Miten löydän elävän uskon?

Uskon koko sydämestäni Jumalaan ja Jeesukseen. Tulin 16-vuotiaana uskoon. Sain uskovia ystäviä helluntaiseurakunnasta, mutta minulla on ystäviä monista eri seurakunnista. Ymmärsin, että kaipaat samanhenkisiä ystäviä tai seurakuntaa? Rohkeasti vain eri paikkoihin visiitille, netistä löytyy yhteystietoja :) Joka seurakunnassa on omat puutteensa, täydellisiä kun ei vielä täällä maan päällä olla. On hyvä muistaa se, että ihmisiin voi pettyä, mutta Jumalaan ei koskaan tarvi pettyä. Kaikki vaikeudetkin hän voi kääntää hyväksi. Minulla pitkä eheytymisen tie oli lapsena koetusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tämä parantumisprosessi kesti vuosikausia, apuna oli erilaisia uskovia sielunhoitajia, rukousiltoja, koin että Herra johdatti minua ja auttoi eteenpäin. Myös oman puolisoni ja myöhemmin vanhempieni tuki oli merkittävä. Tämä on ehkä suurin asia mitä Herra on elämässäni tehnyt: saan olla iloinen ja vapaa omassa naiseudessani ja seksuaalisuudessani. En tiedä mitkä ovat sinun ongelmasi, mutta tiedän että Hän auttaa ja voi kaiken. Joskus Hän tekee sen silmänräpäyksessä, joskus vie pidemmän ajan. Siunausta sinulle! Jatka rohkeasti etsimistä kunnes saat Häneltä vastauksen.

Mä olen miettinyt samoja juttuja. Olen vakuuttunut Jumalan ja Jeesuksen olemassa olosta, niin ihmeellisiä rukousvastauksia olen saanut (mm mut vapautettiin vahvasta lääke- ja alkoholiriippuvuudesta, ihan tuosta vaan!)mutta tunnen olevani ns huono uskovainen, "muistan" rukoilla vaan silloin kun joku asia on huonosti :/ myöskään en koe mitään seurakuntaa omakseni. Olen lukenu "Jumala puhuu"-kirjaa, mielestäni paljon helpompi lukea kuin Raamattu.

olevan uskovaisille tärkeä. Se on ymmärettävää tuohan se turvallisuutta ja pönkittää omaa filosofiaa. Monet yhteisöt ovat kuitenkin sairaita, joihin ajautuu rikkinäisiä, ahdistuneita ja psyykkisesti sairaita ihmisiä. Kaikki heijastuu/vaikuttaa kaikkeen. On helppo mennä virran mukana varsinkin, jos siihen liittyy hurmoksellisuutta. Ihmisiä käytetään häikäilemättömästi hyväksi. Kaikki henkilökohtaiset tarinat eivät ole tosia, vaan ne ovat värittyneet ihmisen mielessä epätodeksi. Itselle toki todeksi mutta lähempi tarkastelu voi osoittaa jotakin aivan muuta. Sanan kuuleminen voi olla hyvinkin vahingollista koska se on vahvasti värittynyt karismaattisen henkilön mielessä.



Annan itsellesi aikaa lue kirjallisuutta aiheesta ei vain raamattua. Luota omiin tuntemuksiin ja kritisoi avoimesti, jos kohtaat ristiriitaisuuksia.

Etsi, pohdi...sinulla on jo luottamus ja usko, et vain ole sitä oivaltanut. Aito usko on juuri sitä mitä sinulla on. Aitoon uskoon ei kuulu ihmisten karsinoiminen...Olet etsiä ja sinulla on mielenkiintoinen matka edessä.

Jos todella tahtoo välttää yhteisöjä, jotka ovat "sairaita, joihin ajautuu rikkinäisiä, ahdistuneita ja psyykkisesti sairaita ihmisiä", niin kannattaa olla aina ihan yksin. Noita ihan samoja ihmisiä löytyy työpaikalta, harrastuksista, naapureista tai vaikka peilin toiselta puolelta.

Ihminen tarvitsee yhteisön, jossa elää!

Mun mielestä hengellisessä yhteisössä on tärkeintä se, että uskotaan Jeesuksen olevan Jumalan poika, joka on kuollut meidän puolesta, jotta me saataisiin anteeksi meidän pahat teot. Puitteet sitten siitä eteenpäin vaihtelevat. Jos ev.lut kirkko tuntuu hyvältä paikalta, niin käy ihmeessä siellä! Mene mukaan myös kirkkokahveille, saatat saada uusia tuttuja/ystäviä. Jos leipäpappeja pelkäät, mutta tykkäät luterilaisen kirkon messusta, käy tutustumassa Luther Säätiöön, saatat hämmästyä! Jos taas kaipaat modernimpaa toimintaa, mene ev.lutin erikoismessuihin, kuten tuomasmessuun tms.

löytyy tuolta kanava seiskalta. Sieltä kun löytää mallin itselleen niin tuskin pysyy ehjänä. Kyllä ne tunnistaa suhteellisen helposti.

ei tarvitse tarkoittaa että on yksin.



Kaikenlainen muottiin tunkeminen saa hälytyskellot soimaan.

vanhemmista. Aivopesu aloitetaan jo vauvana.

mistä on kysymys :( Kylmät väreet menee. Miten tuollaista voidaan edes sallia???

Hakudu kaltaistesi joukkoon seurakuntayhteyteen, niin siellä höyrähtänyt vahvistaa toista ja luuvalokin pakenee kun sanoo hokkus pokkus filiokkus.

Olen jo pitkään etsinyt sitä, rukoillutkin ja odottanut armoa Jumalalta minua pitkään vaivanneisiin ongelmiin!

Miksi Jumala ei kuule minua? Osaan vain pyytää, rukoilla, en omin voimin pysty parempaan, vaikka olen yrittänyt!

Neuvoja?

"Jumala" ei kuule siksi, että sitä jumalaa ei oikeasti ole olemassa. Sen ovat ihmiset luoneet omaksi kuvakseen, eli mielikuvitusta.

Jos sinua vaivaavat oikeat ongelmat, löydät niihin ratkaisun ihan muualta kuin uskonnoista. Usko on ihan eri asia kuin uskonnot. Uskonnot ovat sääntökokokelma, eli luettelo siitä, minkä sääntöjen mukaan pitää elää. Me kaikki synnymme, elämme ja kuolemme. Olemme kuin kasvit.

Unohda jumalat ja näe itsesi osana maailmankaikkeuden kiertoa.

mäkin vain pyydän, ja kiitän tietysti kaikesta hyvästä. Usein pyytämisiini vastataankin, ehkä ne joku kuulee. En silti tunne mitään vahvaa uskoa.

Tutustu eri liikkeiden toimintaan. Käy ihan tavallisen ev.lut. seurakunnan tilaisuuksissa, käy Siiontemppelissä, Rauhanyhdistyksellä, ortodoksikirkossa... Mene rohkeasti mukaan, olet varmasti tervetullut! Siellä pääset parhaiten kosketuksiin uskovaisten kanssa, pääset kysymään ja saat vastauksia, joiden pohjalta on helpompi löytää se, mitä olet etsimässä.

usko tulee kuulemisesta.. Kannattaa alkaa lukemaan järjestelmälliseti uutta testamenttia. Oletko mukana jossakin seurakunnassa? Älä lähde mukaan mihinkään lakihenkiseen seurakuntaan, vaan sellaiseen jossa ihmiset on vilpittömiä ja tietävät että armosta pelastutaan eikä hyvillä teoilla.

Netistä löytyy myös hyviä rakentavia saarnoja eri elämäntilanteisiin.

usko tulee kuulemisesta.. Kannattaa alkaa lukemaan järjestelmälliseti uutta testamenttia. Oletko mukana jossakin seurakunnassa? Älä lähde mukaan mihinkään lakihenkiseen seurakuntaan, vaan sellaiseen jossa ihmiset on vilpittömiä ja tietävät että armosta pelastutaan eikä hyvillä teoilla.

Netistä löytyy myös hyviä rakentavia saarnoja eri elämäntilanteisiin.

jumalia ei ole olemassa.

Ota nyt järki käteen hyvä ihminen....

Ethän toivo joulupukinkaan ratkovan ongelmiasi -toivon ainakin.

usko ei ole tunteita. Usko on luottamusta näkymättömään. Jeesus antaa syntiselle ihmiselle armon. Se ei tarkoita välttämättä helppoa tietä eikä sitä että ihmisen kaikki ongelmat ratkeaisivat. Joskus Jeesuksen seuraaminen voi viedä vaikeuksienkin kautta, mutta perillä taivaassa meille koittaa se lopullinen palkinto. Jotta saisit kasvaa uskossasi, mene mukaan jonkun kristillisen seurakunnan toimintaan ja lue Raamattua joka päivä.

jokuhan siellä on duunaaamassa niihin kysmiin, eikö ole olemassakaan mitään toispuolen henkiä?

usko tulee kuulemisesta.. Kannattaa alkaa lukemaan järjestelmälliseti uutta testamenttia. Oletko mukana jossakin seurakunnassa? Älä lähde mukaan mihinkään lakihenkiseen seurakuntaan, vaan sellaiseen jossa ihmiset on vilpittömiä ja tietävät että armosta pelastutaan eikä hyvillä teoilla. Netistä löytyy myös hyviä rakentavia saarnoja eri elämäntilanteisiin.

En oikeasti haluakaan mukaan mihinkään ns. vapaaseurakuntaan, koska olen sitä tyyppiä, joka koukuttuu helposti. En halua siis mitään sisäänpäinkääntynyttä epätervettä lahkoa tervehdyttäjäkseni.

Ehkä paras onkin vaan lukea Raamattua ja poimia aidot sanat jokaisesta liikkeestä. Periaatteessa olisi ihana kuulua johonkin yhteisöön, jotta saisi samoin ajattelevia ystäviä - itse kun olen aika yksin tässä asiassa mummoni ja tätini mentyä pois.(Olivat ihan perus ev.lut, mutta lapsuuden tärkeimmät henkilöt alusta lähtien)

ap.

ap.

kauhean ikävää tuottaa sinulle pettymys. Jumalat ovat ihmisten keksintöä. Jollain on pitänyt käsittämättömiä asioita selitellä.



Raamattu, Koraani, you name them, ne ovat sepitettä. Kunnes joku toisin todistaa - eli ikuisesti.

jumalia ei ole olemassa. Ota nyt järki käteen hyvä ihminen.... Ethän toivo joulupukinkaan ratkovan ongelmiasi -toivon ainakin.

Sinäkin voit muuttua!