Miksi parisuhteen solmiminen on nykyisin vaikeata, vaikka mahdollisuuksia on pilvin pimein?
On tinderit, treffipalstat sun muut, mutta silti aiemmin parisuhteen sai muodostetuksi helpommin. Vai onko tämä vain kuvitelmaa?
Kommentit (86)
Parisuhde ei enää ole niin monelle ihmiselle sen prioriteettilistan huipulla.
Tätä miettii varmaan moni muukin. Johtuisiko siitä, että ihmiset eivät enää ole niin valmiita joustamaan omista toiveistaan ja vaatimuksistaan.
No se ongelma on juuri tuo parisuhde....
Eihän se sen vaikeampaa ole kuin ennen mutta nykyisin mietitään järkevämmin kaksi kertaa, kannattaako. Yksinkin pärjää tai yhden illan suhteilla joita onneksi ei enää moralisoida. Se, että elämässä on pysyvästi joku yksi ja sama ihminen ei ole enää niin itsestäänselvyys.
Syitä voi olla useitakin: taloudellinen epävarmuus, maailmantilanne, epävarmuus työpaikan säilymisestä. Moni pelaa varman päälle eikä silloin ehkä parisuhde houkuta vaikka se kiva olisikin.
Ihmiset ovat nykyään kuvia ja teksinpätkiä katalogissa. Se, että tämä tarkoittaisi suurta valinnanvaraa, on illuusio.
Ei jaksa mitään parisuhteita kun on älypuhelin, tiktok ja instagram.
Vierailija kirjoitti:
Tätä miettii varmaan moni muukin. Johtuisiko siitä, että ihmiset eivät enää ole niin valmiita joustamaan omista toiveistaan ja vaatimuksistaan.
Niin ja kun miks tyytyä johonkin joka ei ole omaan mieleen niin että olis onnellisempi hänen kanssaan kuin yksin. Ja miks sitä hankkis elämäänsä vaikeuksia kun kyllä niitä tulee tilaamattamakin.. kuka haluaa jotain pakkokompromisseja.. ja jos on sen verran itseensä tyytyväinen sekä itsensä tuntee että näitä mä haluan ja tartten niin miks pitäiskään lähteä tinkimään
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ollut vaikeampaa kuin aikaisemmin.
Päinvastoin, huomattavasti helpompaa! Kumpikin osapuoli tietää ettei oikeasti lupaa mitään pysyvää.
Tätä haluttiin.
Asenteet ovat muuttuneet. Miehet eivät enää viitsi edes tutustua naisiin, ainoastaan pillua pitäisi saada. Suuri osa on eronneita ja kuvittelee, että josko tämä 10. nainen olisi parempi, ei sitä varmaan haittaa nämä eksät ja edellisten pesueiden ä pärät
Naiset taas ovat oman omaisuutensa myötä muuttuneet omalta osaltaan vaativammaksi. Miehellä täytyy olla sosiaalista pelisilmää ja tämän täytyy olla miellyttävä. Enää ei riitä että kopauttaa kivellä kalloon ja r aiskaa, niin saa vaimon. Etkä voi ostaa naista tämän isältä ja veljiltä. Täytyisi oikeasti pystyä miellyttämään sitä naista
Miksiköhän ap ajattelee että ennen oli helpompaa? Ihmiset ovat aina väkisinkin törmänneet toisiinsa. Nykymaailmassa moni yksinkertaisesti vain haluaa elää ainoastaan itselleen ilman velvoitteita ja sitoumuksia.
Vierailija kirjoitti:
Eihän se sen vaikeampaa ole kuin ennen mutta nykyisin mietitään järkevämmin kaksi kertaa, kannattaako. Yksinkin pärjää tai yhden illan suhteilla joita onneksi ei enää moralisoida. Se, että elämässä on pysyvästi joku yksi ja sama ihminen ei ole enää niin itsestäänselvyys.
Nykyään halutaan että sen toisen kanssa on yhteisiä asioita , aitoa fiilistä sekä tunnetta. Ei se NS itsestäänselvyys pidäkään olla
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat nykyään kuvia ja teksinpätkiä katalogissa. Se, että tämä tarkoittaisi suurta valinnanvaraa, on illuusio.
Joo harvalla taviksella on kauhean suurta valinnanvaraa mutta mun mielestä ei sitä valintaa kannata tehdäkään jos valinta ei ole mieluinen
Vierailija kirjoitti:
Ei jaksa mitään parisuhteita kun on älypuhelin, tiktok ja instagram.
Niin. Jos sosiaailsuuden tarve on älyllinen ja korkea-aistillinen, niin kuvat ja teksti vastaavat siihen suurilta osin. Ihminen on tyytyväinen, kun kaikki aistit ovat tyydytetty. Miehet katsovat pornoa ja etsivät äitiä chatgpt:stä, jotkut pahoinpitelevät sitä. Naiset juttelevat sosiaalisessa mediassa ja jakavat kulttuuria sekä kauneutta kuvien avulla. Sitten on musiikki ja ruoka. Mikä aisti jää tyydyttämättä? Yhteyttä palvelee meditaatio, jumala.
Aloituksessa tuli vastauskin. Liian monta vaihtoehtoa tekee valinnasta vaikeampaa.
Toisaalta ennen ongelmana oli se että kun vaihtoehtoja oli hyvin rajallisesti niin osalle tuli surkeita kumppaneita kun ei muitakaan ollut. Tosin käy tätäkin nykyäänkin...
Ainakin nuorilta näyttää puuttuvan sitoutuminen. Tarkoitan, että he eivät näytä edes tietävän, mitä se meillä vanhemmillta on: ollaan lojaaleja ja toisen kanssa kuljetaan rinnakkain joka tilanteesta. He luulevat, että teemme se hampaat irvessä, mutta ei. Lojaalius tulee sydämestä asti, että me haluamme olla me.
Ei haluta sitoutua. Yksinkertaisesti. Eikä onneksi ole pakkokaan.
Ei ole ollut vaikeampaa kuin aikaisemmin.