Lue keskustelun säännöt.
Miksi olet syrjäytynyt?
12.11.2025 |
Omasta tahdosta vai monen asian summana? Avaa tilannettasi.
T. Yksi syrjäytynyt nainen
Kommentit (31)
Olen jossain määrin syrjäytynyt fyysisen sairauteni takia. Se aiheuttaa väsymyksestä johtuvan työkyvyttömyyden ja sen myötä köyhyyden sekä sen ettei jaksa oikein olla sosiaalisesti aktiivinen.
Niin moni asia on terveyden varassa!
Elämässäni ei kuitenkaan ole syrjäytyneisyyteen usein liitettyjä lisäongelmia kuten päihteiden käyttöä tai muita terveyden laiminlyönnin muotoja.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmat pilasi elämäni niin pahasti, etten kykene työelämään. Olen 40v ja vasta pari vuotta sitten traumaterapia eteni niin paljon, etten enää tärise ja oksennus nouse kurkkuun ovikellon soidessa. (Lapsena oven takana oli aina poliisi, sossut tai isä kirveen kanssa jne). Lisäksi itseluottamukseni on täysin olematon, olen vain taakka ja ovimatto paremmille ihmisille, parempia ihmisiä edustaa noin 99 % muista. En ansaitse mitään hyvää, edes ehjiä tai lämpimiä vaattteita.
Faith kirjoitti:
Olen jossain määrin syrjäytynyt fyysisen sairauteni takia. Se aiheuttaa väsymyksestä johtuvan työkyvyttömyyden ja sen myötä köyhyyden sekä sen ettei jaksa oikein olla sosiaalisesti aktiivinen.
Niin moni asia on terveyden varassa!
Elämässäni ei kuitenkaan ole syrjäytyneisyyteen usein liitettyjä lisäongelmia kuten päihteiden käyttöä tai muita terveyden laiminlyönnin muotoja.
On se kumma, ettei Jumala paranna sun ms-tautia.
Mä en ole siinä mielessä syrjäytynyt, että mulla on työ, koodailen etänä ulkomaiselle työnantajalle...
Mutta muuten olen aika hikikomori. Olen nainen 46 v. Mulla ei ole yhtäkään ihmissuhdetta, en harrasta kuin tietokonepelejä, olen aika ulkona normaalien ihmisten elämästä. Olen aina yksin kämpässäni, enkä edes omista muita vaatteita kuin pieruverkkareita ja vanhoja t-paitoja, mitäpä sitä yksin kotona muilla.
Miksi olen syrjäytynyt? Rumuus ja ujous varmaan isot syyt. Ruma ei koskaan päässyt parisuhteisiin ja perheellistymään. Ujo ei koskaan löytänyt kavereita tai ystäviä, vaan seisoi aina ryhmässäkin jossain yksin surullisena. Olen aina myös ollut sellainen kuivan asiallinen ja vakava ihminen, jollaisia muut pitävät tylsänä. Sitten kun vanhemmatkin kuolivat, viimeiset ihmissuhteet lähti elämästäni.
Mutta ei tämä sinänsä ole mikään kauhean surullinen tarina, että tässä iässä olen jo erakoksi täysin sopeutunut, enkä kaipaa muuta. Pääosan aikaa olen varsin tyytyväinen elämääni. Vain joskus juhlapyhinä tuntuu surkealta ajatella muita perheidensä kanssa, ja minä taas yksin, ehkä viinipullo seuranani. Tai joskus jos tekisi mieli vaikka vuokrata mökki tai mennä matkalle, mutta se tuntuu yksin niin tylsältä etten viitsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on korkeakoulutus, jolla ei saa tänä päivänä työtä, ja uudelleenkouluttautuminen on tehty käytännössä mahdottomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat pilasi elämäni niin pahasti, etten kykene työelämään. Olen 40v ja vasta pari vuotta sitten traumaterapia eteni niin paljon, etten enää tärise ja oksennus nouse kurkkuun ovikellon soidessa. (Lapsena oven takana oli aina poliisi, sossut tai isä kirveen kanssa jne). Lisäksi itseluottamukseni on täysin olematon, olen vain taakka ja ovimatto paremmille ihmisille, parempia ihmisiä edustaa noin 99 % muista. En ansaitse mitään hyvää, edes ehjiä tai lämpimiä vaattteita.
Voi,kauhea kuulla. Itselläkin vanhemmat traumojen aiheuttajia muttei kuitenkaan noin paha tilanne ole ollut että poliisit tms.olisi ovella olleet... ootko nainen vai mies?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Olen jossain määrin syrjäytynyt fyysisen sairauteni takia. Se aiheuttaa väsymyksestä johtuvan työkyvyttömyyden ja sen myötä köyhyyden sekä sen ettei jaksa oikein olla sosiaalisesti aktiivinen.
Niin moni asia on terveyden varassa!
Elämässäni ei kuitenkaan ole syrjäytyneisyyteen usein liitettyjä lisäongelmia kuten päihteiden käyttöä tai muita terveyden laiminlyönnin muotoja.
On se kumma, ettei Jumala paranna sun ms-tautia.
En minä itse sitä kummastele. Jumala on elävä persoona jolla on oma tahto ja omat suunnitelmansa. Paljon traagisempiakin asioita Jumala sallii uskovaisille jatkuvasti. Ja lopulta meidän kaikkien täällä maailmassa on kuoltava. Luotan Jumalan viisauteen tässäkin asiassa.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Orpon vika, kaikki on muiden vika, Purran vika, muiden tulee paapoa minua ja antaa ilmaista rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole siinä mielessä syrjäytynyt, että mulla on työ, koodailen etänä ulkomaiselle työnantajalle...
Mutta muuten olen aika hikikomori. Olen nainen 46 v. Mulla ei ole yhtäkään ihmissuhdetta, en harrasta kuin tietokonepelejä, olen aika ulkona normaalien ihmisten elämästä. Olen aina yksin kämpässäni, enkä edes omista muita vaatteita kuin pieruverkkareita ja vanhoja t-paitoja, mitäpä sitä yksin kotona muilla.
Miksi olen syrjäytynyt? Rumuus ja ujous varmaan isot syyt. Ruma ei koskaan päässyt parisuhteisiin ja perheellistymään. Ujo ei koskaan löytänyt kavereita tai ystäviä, vaan seisoi aina ryhmässäkin jossain yksin surullisena. Olen aina myös ollut sellainen kuivan asiallinen ja vakava ihminen, jollaisia muut pitävät tylsänä. Sitten kun vanhemmatkin kuolivat, viimeiset ihmissuhteet lähti elämästäni.
Mutta ei tämä sinänsä ole mikään kauhean surullinen tarina, että t
Kuka sulle kaupassa käy ja roskat viemässä esim.?
Faith kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Olen jossain määrin syrjäytynyt fyysisen sairauteni takia. Se aiheuttaa väsymyksestä johtuvan työkyvyttömyyden ja sen myötä köyhyyden sekä sen ettei jaksa oikein olla sosiaalisesti aktiivinen.
Niin moni asia on terveyden varassa!
Elämässäni ei kuitenkaan ole syrjäytyneisyyteen usein liitettyjä lisäongelmia kuten päihteiden käyttöä tai muita terveyden laiminlyönnin muotoja.
On se kumma, ettei Jumala paranna sun ms-tautia.
En minä itse sitä kummastele. Jumala on elävä persoona jolla on oma tahto ja omat suunnitelmansa. Paljon traagisempiakin asioita Jumala sallii uskovaisille jatkuvasti. Ja lopulta meidän kaikkien täällä maailmassa on kuoltava. Luotan Jumalan viisauteen tässäkin asiassa.
Kyllähän Hän parantaisi sinut, jos uskosi olisi kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En saa pillua. Kun ei ole koskaan seurustellut koska ei ole kelvannut kellekään naiselle. Ei jaksa enää. Mitään. Miksi? Kun on aina yksin kuitenkin. Ketä "kyllä jokaiselle on joku jossakin" varten pitäisi yrittää enää? Eikä yksinelävä tarvitse tarvitse paljon, tuillakin pärjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma valintasi. Ihan jokainen nainen saa parisuhteen.
Peruskoulussa koulukiusattu, lukiossa ja yliopistossa se yksinäinen tyttö, työelämässä ahkera nobody, pojille ja miehille ollut aina näkymätön, ei ystäviä, ei edes kavereita. Olen vain minä, oman itseni kaveri josta en niin edes enää välitä. Yksinäisyys ja syrjäytyminen kulkee käsikädessä. En ole onnellinen, en elä vain olen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole siinä mielessä syrjäytynyt, että mulla on työ, koodailen etänä ulkomaiselle työnantajalle...
Mutta muuten olen aika hikikomori. Olen nainen 46 v. Mulla ei ole yhtäkään ihmissuhdetta, en harrasta kuin tietokonepelejä, olen aika ulkona normaalien ihmisten elämästä. Olen aina yksin kämpässäni, enkä edes omista muita vaatteita kuin pieruverkkareita ja vanhoja t-paitoja, mitäpä sitä yksin kotona muilla.
Miksi olen syrjäytynyt? Rumuus ja ujous varmaan isot syyt. Ruma ei koskaan päässyt parisuhteisiin ja perheellistymään. Ujo ei koskaan löytänyt kavereita tai ystäviä, vaan seisoi aina ryhmässäkin jossain yksin surullisena. Olen aina myös ollut sellainen kuivan asiallinen ja vakava ihminen, jollaisia muut pitävät tylsänä. Sitten kun vanhemmatkin kuolivat, viimeiset ihmissuhteet lähti elämästäni.
Mutta ei tämä sinä
Ruoat saa kotiinkuljetuksella ja roskat voi viedä parin kuukauden välein
Tein konkurssin ja jouduin onnettomuuteen. Ei ole rahaa, enkä pysty liikkumaan. Muitakin syitä syrjäytymiseen on.
Faith kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Olen jossain määrin syrjäytynyt fyysisen sairauteni takia. Se aiheuttaa väsymyksestä johtuvan työkyvyttömyyden ja sen myötä köyhyyden sekä sen ettei jaksa oikein olla sosiaalisesti aktiivinen.
Niin moni asia on terveyden varassa!
Elämässäni ei kuitenkaan ole syrjäytyneisyyteen usein liitettyjä lisäongelmia kuten päihteiden käyttöä tai muita terveyden laiminlyönnin muotoja.
On se kumma, ettei Jumala paranna sun ms-tautia.
En minä itse sitä kummastele. Jumala on elävä persoona jolla on oma tahto ja omat suunnitelmansa. Paljon traagisempiakin asioita Jumala sallii uskovaisille jatkuvasti. Ja lopulta meidän kaikkien täällä maailmassa on kuoltava. Luotan Jumalan viisauteen tässäkin asiassa.
Käytkö missään seurakunnassa tai oletko minkään seurakunnan jäsen?
Olen tehnyt hölmöjä tekoja ja valintoja jotka hävettää.
Nuorempana olin ja pääsin siitä todella monen eri tahon yhteistyön avulla pois.
Aloin lukiossa masentumaan ja lukuloma oli se piste iin päälle. En nähnyt kavereita, en liikkunut kotoa mihinkään ja kaikki vain ahdisti koko ajan. Pääsin kolmessa vuodessa ylioppilaaksi, luin pääsykokeisiin ja kävin niissä. Paikkaa ei kuitenkaan tullut. Eikä myöskään töitä. Vuoden kotona oltuani aloin suunnitella itsemurhaa. Olin psykiatrisella osastolla seuraavien pääsykokeiden aikaan enkä saanut lupaa poistua edes pääsykokeiden ajaksi akuutin itsemurhavaaran vuoksi. Toinen välivuosi siis. Yksin asumisesta tuli vaikeampaa, lakkasin masennuksen vuoksi lähes syömästä, aloin käyttää päihteitä ja lopetin siivoamisen. Kavereihin meni välit. Baarissa kohtasin huumeongelmaisen miehen, jonka kanssa aloin seurustella. Enää ei kiinnostanut edes hakeutua opiskelemaan, koska halusin olla lähellä häntä.
En edelleenkään oikein tiedä mikä siellä lukiossa niin mielen päälle otti. En usko, että se siitä opiskelusta johtui, vaan enemmän jostain henkilökohtaisesta.
Tuosta on nyt tosiaan kymmenisen vuotta ja olen perheellinen korkeakoulutettu sekä täysin päihteetön.