Lue keskustelun säännöt.
Anoppi sabotoi suhdettamme
11.12.2025 |
Anoppi ei voi sietää minua. Tai todennäköisesti ei ketään muutakaan kumppaniksi hänen pojalleen. Tämä varmaan suht yleistä valitettavasti on, mutta onko muilla tilanne mennyt näin älyttömyyksiin?
Kun muutimme mieheni kanssa yhteen, alkoivat anopin oudot oireet ja tutkimuksissa juokseminen. Alkuun olimme tietysti huolissamme ja pelkäsimme, mistä on kyse. Anoppi valitti koko ajan millloin mitäkin oireita (päänsäryt, joihin liittyi näön hämärtyminen, huimaus, vatsakivut, selkäkivut, jalkakivut ...). Hän kävi vuoden ajan eri tutkimuksissa eikä mitään löytynyt. Oireet vaihtelivat ja muuttuivat eikä kuviossa ollut mitään johdonmukaisuutta. Minun mielestäni kyseessä on jostain psykologisesta ja uskon asian liittyvän meidän yhteen muuttoon (ja poikansa muuttoon kauas hänestä). Välillä oireet häviävät, mutta voimistuvat aina, kun meillä on jotain yhteistä sovittuna. Olimme esim. lähdössä lomamatkalle, jolloin yllättäin anopin tila "romahti" ja mieheni halusi perua reissun. Välissä oli vajaa vuosi hyvää aikaa eikä oireista puhuttu mitään. Asuimme ensin vuokralla, mutta hiljattain ostimme talon. Kun anoppi kuuli tästä (ja varmaan tajusi muuttomme pysyvyyden), palasivat oireet jälleen.
Mieheni uskoo oireisiin ja riitelemme asiasta jatkuvasti. Minusta oireet johtuvat anopin läheisriippuvuudesta poikaansa ja ovat hänen (joko tietonen tai tiedostamaton) yritys saada poikansa jälleen lähelleen ja pois minun luota. Kun anoppi käy kylässä, seuraan hänen tekemisiään. Hän saattaa puuhailla ihan normaalisti kaikenlaista. Mutta kun mieheni astuu huoneeseen, alkaa valitus oireista. Välillä hän jopa ontuu kävellessään ja olen huomannut jalan vaihtuvan. Kun tästä sanoin miehelleni, mieheni suuttui. Mieheni mielestä on tunteeton ja ilkeä. Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Kommentit (86)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unohda koko anoppi. Eihän ne anopin vaivat kuylu sinulle mitenkään.
Mitä ihmeen anoppiriippuvaidia oikein nuoret naiset olette. Anoppi, anoppi päivästä toiseen.
( moni anoppi on oikeastikin kuollut vaikkei tietysti nuorena usko semmostakaan.)
Vierailija kirjoitti:
Et ole yksin. Kokenut saman.
Juu sama.
Ettekö osaa anoppinne antaa olla rauhassa, takiaiset.
Mulla on lonkat ja polvet kuluneet, onnun milloin mitenkin mutta kaipa se teeskentelyä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppi on näköjään nuorten naisten merkittävin henkilö. Mielessä päivät ja yöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luku- ja ymmärtämistaitoista jengiä vastailee näköjään...
Miten ukkosi reagoi äitinsä oireiluun?
Tiedän vähän samantapaisen anopin. Aikansa miniää piinattuaan hän yllättäen tapasi nuoruudenrakkautensa ja muuttui täysin. Harmillisesti onnea kesti vain muutaman vuoden, sitten anoppi kuoli syöpään, mutta oli ennättänyt ennen sitä tuhlaamaan koko omaisuutensa, viimeiset kymppitonnit meni syöpähoitoihin. Pojalle jäi pelkkiä velkoja taakaksi, hän kun erehtyi vaimonsa ohjeesta ottamaan perinnön vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luku- ja ymmärtämistaitoista jengiä vastailee näköjään...
Miten ukkosi reagoi äitinsä oireiluun?
Siinä yksi luku- ja ymmärtämistaidoton.
Jos nuori rouva voi valittaa migreeniään kai anopillakin oikeus hakea selitystä oireilleen. Syöpäkin on joskus aika vaikea löytää.
Tietysti voi sopia ettei itse puhu anopin kanssa eikä tapaa anoppiaan.
Anopillakin on ihmisoikeutensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luku- ja ymmärtämistaitoista jengiä vastailee näköjään...
Miten ukkosi reagoi äitinsä oireiluun?
Siinä yksi luku- ja ymmärtämistaidoton.
Mitä miniälle yleensä kuuluu anoppinsa terveysasiat? Tuo on jo röyhkeyttä puuttua niihin ja nalkuttaa
Jos asutte anopista kaukanakin jätä anoppisi rauhaan. Hän ei ole holhouksesi alla kai.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän vähän samantapaisen anopin. Aikansa miniää piinattuaan hän yllättäen tapasi nuoruudenrakkautensa ja muuttui täysin. Harmillisesti onnea kesti vain muutaman vuoden, sitten anoppi kuoli syöpään, mutta oli ennättänyt ennen sitä tuhlaamaan koko omaisuutensa, viimeiset kymppitonnit meni syöpähoitoihin. Pojalle jäi pelkkiä velkoja taakaksi, hän kun erehtyi vaimonsa ohjeesta ottamaan perinnön vastaan.
Miten tämä velkojen vastaanotto tapahtui?
Anna hänen vielä kerran imettää lastaan. Se eheyttää.
Anoppi, anoppi, anoppi. Elämän sisältö, oot mielessä aamuin ja illoin, vielä kun koittaa yö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luku- ja ymmärtämistaitoista jengiä vastailee näköjään...
Miten ukkosi reagoi äitinsä oireiluun?
Siinä yksi luku- ja ymmärtämistaidoton.
Mitä miniälle yleensä kuuluu anoppinsa terveysasiat? Tuo on jo röyhkeyttä puuttua niihin ja nalkuttaa
Kuuluu ja näkyy, kun asuu yhdessä anopin pojan kanssa. Vai onko poika muuttanut takaisin äitinsä luo?
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luku- ja ymmärtämistaitoista jengiä vastailee näköjään...
Miten ukkosi reagoi äitinsä oireiluun?
Siinä yksi luku- ja ymmärtämistaidoton.
Mitä miniälle yleensä kuuluu anoppinsa terveysasiat? Tuo on jo röyhkeyttä puuttua niihin ja nalkuttaa
Kuuluu ja näkyy, kun asuu yhdessä anopin pojan kanssa. Vai onko poika muuttanut takaisin äitinsä luo?
-ohis
No ei miniöilleni kuulu terveyteni tippaakaan vaikka asuvat poikieni kanssa. Se ei anna heille sitä oikeutta.
Vaikka rollaattorilla lykinkin menemään se ei oikeuta heitä pilkkaamaan liikuntakykyäni. Kuten ap tekee.
Ap lisäksi kertoo heidän asuvan kaukana anopista.
En nyt ihan kirkkaasti ymmärrä, millä tavalla anopin oireet liittyvät siihen, että ei pidä sinusta. Anna anopin ontua, mitä väliä sillä on? Onko miehesi lääkäri vai mistä syystä hänen pitää olla paikalla, jos anopilla on jotain vaivaa? Ja miksi sinä otat ne niin kauhean henkilökohtaisesti? Sinä voit aivan suoraan sanoa kahden ollessa anopille, että onpa mukava kun tuo sinun jalkasi on nyt parantunut.
Sinun ei tarvitse kytätä anopin oireita eikä riidellä niistä miehesi kanssa. Olkoon niin kipeä kuin tahtoo, eläkää te omaa elämäänne. Miehen on hyvä ymmärtää, että jatkuvasti ruikuttava äiti kokee ihmeparanemisen, kun oireisiin ei kiinnitä suurempaa huomiota.