Onko teillä elämässänne ihminen joka on onnistunut pilaamaan koko elämänne?

Kyllä. Karma viimeistään hoitelee.

Anoppi on yksi, mutta on muitakin. Kadehdin niitä, jotka elävät onnellisina oman näköistä elämää.

Mulla meni mielenterveys ja todellisuudentaju exän mielenpelejen kanssa. Petti, valehteli, katoili, puhui mustan valkeaksi.

Seuraava erä pieksi myös fyysisesti ja oli henkisesti väkivaltainen mutta tuo aiempi jätti paljon syvemmät jäljet.

Ei ole, mutta kovasti on kyllä eräs yrittänyt.

Ei ny pilannu, mutta aiheuttanu äärimmäistä ja vuosii kestänyttä vitutusta joka jatkuu ja jatkuu. Eikä ole vaan 1 tyyppi vaan 3 eli 2 lankomiestä ja yhen langon akka. 

Tartutti oman flekmaattisuuden minuunkin.

On ollut sellaisia ihmisiä elämässä. Menin rikki. Eheydyin, mutta se vei paljon aikaa. 

Nyt elän omannäköistä elämää. 

Ei. En noin ylipäätään usko, että kenenkään ihmisen elämää voi joku _toinen_ kokonaan pilata. Ehkä jonkun osan siitä, mutta ei kokonaan.

Eräs sukulainen on kivasti yrittänyt mutta hänen oveluutensa ei ole riittänyt

Ei ole enää. Paljon ehti silti saada pahaa aikaan. 

Vierailija kirjoitti:

Ei. En noin ylipäätään usko, että kenenkään ihmisen elämää voi joku _toinen_ kokonaan pilata. Ehkä jonkun osan siitä, mutta ei kokonaan.

Vanhempi voi 

Raiskaaja voi

Kyllä, käytti nuorta teiniä seksuaalisesti hyväkseen. 

Vierailija kirjoitti:

Kun se tuhon siemen on kylvetty, ei siitä pääse enää takaisinpäin.

 

Valitettavasti niin totta.

Hankkiutukaa irti sellaisista ihmisistä ja jatkakaa elämää ihan itse, ei ole hyvä jää muhimaan kakkaan,

Vierailija kirjoitti:

Hankkiutukaa irti sellaisista ihmisistä ja jatkakaa elämää ihan itse, ei ole hyvä jää muhimaan kakkaan,

Ei se auta enää..

Äiti.

Toki aikuisena sitten katkaisin välit lopultakin. Ei se helppo päätös ollut. Minut siis otettiin häneltä huostaankin useaan otteeseen mutta niin sitä vain menee ihminen takaisin oman äitinsä luokse kunnes ei. vain. enää. voi. 

Mutta vaikka en välillä haluaisi ajatella asiaa niin kyllähän se vaikuttaa yhä kaikkeen vaikka olen yrittänyt parhaani kuntouttaa itseäni ja opetella uusia ajatusmalleja ja käytöksiä. Heijastaa kaikkeen. Lähtien siitä, etten ole työkykyinen tai tasapainoinen varmaan koskaan, enkä voi perustaa omaa perhettä. 

Ja kyllä olen senkin jälkeen törmännyt ikäviin ihmisiin mutta katson, että olen sietänyt kammottavaa kohtelua esimerkiksi exiltä juuri siksi että olen jo lapsena kasvanut läheisriippuvaiseksi, turvattomaksi ja rajattomaksi. 

Nykyään pärjäilen arjessa ja minulla on hyvä parisuhde ja ystäviä. On raskasta kun ei ole mitään omia perhesuhteita, mutta ihme kyllä olen sentään pidetty tyyppi ystävänä niin en ole yksinäiseksi jäänyt. 

Lähestulkoon onnistui. Mutta kyllä mä vielä itseni kasaan kokoan, ellen ehdi kuolla ennen sitä.

Omat vanhemmat, kun olin lapsi. Oli ankeaa aikaa.

Onneksi olen jo aikuinen ja voin nyt itse valita seurani. En oman taustani takia oikein usko, että aikuisen elämää voi toinen ihminen pilata, sillä aina voi lähteä pois.

Ei se välien katkaisu ole varmastikaan helppoa, mutta kun itse olen laittanut välit poikki omiin vanhempiin, niin vähän ihmettelen, miksi joku ei pystyisi niin tekemään silloin, kun kyseessä on esim. toksinen kumppani/ystävä/anoppi tjsp.

Kun sut on systemaattisesti mitätöity henkisesti niin ei siitä oikein tahdo toipua.

Olisi, jos antaisin olla. Esim. exän asianajaja. Kannattaa päästää irti ja antaa anteeksi.