Lue keskustelun säännöt.
En jaksaisi enää työtäni/työssäni
05.11.2025 |
Mutta koulutus ei tällä alalla oikein riitä muuhunkaan, enkä kyllä tällä alalla sitäkään jaksaisi, samaa pazkaa hieman eri paketissa ja palkkakin nousisi vain jonkun satasen, jos sitäkään.
Aikuisopiskeluakaan ei enää tueta ja toisaalta ei pienintäkään käryä mitä edes haluaisin opiskella.
Olen siis jumissa, paskasuossa jumissa. Rämmin paskasuossa ma-pe 8h/pvässä ja la-illasta murehdin, että seur pvä taas su ja uusi raskas viikko paskasuossa alkamassa.
Ahdistaa, eläkeikään vielä n.20-25v.
Kommentit (21)
Sama täällä, paitsi että tavoite-eläkeikään enää 17 vuotta. Mutta eipä sitä viisikymppisenä aleta enää alaakaan vaihtamaan, joten koitan vaan sinnitellä eläkeikään. Olen toki valinnut jo työpaikan sisäisen downshiftauksen, eli hakeutunut vähemmän kiireisiin ja stressaaviin tehtäviin, niin vituttaa vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä, paitsi että tavoite-eläkeikään enää 17 vuotta. Mutta eipä sitä viisikymppisenä aleta enää alaakaan vaihtamaan, joten koitan vaan sinnitellä eläkeikään. Olen toki valinnut jo työpaikan sisäisen downshiftauksen, eli hakeutunut vähemmän kiireisiin ja stressaaviin tehtäviin, niin vituttaa vähemmän.
En voi löysäillä omassa työssäni, siitä kärsisi asiakkaat ja muut työkaverit entisestään, koska kaikki vedetty jo niin minimiin muutenkin. Meillä on alalla jo valmiiksi suurin sairauspoissaolojen syy mielenterveyden ongelmat, ollut jo n.8v ajan.
Ap
Sitähän tämä on, mutta pakko jaksaa. Elämä maksaa kaikille.
Suunnilleen samassa jamassa, mutta en yhtä pahassa, koska eläkeikään on paljon lyhyempi aika ja koska tiedän, että tämä työ loppuu eräänä pävänä ja ehkä suht piankin jo. Mutta sinulla kun on noin paljon vielä työuraa jäljellä, niin suosittelen kyllä vaihtamaan alaa. Tai vaihtamaan edes uuteen työpaikkaan samalla alalla. Tai keksimään muuta vaihtelua elämääsi, koska vaihteluhan on se, mikä virkistää.
Koita myös hoitaa ne työasiat pois mielestä, kun perjantana pääset kotiin. Laita kaikki valmiiksi samantien maanantaita varten ja sitten sysää työasiat sivuun kahdeksi päiväksi. Ei siis vain yhdeksi päiväksi, vaan kahdeksi päiväksi, koska myös se sunnuntai on 24 h sinun vapaapäiväsi, jonka kuuluisi olla vielä täynnä kaikkea kivaa ja virkistävää ajankulua. Järjestele siis siihen sunnuntaille mukavaa tekemistä, että saat toisestakin vapaapäivästä hyödyn irti. Täällä on moneen kertaan tuotu julki, että pelkkä löhöily ei palauta tarpeeksi, vaan tarvitaan myös ajanvietettä, joka kiinnostaa ja tuottaa iloa, että palautuu kunnolla. Ja palutuneenahan sitä sitten jaksaa paskaakin paremmin taas ne 5 päivää.
Vielä paremmin alat voida, jos teet myös työpäivän jälkisestä vapaa-ajasta virkistävää.
Ihan kun mun kynästä. Olen introvertti ja väsyn meluisassa työympäristössä, töiden jälkeen aivan puhki. Viikonloppuna ei ehdi palautua. Kroppakin jo työn takia romuna, särkee ja kolottaa. Ikää 45.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä, paitsi että tavoite-eläkeikään enää 17 vuotta. Mutta eipä sitä viisikymppisenä aleta enää alaakaan vaihtamaan, joten koitan vaan sinnitellä eläkeikään. Olen toki valinnut jo työpaikan sisäisen downshiftauksen, eli hakeutunut vähemmän kiireisiin ja stressaaviin tehtäviin, niin vituttaa vähemmän.
En voi löysäillä omassa työssäni, siitä kärsisi asiakkaat ja muut työkaverit entisestään, koska kaikki vedetty jo niin minimiin muutenkin. Meillä on alalla jo valmiiksi suurin sairauspoissaolojen syy mielenterveyden ongelmat, ollut jo n.8v ajan.
Ap
Ikävä tilanne. Itse it-alalla, ja olin ennen hyvin stressaavissa ja paljon ylitöitä vaatineissa kaupallisissa projekteissa. Nyt ollut jo muutaman vuoden valtion ja kuntien projekteissa, jotka on kuin lepokoti verrattuna yksityispuoleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se onkkn sulle p*skiaiselle ihan oikein.
Onnea valitsemallasi tiellä!
Minun palkka oli 2800 euroa nettona. 13 vuotta jaksoin ja sitten vaan päätin ottaa lopputilin. En jaksanut enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei oikein selviä millä alalla olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millä alalla siis olet?
Lopettakaa utelu. Ilmiselvästi ap ei halua vastata eikä sillä ole sinällään asian kannalta mitään merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin minäkin. Olen niin uupunut etten enää pysty keskittymään työhön. Päivät menevät ihan nollat taulussa kun yrität saada aikaan edes jotain pientä.
Lähiaikoina olen menossa lääkäriin, todennäköisesti masennuksen takia tulee sairauslomaa ja / tai lääkitys. Liian pitkään yritän vain tsempata itseäni pinnistelemään.
53v ja tuntuu etten jaksa enään sekuntiakaan työelämää. Vituttaa kun vuorottelu vapaa poistettiin juuri kun sille olisi ollut taloudellisesti mahdollista jäädä. Hetki haukata happea. Samalla hoitaa iäkkäät vanhemmat sekä lapsenlasta.
Minä useimmiten lepään lauantaina ja menen jonnekin vasta sunnuntaina. Tekemällä mukavia asioita sunnuntaina ajatukset ei askartele jossain tulevassa maanantaissa. Ja koska lauantaina ei vielä muodostu mitään paineita työviiikon suhteen, koska sunnuntaikin on vielä vapaa, niin lauantai on hyvä päivä ensin elpyä työviikosta, torkkua ym. voimien keräämistä. Sitten on paremmin voimia myös sunnuntaina lähteä jonnekin ja käyttää se johonkin kiinnostavaan. Useimmat taitaa lauantaita pitää omana menopäivänä, mutta minä en.
Mutta tekipä niin tai näin, niin jos sitä vain märehtii tulevaa maanantaita kotona, niin se on kyllä täysin vapaa-ajan hukkaan heittämistä ja omaa syytä, ellei jopa tyhmyyttä, koska koko sen märehtimisen ajan voisi tehdä jotain kivaakin.
Tämä ei ehkä lohduta yhtään, mutta sanonpa silti siltä varalta, että saat edes yhden positiivisen ajatuksen hetkeksi: jos sinulla on 20-25 vuotta eläkeikään, olet hirveän nuori ja todella onnekas, kun verrataan minuun, jolla eläkkeeseen on muutama vuosi ja takana kymmenen vuoden työttömyys. On koulutusta ja komea ansioluettelo, mutta konkurssi vei omaisuuden ja onnettomuus terveyden. Toimeentulotuella lopun ikää.
Olet niin nuori, että jaksat ikävääkin työtä. Työstä saat palkkaa ja mahdollisuuksia, jotka eivät ehkä ole niin suuria kuin toivoisit, mutta ovat silti olemassa. Elämääsi mahtuu vielä hyviäkin käänteitä, vaikka se tuntuukin hetkittäin mahdottomalta.
Karkeaa, mutta totta: asiasi voisivat olla huonomminkin. Eivät ole. Pää pystyyn nyt.
Se on löydettävä pazkasuolle jotain vastapainoa. Jos töiden jälkeen ja viikonloppuisin miettii vain miten hirveää on töissä, niin sitten hirveää on 24/7 365.
Sama täällä. Menen päivä kerralla.