Eronneet lapsen isovanhemmat. Miten teillä homma "toimii"
Meillä kolmevuotias lapsi. Mieheni vanhemmat ovat eronneet, eivätkä ole todellakaan tekemisissä keskenään. Samassa tilassa pystyvät olemaan.
Vielä lapsi ei ole tietoinen siitä, että mummo ja pappa ovat joskus olleet pari. Mutta mummolassa pappa on tabu ja toisinpäin. Mutta lapsi tietenkin kirkkain silmin kertoo toisesta isovanhemmasta asioita toiselle. Mikä tietenkin luonnollista. Mutta mummo ja pappa kiusaantuvat selvästi näistä tilanteista. Ja sehän ei ole kuin mummon ja papan oma ongelma... Mutta silti haluaisin kuulla muiden kokemuksia vastaavasta.
Kommentit (4)
osa useammin kuin keran...
joka kerta olen selittänyt lapselle mitä se ero tarkoittaa, joskus lapsi kysyi että koska me erotaan isin kanssa... :(
ei meillä onneksi ole tuollaista "ongelmaa"
eli jo pelkkä nimeäminen on ollut hankalaa. Erot ovat niin kaukaisia, että entiset puolisot eivät hiilly, kun kerrotaan toisesta, mutta meillä on ongelmana kilpavarustelu. Jos äitini antaa jotain lahjaksi, tuo äitipuoli vielä hienomman lahjan tai jos lapsi on yhden yön miehen äidillä, pitää hänen olla kaksi yötä miehen isällä jne.
Ja sekin on ongelma, että niitä serkkuja on hurja määrä, kosta minulla oli 2 sisarusta, äidin nykyisellä miehellä 4 lasta ja isän nykyisellä vaimolla 2 lasta eli "sisaruksia" on yhteensä 9 ja kaikilla lapsia, miehen puolella väkeä on vielä enemmän. Kauhulla ajattelen jotain yhteistä joulua!
eli jo pelkkä nimeäminen on ollut hankalaa. Erot ovat niin kaukaisia, että entiset puolisot eivät hiilly, kun kerrotaan toisesta, mutta meillä on ongelmana kilpavarustelu. Jos äitini antaa jotain lahjaksi, tuo äitipuoli vielä hienomman lahjan tai jos lapsi on yhden yön miehen äidillä, pitää hänen olla kaksi yötä miehen isällä jne.
Ja sekin on ongelma, että niitä serkkuja on hurja määrä, kosta minulla oli 2 sisarusta, äidin nykyisellä miehellä 4 lasta ja isän nykyisellä vaimolla 2 lasta eli "sisaruksia" on yhteensä 9 ja kaikilla lapsia, miehen puolella väkeä on vielä enemmän. Kauhulla ajattelen jotain yhteistä joulua!
Näistä "mummi/pappa-puolista" puhumme xx-mummista/papasta.
En tiedä, onko tämä jotenkin omituista, mutta emme ole koskaan puhuneet että isovanhemmat ovat eronneet jne. Lapsille on siis varsin "luonnollista" että isovanhemmat eivät ole yhdessä.
Ongelmia ei sinällään ole ollut, mutta oma äitini suhtautuu nihkeästi isääni, mutta ei onneksi näytä sitä lapsille.
isälleni äidistä puhuminen on ok, saattaa jopa kysyä lapsilta että "olitteko mummin mökillä" tms. mutta äitini... Huokaus. Hän on ikuisesti katkera isälleni ja jos lapset erehtyvät papasta jotain puhumaan on vastaanotto jäätävä. En siis itse mitenkään hyssyttele ja rajoita, kun ongelma on todellakin vain aikuisen. Ihan pienestä pitäen lapsille on kerrottu että mummi ja pappa on eronneet kun äiti oli pieni jne. ja heille se on ihan luontevaa.