapsi, säännöllinen, iloinen, palkitseva.

 

Voimia yrittäjyyteen. 

Onnea! Olet varmasti hyvä äiti

Mä tunnustan, että kuopus tuli osittain sen vuoksi, että voisin olla isompien lapsien tärkeissä vuosissa mukana. Isommat lapset siis 6- ja 4-vuotiaat kuopuksen syntyessä, ja olin kolme vuotta kotona. Ei tarvinnut pikkukoululaisten tulla tyhjään kotiin.

Kyllä ! Minun ID mies hankkii niin paljon että itse vaan makaan sohvalla . ID mieheni tuo kaupparessuilta 7 eri leikettä ja uuden mersun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi tuli iloisena yllärinä. Työelämässäkin joskus ollut. Yrittäjyyttähän tuo on. Lapsi oli ns helppo lapsi, säännöllinen, iloinen, palkitseva.

 

Voimia yrittäjyyteen. 

Onnea! Olet varmasti hyvä äiti

Kiitos. Hyvää naistenpäivää.

Kyllä minä myönnän, että se oli yksi syy tehdä lapsia, että sai edes vähän taukoa työelämästä. Ja saan tehdä töissä sitten lasten ansiosta osa-aikatyötä useamman vuoden ja tätä ei meidän työpaikalla lapsettomille suoda ollenkaan. Mutta ei nämä syyt toki ainoat syyt ollut lastentekoon.

En, mutta "päästessäni" paljon ennen laskettua aikaa mammalomalle, huomasin pitkän loman tekevän hyvää. 

Prioriteetit asettui oikeisiin uomiin ja stressitaso laski merkittävästi. Varmaan joku burn out oli kurkkimassa, en ollut ollut yli kahta viikkoa pidemmällä lomalla yli 10 vuoteen.