Muistatko vielä joukko-opin?
Kansakoulussa 60-luvulla tuli tällainen uudistus.
Tajusin sen heti ja rakastin sitä.
Kommentit (10)
Miesten joukossa saattoi olla parrakkaiden osajoukko.
Monet eivät tajunneet ja vanhrmmatkaan eivät tajunneet kun oli uusi aine.
Joukko-opin sääntöjen mukaan on oltava olemassa joukko, johon kuuluvat kaikki sellaiset jotka eivät kuulu mihinkään joukkoon.
Monet niputti sen automaattisesti samaan kuin peruskoulun ja muutkin tuon ajan yhteiskunnalliset uudistukset ja vastustivat ihan periaatteesta.
Olin vähän yllättynyt kun törmäsin siiihen yliopiston matematiikassa uudestaan. Oli ilmeisesti 1800-luvun saksalainen keksintö eikä suinkaan mikää partaradikaalien hengentuote. Ihan hyödyllinen logiikan työkalu.
Eläinten kuvia matematiikan kirjat täynnä. Vanhemmat kutsuivat sitä hulluudeksi, mitä se olikin. Joukko-opin tähden moni sukupolvestani jäi innostumatta matematiikasta.
Muistan, mutta en oikein näin jälkikäteen osaa hahmottaa, miksi sitä piti opettaa ekaluokkalaisille.
Peruslaskutoimitusten opetteluun olisi ollut viisaampaa käyttää selin aika.
t: nimim. Assburger, mies s. 1971
En olekaan ainoa, joka rakasti sitä. Tämäkin päivänä ihmettelen, mikä siinä oli joillekin niin vaikeaa. Minusta oli naurettavan helppoa keskikoulun ensimmäisellä luokalla. Tämä oli ilmeisesti sellainen juttu, joka jakoi oppilaat niihin, jotka eivät sitä ymmärtäneet ja meihin, joille se oli helppoa.
Yliopiston tilastotieteen kurssi oli ensimmäinen ja ainoa tilanne elämässäni sitten 1970-luvun, kun joukko-oppi tuli jossakin muodossa mieleen. Myös tilastokurssit olivat minulle helppoja.
Siis joukko-oppia oli 1. luokan matematiikassa vuonna 1978.
t: nimim. Assburger
On miesten joukko
On naisten joukko
Molempiin ei voi kuulua
-ap