Olen itkeskellyt hieman kodinhoitohuoneessa
Mies ei suostu puhumaan koskaan mistään ongemistamme, riitamme ovat minun monologeja ja miehen mykkäkoulua. Parhaimmassa tapauksessakin mies vaan myötäilee sanojani, mutta hänen omista ajatuksistaan en kuule koskaan. En hyvällä, enkä pahalla. Tunnen kuinka oikein vitutus vaan kasaantuu kokoajan, kun toisen kanssa ei pysty käsittelemään mitään asioita.
Voiko tämä tilanne parantua millään, onko tähän vaan tyydyttävä tai erottava?
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Lopeta se riitely.
Asioista pitää pystyä puhumaan.
Lopeta paskanjauhanta ja keskity elämään. Miehiä ei kiinnosta naisten keksimät ongelmat. Niihin ei ole oikeaa vastausta, joten parempi väistää tilannetta.
Emmä ainakaa haluaisi riidellä miähen kans 😄
Et sä väkisin toista voi muuttaa. On lukossa.
Teillä on tommonen tapa. Jonkun pitää muuttua, että toinen muuttuu.
Et sä väkisin saa mitään ulos. Muuta tapaasi toimi, jos oikeasti toivot, että kumppanisi muuttaa omaa tapaansa.
Tai onko kyseessä valtataistelu? Silloin ei tavoite ole se yhteisen jutun edistäminen.
Aika tyypillinen. Se suulaampi jätättää ja se toinen kuuntelee ihan lukossa.
Menkää metsäretkelle. Olkaa yhdessä.
Monesti arki ja vastuut etäännyttää.
Etsikää se yhteytenne ja alkakaa rakentaa sen hyvän kautta.
Miksi pullukka riitelet kokoajan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta se riitely.
Asioista pitää pystyä puhumaan.
Miksi? Tuohan on henkistä väkivaltaa pakottaa toinen puhumaan, ellei toinen ole siihen valmis eikä halua. Lisäksi voi olla huonoja kokemuksia aiemmasta puhumisesta, eli on vaan syytelty ja osoitettu viat ja oltu iloisia että saatiin puhuttua.
Jos olet itkeskellyt vain hieman, tilanne ei ole vielä paha. Jos parut täysillä samalla, kun hakkaat ja potkit kodinhoitohuoneen kodinkoneita, niin vasta siinä vaiheessa on peli menetetty. Kyllä sinä vielä jonkin aikaa jaksat niellä paskaa, ennen kuin olet tuossa pisteessä!
Eli nämä riitelyt on vaan sinun jankkaamista. Mies ei vastaa tai vaan myötäilee koska tietää ettei voi sanoa mitään mikä veisi asiaa eteenpäin. Mikään sanominen ei kelpaa.
Vaihda huonetta välillä, niin ei käy aika pitkäksi.
Vaimoni ei puhu koskaan ongelmista, koska mielestään syy on aina muissa. Lakaisee vaan asiat maton alle.
Hän on piilonarsisti.
Suomalaiset metsien kansat, sodan käyneet ovat raivanneet pellot ja kaataneet puut, mutta tunteista ei ole puhuttu. Se on siirtynyt sukupolvilta toiselle. Et Ap ole yksin asiassa vaan koskettaa kansaamme. Iloitsen siitä, että lapsille on tunnekoulutusta jo päiväkodista alkaen. Tulevaisuus on toiveikkaampi.
Ehdota puolisollesi terapiaan menoa. Ei tuo tule muuttumaan ilman väliintuloa, havahtumista ja muutosta ja sen harjoittelemista. Voit hakea apua myös itsellesi jos puoliso ei lähde. Kirkon perheneuvontaan pääsee nopeammin, ei ole hengellistä, jos et itse halua. On myös yhteiskunnan palveluja, pitkine jonoineen.
Kannattaa alkaa muuttaa elämää, se kyllä muuttuu, jos joku vaan aloittaa muutoksen. Loppu on sitten vaan tulevaisuudessa nähtävä. Voimia! Asiasi ei muutu yhdessä yössä, valmistaudu pitkään prosessiin. Ellet ota ja eroa.
En sietäisi itse tuommoista ukkoa