Kunnioittaako äitisi/anoppisi yksityisyyttäsi? Penkooko tavaroitasi kyläillessään luonasi?

..mutta totta mutta isä ja äitinä aina käydessään kyllä katsovat esim. pöydillä olevat postit ja jos niissä on jotain epäselvää, kysyvät mistä tämä on ja miksi tämä on tullut jne.

Auttoivat minua viimeksi muutossa ja silloin kävivät läpi kyllä enemmän asioitani ja niistä sitten "keskusteltiinkin" - nolotti niin että meinasin maan alle vajota - ja vitutti.

Tästä mainitsin kerran että ei tartte kyllä posteja kattella ja tai kysellä niin äitini suuttui niin että joka kerta käydessään mainitsee asiasta ja sanoo: - en koske sitten mihinkään ettei tule sanomista.

Ennen siis saattoi autella minua ruuan laitossa, tiskeissä tai pyykeissä, tuon kommentin jälkeen ei ole tosiaan koskenut mihinkään :(

kummankaan luona, eikä kumpikaan erityisesti meillä. Tietävät liinavaatekaapit ja lasten vaatekaapit, samoin keittiössä tiskaavat ja laittavat astioita paikalleen. Ne tavarat, joihin ei tarvi koskea, on sitten sellaisissa paikoissa, etteivät kyllä suotta oo penkomassa.



Tosin eivät elä muutenkaan puolesta, vaikka auttavatkin tarvittaessa.

Äiti taas penkoo joka paikan ja kyselee vielä kaikenlaista hauskaa.

Esim. jos sattuu löytämään vaikka kaverin lähettämän postikortin, kyselee 'miksi se noin on tuohon kirjoittanut?' ja saattaa alkaa pitämään luentoa siitä miksi 'niin ei saa kirjoittaa tai sanoa'.

Asiasta olen hänelle monesti sanonut, vihjannut, huutanut ja raivonnutkin, mutta omasta mielestään ei tee mitään väärää. Minä vain olen omituisen umpimielinen.

Muutenkin minusta tuntuu ettei hän ymmärrä missä menee raja ihmisten välillä, eikä käsitä että olemme kaksi erillistä ihmistä :(

usko että kumpikaan penkoo tavaroitani, harvemmin ovat meillä yksin mutta yötä kuitenkin joskus, joten voisivat penkoa tavaroita ainakin silloin. En usko että kiinnostaa kumpaakaan, itsekään en pengo heidän tavaroitaan, wc-paperia olen ottanut kylppärin kaapista yms. normaalia mutta en huvikseni kyttää löytyykö anopilta luurankoja kaapeista ja laatikoista.

Tietääkseni ei kumpikaan pengo. Ovat kyllä saattaneet laittaa aamulla aikaisin kahvin tippumaan yms. mutta en ainakaan jaksa uskoa, että penkoisivat muuten.

..mutta totta mutta isä ja äitinä aina käydessään kyllä katsovat esim. pöydillä olevat postit ja jos niissä on jotain epäselvää, kysyvät mistä tämä on ja miksi tämä on tullut jne. Auttoivat minua viimeksi muutossa ja silloin kävivät läpi kyllä enemmän asioitani ja niistä sitten "keskusteltiinkin" - nolotti niin että meinasin maan alle vajota - ja vitutti. Tästä mainitsin kerran että ei tartte kyllä posteja kattella ja tai kysellä niin äitini suuttui niin että joka kerta käydessään mainitsee asiasta ja sanoo: - en koske sitten mihinkään ettei tule sanomista. Ennen siis saattoi autella minua ruuan laitossa, tiskeissä tai pyykeissä, tuon kommentin jälkeen ei ole tosiaan koskenut mihinkään :(

Äitini tykkää hoitaa lapsiani.

Aikaisemmin teki aina mahdottoman suursiivouksen samalla kun oli lapsia katsomassa, ja minä aina sanoin että ei tarvitse siivota.

Sitten kun uskoi sen että ei tarvitse siivota, lopetti ihan kaiken siivoamisen. Hän tuputtaa aina lapsille ruokaa paljon enemmän kuin nämä jaksavat syödä. Ja nyt kun ei enää siivoa meillä, jättää kaikki ruoantähteet tiskialtaaseen. Sieltä on kiva kaapia leivänpalasia ja kalakeiton tähteitä sulaneiden jäätelöiden seasta. En minä nyt ihan tuota tarkoittanut kun sanoin ettei hänen tarvitse meillä siivota :(

Postit hän tutkii tarkkaan, samoin kalenterimerkinnät. Kaappien osalta tekee hyvin täydellisen inventaarion, ja suuttuu jos ei löydä jonkun isomummin kumminkaimanserkun vanhaa lakanaa, joka minulle on lapsuudenkodista pois muuttaessa annettu.

Tuo meille innoissaan sukulaisten vanhaa roinaa, jonka oikea osoite olisi kaatopaikka ja yrittää vaatia että minun pitäisi säilyttää sitä rojua kodissani. Lähinnä ovat huonekaluja, vaatteita ja leluja.

Nykyään annan touhottaa hänen aikansa ihan rauhassa ja jätän kommenttinsa omaan arvoonsa. Sitten kun menee liian pahaksi, pidän välimatkaa. Se rauhoittaa aina vähäksi aikaa.

..mutta totta mutta isä ja äitinä aina käydessään kyllä katsovat esim. pöydillä olevat postit ja jos niissä on jotain epäselvää, kysyvät mistä tämä on ja miksi tämä on tullut jne.

Auttoivat minua viimeksi muutossa ja silloin kävivät läpi kyllä enemmän asioitani ja niistä sitten "keskusteltiinkin" - nolotti niin että meinasin maan alle vajota - ja vitutti.

Tästä mainitsin kerran että ei tartte kyllä posteja kattella ja tai kysellä niin äitini suuttui niin että joka kerta käydessään mainitsee asiasta ja sanoo: - en koske sitten mihinkään ettei tule sanomista.

Ennen siis saattoi autella minua ruuan laitossa, tiskeissä tai pyykeissä, tuon kommentin jälkeen ei ole tosiaan koskenut mihinkään :(

marttyyriäiti... Jos on katsomassa lastani, niin varmasti oma-alotteisesti penkoo kaapeista sillä hetkellä tarvitsemiaan juttuja, vaikka olisin jättänyt varavaatteet ja ruuan näkyville valmiiksi.

Eilen pahoitteli, että ei kerinnyt tyhjentää ja täyttä tiskikonetta. Sanoin hänelle ihan ystävällisesti että en HALUA että hän siellä sellaista tekee. Äitini rupesi inttämään, että ei minusta voi tuntua tuollaiselta ja se on väärin, hänkin niin tykkäsi kun hänen äitinsä aikoinaan teki hänen kotonaan jotain.

No, olemme eri ihmisiä ja sanoin hänelle, että noin sanoessaan hän ei kunnioita yhtään minua. Mutta ei mene perille... Edelleen vaan ihmettelee ja on mielestään oikeassa. Siksipä äitini ei meillä kovin usein käykään.

Äiti taas penkoo joka paikan ja kyselee vielä kaikenlaista hauskaa. Esim. jos sattuu löytämään vaikka kaverin lähettämän postikortin, kyselee 'miksi se noin on tuohon kirjoittanut?' ja saattaa alkaa pitämään luentoa siitä miksi 'niin ei saa kirjoittaa tai sanoa'. Asiasta olen hänelle monesti sanonut, vihjannut, huutanut ja raivonnutkin, mutta omasta mielestään ei tee mitään väärää. Minä vain olen omituisen umpimielinen. Muutenkin minusta tuntuu ettei hän ymmärrä missä menee raja ihmisten välillä, eikä käsitä että olemme kaksi erillistä ihmistä :(

Äitini vaatii, että minun pitäisi veljeni kodissa tehdä samanlaiset inventaariot kuin meillä. Hänellä on aina hirveästi asioita joita vaatii minua selvittämään veljeni elämästä.

Itse ei voi, sillä ei halua olla ikävä anoppi miniälleen ö.ö

..että minuta oli äärettömän mukavaa kun äitini tuli ja auttoi minua aivan arkisissa asioissa: tiskeissä, pyykeissä tai siivoamisessa. Olen yh ja tuollainen huomioiminen ja apu oli tosiaan tarpeen silloin tällön ja olin siitä kiitollinen.

MUTTA tuon kommentin jälkeen ei ole siis koskenut mihinkään vaan mainitsee tosiaan joka kerta etten koske nyt sitten mihinkään :(



T. 13

Meinasin vasta, että ei, mutta tuli yksi juttu mieleen...



Anoppi on meillä noin kerran kuussa yötä, kun käy työasioissa kaupungissamme. Yleensä ollaan noina iltoina tehty itse jotain pihatöitä tai vastaavaa, kun anoppi mielellään touhuaa lapsen kanssa. Kerran oli sitten viikannut pyykit ja laittanut kaappeihin! Muutamasta sanoi, että ei ole varma, minne ne kuuluu... Yritin sitten ystävällisesti, että eihän sun tartte meillä tehdä kotitöitä ja varsinkaan noihin kaappeihin kun eihän niitä toisten tavaroiden paikkoja voi tietää ja jotain vastaavaa. Seuraavalla kerralla sama juttu. Nyt ei ole kesän jälkeen käynyt, mutta mitenkähän jatkossa ottaisin asian esille? Minusta ei tosiaan ole soveliasta käydä toisten vaatekaapeilla, vaikka varmaan yrittää vaan auttaa.



Eri asia, jos käy jääkaapilla ja astiakaapilla, jos laittaa itselleen ja lapselle välipalaa, tai vaikka etsii kodinhoitohuoneesta lisää wc-paperia, tai lapselle kuivat vaatteet lapsen kaapista.

Meinasin vasta, että ei, mutta tuli yksi juttu mieleen... Anoppi on meillä noin kerran kuussa yötä, kun käy työasioissa kaupungissamme. Yleensä ollaan noina iltoina tehty itse jotain pihatöitä tai vastaavaa, kun anoppi mielellään touhuaa lapsen kanssa. Kerran oli sitten viikannut pyykit ja laittanut kaappeihin! Muutamasta sanoi, että ei ole varma, minne ne kuuluu... Yritin sitten ystävällisesti, että eihän sun tartte meillä tehdä kotitöitä ja varsinkaan noihin kaappeihin kun eihän niitä toisten tavaroiden paikkoja voi tietää ja jotain vastaavaa. Seuraavalla kerralla sama juttu. Nyt ei ole kesän jälkeen käynyt, mutta mitenkähän jatkossa ottaisin asian esille? Minusta ei tosiaan ole soveliasta käydä toisten vaatekaapeilla, vaikka varmaan yrittää vaan auttaa. Eri asia, jos käy jääkaapilla ja astiakaapilla, jos laittaa itselleen ja lapselle välipalaa, tai vaikka etsii kodinhoitohuoneesta lisää wc-paperia, tai lapselle kuivat vaatteet lapsen kaapista.

Minusta taas kaappeihin voi käydä laittamassa vaatetta tuollaisessa tapauksessa, samoin hakemassa vaikka ipanalle puhdasta. VArmaan tämä on aika 50-50, jos galluppia tehdään.

Mutta sano vaikka, että pyykit voi jättää viikattuna pyykkikorii/sängylle, sinä alittelet ne kaappeihin, kun tiedät paikat? Tämä sii, jos tiedät, että puuhailee noiden kanssa.

Oppi pysymään poissa kaapeista, kun jokseenkin kirjaimellisesti näytin kaapin paikan eli nostin hänet omin käsin pois vaatekaapilta.

usko että kumpikaan penkoo tavaroitani, harvemmin ovat meillä yksin mutta yötä kuitenkin joskus, joten voisivat penkoa tavaroita ainakin silloin. En usko että kiinnostaa kumpaakaan, itsekään en pengo heidän tavaroitaan, wc-paperia olen ottanut kylppärin kaapista yms. normaalia mutta en huvikseni kyttää löytyykö anopilta luurankoja kaapeista ja laatikoista.

Mutta onko tosiaan niin, että olette asuneet lapsuudenkodeissanne vaikkapa 19-vuotiaaksi asti, ja tämä on ollut teidän KOTI, jossa olette voineet avata vessan kaapin tai ottaa maitoa jääkaapista. Sitten kun muutatte omillenne, että enää voisi tehdä näin? Minusta tuntuu, että omat vanhempani lähinnä suuttuisivat, jos alkaisin heidän luonaan (eli omassa lapsuudenkodissani) kyselemään, että "voinko ottaa lasin kaapista":D

äitini siivoaa meilä ollessaan ja saa siivotakin, kun kerran tykkää siivoamisesta :) Käy muutaman kerran vuodessa. Isäpuoleni ei myöskään jaksa olla tekemättä mitään, joten yleensä fiksailee jotakin paikkaa miehen kansa yhdessä. Minäkin kyllä kokkaan/leivon heillä ollessani, leikkaan ruohoa, siivoan jne.

siinä järjestetään kaikki mahdollinen tamponeista seksileluihin. Että näin...

ja olin juuri vessassa paskalla. Taapero oli mukana. Pesin perseeni ja kun tulimmen vessasta (äiti ehti jo kertaalleen koputtaa oveen) niin kysyi että kumman pylly siellä pestiin. Voi elämä!!!