Kunnioittaako äitisi/anoppisi yksityisyyttäsi? Penkooko tavaroitasi kyläillessään luonasi?

Mutta onko tosiaan niin, että olette asuneet lapsuudenkodeissanne vaikkapa 19-vuotiaaksi asti, ja tämä on ollut teidän KOTI, jossa olette voineet avata vessan kaapin tai ottaa maitoa jääkaapista. Sitten kun muutatte omillenne, että enää voisi tehdä näin? Minusta tuntuu, että omat vanhempani lähinnä suuttuisivat, jos alkaisin heidän luonaan (eli omassa lapsuudenkodissani) kyselemään, että "voinko ottaa lasin kaapista":D

millekään kaapille, äitini ei tykkää. Samasta syystä joudun kysymään erikseen luvan vessassakäymiseen, niin äiti tuo puhtaan pyyhkeen käsien kuivaamiseen. Minulle on hieman epäselvää, pelkääkö äitini minun sotkevan heidän pyyhkeensä vai toisinpäin.

Äiti luki nuoruudessani päiväkirjani ja kaiken kirjeenvaihtoni kavereiden kanssa, joten hän ei todellakaan ole yksin meillä.

Anoppi on aika utelias myös, mutta hänellä on käytöstapoja, joten hän ei pengo. Tosin ei hänkään ole yksin meillä.

Meillä ei ole yhtään lämmin suhde, kumpikaan ei pidä toisesta, mutta mitään yritystä tunkea toisen yksityisalueelle ei ole puolin tai toisin.

Ja hän ei tykkää että tavaraa on levällään kuten meillä aina on. Koko ajan yrittää järjestellä, oikoo mattoja, kerää leluja. Minulla savu nousee korvista mutta yritän olla sanomatta mitään. Tärkeät paperit pitäisi laittaa tiukasti lukkojen taakse kun anoppi on tulossa kylään

Äiti ei kehtaisi penkoa, ja anoppi on sellaiseen liian fiksu.

Ei todellakaan uskaltaisi penkoa tavaroitani yhtään! Löin jauhot suuhun jo ensitapaamisella, ettei varmasti ala millekään kanssani!

Jos siitä aikuinen ihminen suuttuu, niin suuttukoot sitten vaan ihan rauhassa! Saa myös lahjoitta leppyäkin kunhan tulee järkiinsä. Ei ole mitään syytä pyydellä anteeksi sitä, ettei anna toisten kävellä ylitseen mennen tullen. Kaikkea tekin kanssa suostutte katselemaan.



On tässä elämässä ihan kaikkien syytä oppia kunnioittamaan muiden yksityisyyttä, ja jollei sitä itse tajua luontaisesti tehdä, niin pakkohan se on sitten suoraan ja joskus kovastikin jopa sanoa noille rajojen ylittelijöille.

Miten yleensäkään joku voi penkoa toisen kotona mitään? Edes katsoa posteja jotka lojuu pöydällä?

Tietysti minä lapsuudenkotona ja anoppilassa otan kaapista astioita ja jääkaapista jotain tarpeen mukaan, mutta ei tulisi mieleenkään penkoa mitään.

Kyllä toisen kotia pitää kunnioittaa! Vaikka auttelisi kotitöissäkin ei ole mitään asiaa mennä muualle kuin esim. astiakaapille kun laittaa sinne astioita.

anoppi meillä penkoo varmasti ihan kaiken. Aina, kun on ollut meillä hoitamassa lasta, on penkonut selkeästi paikkoja verukkeena järjestellä tavaroita. Haluaa aina meille tullessaan "jotain töitä" ja aina sanon, ettei tarvitse kuin katsoa muksun perään ja päiväuniaikoina ottaa rennosti. Teen ruuat valmiiksi, ettei niistäkään tarvitse huolehtia. Joskus, jos kovasti inttää, niin sanon, että vaatehuoneesta voi silittää muutaman paidan miehelleni valmiiksi.



...ja sitten tulen kotiin. Puhtaat pyykit on aina järjestelty ja viikattu siististi aivan jännittäviin paikkoihin, myös puhtat astiat koneesta. Jotkut löytyy vasta viikkojen päästä. Useinmiten on myös siivoillut muuten, mikä on toisaalta ihan kiva, mutta mielestäni hänen iäkkäänä ihmisenä ei tarvitse siivota sotkujamme. Ja kyllä, paitoja myös silitetty aina muutama, joka on myös ihan kiva juttu, hän on itseäni parempi silittäjä.



Vähän vaivaudun näistä, vaikka varmaan ihan hyvällä tarkoittaa. Onneksi päiväkirjani eivät ole hänen kielisiään ja minulla on myös hutiloiva kirjoitustyyli.



Lapsuudenkodissani pengon aina kaikkea, etsin karkkikätköä ja haen lainaan kaikenlaista. En usko, että haittaa. Paitsi, jos löydän hyvän kätkön:) Äitini ei kuitenkaan varmaan meillä pengo mitään, harvoin hengailee täällä.

Ei pengo laatikoitamme. Tai en ole ainakaan huomannut. Anoppi ei itseasiassa ole ikinä edes ollut meillä ilman, että jompikumpi on meistä kotona. Eikä tuollainen nuuskiminen ole äitini tapaista.

kumpikaan.

Ei niille tulisi mieleenkään. En minäkään mene niiden kaapeille kyläillessäni.

Laskuja löytyy kirjojen väleistä, jääkaappiruokia pakastimesta ja alushousuja pyyhkeiden joukosta.

mitään muuta en edes suvaitsisi

"siivosi" mielellään kaappejamme =)

Eikä aina malttanut olla kommentoimatta löytöjään.

Laskuja löytyy kirjojen väleistä, jääkaappiruokia pakastimesta ja alushousuja pyyhkeiden joukosta.

Anoppi penkoo tavaroitani silloin, kun olemme käymässä heidän luonaan (noin kerran kahdessa vuodessa).

Kehui itse kuinka oli toisen poikansa luona lapsia vahtiessaan penkonut mm. lasten pankkikirjat ja ihmetteli kun tileillä ei ollut enempää rahaa. Luultavasti kaikki muukin koluttu läpi, meille ei ole tervetullut lapsia vahtimaan, koska luultavasti tekisi saman täälläkin!!

kaappeja ihan omavaltaisesti. Ärsyttää, mutta puren hammasta.

Enkä minäkään pengo kaappeja vanhempieni luona tai anoppilassa. Vanhempien luona otan kyllä ruokaa ja astioita kaapista, varmistan kyllä aina että voi ottaa.

Ei ole mitään haittaa jos ei hyötyäkään.. ovat kuolleet jo ajat sitten. Äitini maannu haudassa jo 23 vuotta.