Oletko hyötynyt ohjatusta omahoidosta tai nettitaterapiasta / terapiat etulinjaan
Onko joku hyötynyt terapiat etulinjaan-mallin ohjatusta omahoidosta (Mielenterveystalo) tai nettiterapiasta (Hus)?
Kiinnostaa.
Meillä ei terveyskeskus tarjoa muuta apua ja tuntuvat niin heppoisilla ettei kiinnostaisi edes kokeilla.
Kommentit (58)
Kiinnostaisi myös uutislinkit ja muutenkin tieto tuosta metodista
Minuakin kiinnostaisi, ehdotettiin tota nettiterapiaa ja mulla heti ennakkoluulot tuli kehiin, eikä kiinnostanut pitkään edes ottaa selvää miten tuo homma toimii.
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiinnostaisi, ehdotettiin tota nettiterapiaa ja mulla heti ennakkoluulot tuli kehiin, eikä kiinnostanut pitkään edes ottaa selvää miten tuo homma toimii.
https://terapiatetulinjaan.fi/aikuiset/menetelmat/nettiterapiat/
Tästä jotain tietoa. Käytännössä teet yksin tehtäviä ja katsot videoita
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi myös uutislinkit ja muutenkin tieto tuosta metodista
Googlea terapiat etulinjaan toimintamallin käsikirja
Omahoito-ohjelmat voi olla ihan hyviä jos asiakkaan/potilaan toimintakyky ja itseohjautuvuus (kyky suorittaa asioita itsenäisesti, säännöllisesti ja sitoutuen) riittävän hyvää ja häiriö ei ole luonteeltaan vakava-asteinen. Ohjelmissa on kuitenkin ihan ammattilaisten laatimat sisällöt ja samaa tavaraa kuin kasvotusten käytettävissä terapioissa/ohjauksissa.
Hankaluutta tulee, jos näitä tarjotaan ainoina hoitomalleina, sillä kaikki eivät näihin kykene tai saa näistä riittävää apua.
Itse koen saaneeni hyviä vinkkejä esim lasten haastavan käytöksen omahoidosta. Ehdottomasti siis kokeilemisen arvoisia, mutta jos tuntuu, ettei näistä saa riittävää apua, niin en suosittelisi jäämään yksin näiden varaan.
Mielenterveystalon ainakin vaikutti huonolta. En ymmärrä, miten siitä voisi kukaan hyötyä.
Monenko rajoja rikotaan liikaa terapiassa. Muokataan yhteiskunnan robottityöntekijä. Sen sijaan että tunnustetaan ongelmat paikoissa ja asioissa. Myös luonnollisen ja epäluonnollisen ero.
Vaikuttaa pelkältä säästökeinolta. Tuskin ketään kiinnostaa auttaako se vai ei, kunhan on halpaa!
Vierailija kirjoitti:
Omahoito-ohjelmat voi olla ihan hyviä jos asiakkaan/potilaan toimintakyky ja itseohjautuvuus (kyky suorittaa asioita itsenäisesti, säännöllisesti ja sitoutuen) riittävän hyvää ja häiriö ei ole luonteeltaan vakava-asteinen. Ohjelmissa on kuitenkin ihan ammattilaisten laatimat sisällöt ja samaa tavaraa kuin kasvotusten käytettävissä terapioissa/ohjauksissa.
Hankaluutta tulee, jos näitä tarjotaan ainoina hoitomalleina, sillä kaikki eivät näihin kykene tai saa näistä riittävää apua.
Itse koen saaneeni hyviä vinkkejä esim lasten haastavan käytöksen omahoidosta. Ehdottomasti siis kokeilemisen arvoisia, mutta jos tuntuu, ettei näistä saa riittävää apua, niin en suosittelisi jäämään yksin näiden varaan.
Se vaan, että psykoterapiassa eniten auttaa se vuorovaikutus terapeutin kanssa, mikä jää käytännössä puuttumaan noissa omahoito-ohjelmissa (mikään pari viestiä ei korvaa sitä).
Vierailija kirjoitti:
Omahoito-ohjelmat voi olla ihan hyviä jos asiakkaan/potilaan toimintakyky ja itseohjautuvuus (kyky suorittaa asioita itsenäisesti, säännöllisesti ja sitoutuen) riittävän hyvää ja häiriö ei ole luonteeltaan vakava-asteinen. Ohjelmissa on kuitenkin ihan ammattilaisten laatimat sisällöt ja samaa tavaraa kuin kasvotusten käytettävissä terapioissa/ohjauksissa.
Hankaluutta tulee, jos näitä tarjotaan ainoina hoitomalleina, sillä kaikki eivät näihin kykene tai saa näistä riittävää apua.
Itse koen saaneeni hyviä vinkkejä esim lasten haastavan käytöksen omahoidosta. Ehdottomasti siis kokeilemisen arvoisia, mutta jos tuntuu, ettei näistä saa riittävää apua, niin en suosittelisi jäämään yksin näiden varaan.
Mulla on keskivaikea masennus ja en koe masennuksen omahoitoa mielekkääksi. Teen asioita ja liikun jaksamisen rajoissa ja ymmärrän että ajatukset eivät ole yhtä kuin tosi.
Noissa omahoidossa on ihan hyviä sisältöjä, mutta mietin että sopiiko ne oikeasti mielenterveyspulmien hoitoon? Moniko niistä hyötyy tarpeeksi?
Tai mitä jos ei vaan saa aikaiseksi tehdä tehtäviä?
Kannattaa tsekata, onko omalla paikkakunnalla psykoterapiaopiskelijoita. Heidän keskusteluapunsa (ei terapiaa, koska opiskelevat vielä) voi olla omakustanteisenakin (kela-korvattavuutta ei edes voi saada) ihan siedettävän hintaista. Toki pitää löytää sopiva ihminen, mutta terapeuttiopiskelijoilla voi olla parhaimmillaan myös takana pitkä työura ja kokemusta vaikka masennuksen tai neuropsykiatristen haasteiden tai päihdeongelmien kanssa toimimisesta
Up