Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Taloustieteilijät tietää, Suomi on jo 17 vuotta rämpinyt suossa eikä nousua näy, koska kokoajan leikataan väärästä paikasta
18.08.2025 |
Suomalaisten markkinoiden tuotanto on vuosien 2007 ja 2023 välissä kutistunut 7 prosenttia asukasta kohden. Vertailun vuoksi: Ruotsissa se on kasvanut 18 ja Tanskassa 19 prosenttia.
Työllisyysaste ja tuottavuus ovat Suomessa matalammalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa.
Perussuomalaiset halusivat keventää julkista sektoria ja laittaa 100 000 virkamiestä, lääkäriä, hoitajaa yms korkeakoulutettua työttömäksi. Kovista veronmaksajista tuli yhteiskunnan elättejä, joka lisää valtion kustannuksia.
Tyhjät kiinteistöt kaipaa enemmän hoitoa kuin käytössä olevat, sekin lisää kustannuksia.
Hallitus halusi keventää Yleisradion rahoitusta. Samalla he lopettivät työt ja työsuhteet lähes 10000 musiikolta, näyttelijältä, mediatyöläiseltä, yhtyeiltä. Veronmaksajista tuli yhteiskunnan elättejä.
Vielä vuonna 2000 Suomen koulutustaso oli OECD-maiden kärkijoukkoa. Nyt korkeakoulutettujen nuorten osuus on Suomessa pudonnut jo alle OECD-maiden keskitason.
Kyse ei ole mistään luonnonlaista, vaan tietoisesta valinnasta. Me aktiivisesti estämme nuoria kouluttautumasta, arvioi Tukholman yliopiston apulaisprofessori Joonas Tuhkuri. Tällä hän viittaa esimerkiksi siihen, kuinka vähän korkeakouluihin otetaan ihmisiä sisään. Aloituspaikkojen määrää tulisi nostaa, mutta resursseja olisi tärkeää kasvattaa samassa suhteessa. Investointeja ei tulisi kohdistaa vain korkeakoulutukseen, vaan jokaiselle koulutustasolle.
Saavuttavatko kaikki nuoret Suomessa täyden osaamispotentiaalinsa? Onko tyypillisellä nuorella selkeä ja realistinen pääsy laadukkaaseen jatkokoulutukseen? Vastaus on tällä hetkellä ei..
Kasvu tulee pohjimmiltaan siitä, että asioita tehdään entistä taitavammin ja paremmin. Siksi toinen Tuhkurin nimeämä talouskasvun este on säilyttävät yritystuet. Niillä tarkoitetaan valtion maksamia tukia, jotka ylläpitävät heikosti tuottavaa yritystoimintaa. Samalla ne voivat vähentää yritysten tarvetta ottaa riskejä ja innovoida.
Kommentit (190)
Miksi Suomessa pitäisi olla maailman suurin julkinen sektori ja muitakin suojatyöpaikkoja runsaasti?
Jos esim. irtisanomissuoja Suomessa vedettäisiin tappiin niin montako yritystä täällä olisi?
Koulutuksesta olen osittain samaa mieltä, mutta ihmisiä pitäisi kouluttaa vienti-aloille eikä suojatyöaloille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä en ymmärrä, että miten korkeapalkkaisesta virkamiehestä tulee yht'äkkiä muka suurempi kuluerä yhteiskunnalle korkean palkan vaihtuessa työttömyyskorvaukseen?
Sekä palkan että työttömyyskorvauksen maksaa yhteiskunta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomessa pitäisi olla maailman suurin julkinen sektori ja muitakin suojatyöpaikkoja runsaasti?
Jos esim. irtisanomissuoja Suomessa vedettäisiin tappiin niin montako yritystä täällä olisi?
Koulutuksesta olen osittain samaa mieltä, mutta ihmisiä pitäisi kouluttaa vienti-aloille eikä suojatyöaloille.
Olisi korkea aika ymmärtää ns vientialoina muutakin kuin telakkateollisuus. Suomessa ollaan juututtu 60-luvulle eikä mitään innovaatioita ole keksitty vrs Ruotsi, jossa on vaatemerkkiä ja aineettomia vientituotteita. Nokiakin taisi olla vahinko.
pieni ja alemmat keskiluokat kuluttavat eniten eli heissä on se ostovoima koska heidän tuloilla ei euroja laiteta sijoitukseen ja säästöihin vaan eurot menee elämiseen. Kuitenki hallitus leikkaa näiltä kansalaisilta eniten ja säästää varakkaammat leikkauksilta.
Hallitus kun kääntäis säästöt toisinpäin eli varakkaammilta enemän jo nousee ostovoima.
pieni ja alempikeskiluokka heidän lukumääränsä on aika suuri.
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomessa pitäisi olla maailman suurin julkinen sektori ja muitakin suojatyöpaikkoja runsaasti?
Jos esim. irtisanomissuoja Suomessa vedettäisiin tappiin niin montako yritystä täällä olisi?
Koulutuksesta olen osittain samaa mieltä, mutta ihmisiä pitäisi kouluttaa vienti-aloille eikä suojatyöaloille.
Minäkin ihmettelen, miksi meillä on monelle maksuton päivähoito ja kaikille maksuton koulutus, kun nuo molemmat voisi samantien yksityistää. Suomen iso julkinen sektori johtuu siitä, että muualla yksityisen hoitamat asiat on meillä julkisen sektorin monopoli. Purkamalla tämä saadaan talous paranemaan. Jos ei ole varaa maksaa 700 e/kk lapsensa hoidosta, ei tee lapsia. Yksi kouluvuosi maksaisi 12 000 e ja jos ei voi maksaa, lapsi menisi kunnalliseen kouluun, jossa 1 opettaja opettaisi 60 oppilasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väärin sammutettu, sanoi vakituinen palokunta VPK:lle...
Meillä on julkisella järkyttävän suuri ympäristösektori, jollaista ei 30 vuotta sitten ollut. Lakkautetuilla hiekkakuopilla on omat valvojansa! Tai kaupunkisuunnittelu, jonka ainoana asiana on suunnitella asioita, jotka vaikeuttavat kaupunkilaisten elämää ja joita kukaan ei halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka se on pisara meressä, niin ainakin kansanedustajien sopeutusrahat pitää poistaa. Mutta toisaalta, pienistä pisaroista ne suuretkin vedet muodostuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomessa pitäisi olla maailman suurin julkinen sektori ja muitakin suojatyöpaikkoja runsaasti?
Jos esim. irtisanomissuoja Suomessa vedettäisiin tappiin niin montako yritystä täällä olisi?
Koulutuksesta olen osittain samaa mieltä, mutta ihmisiä pitäisi kouluttaa vienti-aloille eikä suojatyöaloille.
Olisi korkea aika ymmärtää ns vientialoina muutakin kuin telakkateollisuus. Suomessa ollaan juututtu 60-luvulle eikä mitään innovaatioita ole keksitty vrs Ruotsi, jossa on vaatemerkkiä ja aineettomia vientituotteita. Nokiakin taisi olla vahinko.
Kiitos kun kerroit, että et ymmärrä viennistä ja vientialoista mitään. Jätä keskustelu viisaammille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko suomalainen yhteiskunta kansalaisia varten, vai ovatko kansalaiset vain pelkkä rahantekoväline? Hieman kuin mittaisi ostamansa asunnon arvoa jälleenmyyntiarvolla, tässä jo menee ajatus pieleen.
Epäilen, tietävätkö taloustieteilijät, politiikan tutkijat ja muut asiantuntijat ja erikoisosaajat mitään oikeasta elämästä?
He tutkivat monia tilastoja monien vuosien ajalta ja tekevät 1000 henkilön mielipidemittauksia, joiden perusteella he muodostavat julkilausumansa.
Lisäksi tuohon julkilausumaan vaikuttaa asiantuntijan poliittinen kanta. Ja media julistaa sitä kuin Jumalan sanaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina, ja joka kerta, "unohdetaan" mainita, miten iso kuluerä on tp- ja mm-ihmiset, jotka eivät tee mitään elatuksensa eteen. Eivät edes viitsi opetella suomenkieltä. Jo ainakin 10 vuotta on heihin syydetty vastikkeetonta rahaa.
Niin. Ruotsissa heitä on 100 kertaa enemmän kuin Suomessa ja siellä talous kasvaa kohisten.
Valtion talouden korjaus ei ole mitään rakettitiedettä. Neljässä vuodessa kuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilastojen ymmärtäminen on vaikea laji. Älykkäämmät osaavat vetää esiin tilastoja, jotka sinänsä ovat matemaattisesti laskettuja ja totta, mutta lähes täyttä paskaa kun niitä tutkitaan älyllisesti.
Esimerkiksi OECD:n tilasto vertaa maita toisiinsa. Siis Suomen koulutustasoa verrataan siihen mikä on Luxemburgin koko väestön koulutustaso (677 000) ja koko Intian koulutustaso (1 451 000 000) keskimäärin.
Esimerkiksi jos verrattaisiin Suomea (40,76%), Luxemburgia (60,03%) ja Intiaa (20,46%) keskenään, niin tulos olisi että Suomi on keskitasoa. Tilastossa siis verrattaisiin sitä kuinka Suomi kouluttaa n. 1 000 000 ihmistä, Luxemburg n. 200 000 ja Intia 400 000 000 ihmistä. Onko Luxemburg lähinnä Eurooppalainen rikas kaupunki, vai kokonainen valtio, johon Suomea olisi järkevä verrata?
Toinen ongelma tässä OECD:n tilastossa on että artikkeleissa poimitaan omaan perusteluun sopivia valtioita, joihin sitten Suomea verrataan. Ruotsia (52,3%) voi toki pitää vertailuna, mutta voidaanko kysyä onko esimerkiksi Saksalla (37,28%) ongelmia, koska siellä osuus on Suomea pienempi?
Itse lähtisin siitä että korkeakoulutuksen osuus voi olla liian suuri ja liian pieni. Voidaan toki sanoa että kohtuullinen määrä on lähellä valtioiden keskiarvoa (käytetään vaikka OECD:n raskaasti valtiopainotettua tilastoa, ihmisten määrien vertailun sijaan).
Todellisuudessa suurin merkitys sillä miten valtio hyötyy koulutetusta väestöstään, eli tärkeintä ovat osuudet joilla korkeakoulutetut työllistyvät vaativimpiin tehtäviin ja se mikä osa korkeakoulutetuista on työttömänä tai alemmissa tehtävissä. On aivan sama onko Suomessa 5% enemmän korkeasti koulutettuja jos nämä toimivat siivoojina, tai minun kollegoinani hallinnon keskitasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomessa pitäisi olla maailman suurin julkinen sektori ja muitakin suojatyöpaikkoja runsaasti?
Jos esim. irtisanomissuoja Suomessa vedettäisiin tappiin niin montako yritystä täällä olisi?
Koulutuksesta olen osittain samaa mieltä, mutta ihmisiä pitäisi kouluttaa vienti-aloille eikä suojatyöaloille.
Olisi korkea aika ymmärtää ns vientialoina muutakin kuin telakkateollisuus. Suomessa ollaan juututtu 60-luvulle eikä mitään innovaatioita ole keksitty vrs Ruotsi, jossa on vaatemerkkiä ja aineettomia vientituotteita. Nokiakin taisi olla vahinko.
Kiitos kun kerroit, että et ymmärrä viennistä ja vientialoista mitään. Jätä keskustelu viisaammille.
Ai ei saa länkyttää paskaa muka??
Vaikea sitä on kai mitään korjaavia toimenpiteitä tehdä budjettiin, kun ainakin tällä hetkellä vihervasemmisto tyrmää jo ihan periaatteesta kaikki ehdotukset. Oli ne sitten hyviä tai huonoja.
Suomi rämpinyt suossa 17v, ei sitten päättäjillä tullut mieleen 17 vuoteen tehdä asioita toisin. Ikävä kyllä ainaisilla veronkorotuksilla ei Suomea saada lentoon.
Vierailija kirjoitti:
Tilastojen ymmärtäminen on vaikea laji. Älykkäämmät osaavat vetää esiin tilastoja, jotka sinänsä ovat matemaattisesti laskettuja ja totta, mutta lähes täyttä paskaa kun niitä tutkitaan älyllisesti.
Esimerkiksi OECD:n tilasto vertaa maita toisiinsa. Siis Suomen koulutustasoa verrataan siihen mikä on Luxemburgin koko väestön koulutustaso (677 000) ja koko Intian koulutustaso (1 451 000 000) keskimäärin.
Esimerkiksi jos verrattaisiin Suomea (40,76%), Luxemburgia (60,03%) ja Intiaa (20,46%) keskenään, niin tulos olisi että Suomi on keskitasoa. Tilastossa siis verrattaisiin sitä kuinka Suomi kouluttaa n. 1 000 000 ihmistä, Luxemburg n. 200 000 ja Intia 400 000 000 ihmistä. Onko Luxemburg lähinnä Eurooppalainen rikas kaupunki, vai kokonainen valtio, johon Suomea olisi järkevä verrata?
Toinen ongelma tässä OECD:n tilastossa on että artikkeleissa poimitaan omaan perusteluun sopivia valtioita, joihin sitten Suomea verrataan. Ruot
Yksi puoli vielä on ns. kehittybvien maiden koulutustaso, mikä ei hyädytä itse maata. Jostain Etelä-Afrikasta on lääkärit loppuneet jo toistakymmentä vuotta sitten kun ovat muuttaneet jenkkeihin ja britteihin, samoin Intia menettää koulutetun väestönsä ulkomaille + muut Aasian maat. Hyötyjinä rikkaat länsimaat, joiden ei enää kannata kouluttaa väestöä, koska halvempaa työvoimaa saa ympäri maailmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina, ja joka kerta, "unohdetaan" mainita, miten iso kuluerä on tp- ja mm-ihmiset, jotka eivät tee mitään elatuksensa eteen. Eivät edes viitsi opetella suomenkieltä. Jo ainakin 10 vuotta on heihin syydetty vastikkeetonta rahaa.
Niin. Ruotsissa heitä on 100 kertaa enemmän kuin Suomessa ja siellä talous kasvaa kohisten.
Oikeastiko Ruotsissa on 62 300 000 ulkomaalaistaustaista? Kun siellä on asukkaitakin vain noin 11 000 000.
Alue: Aihe vapaa
Toisin sanoen, taloustieteilijät märisevät kun talous ei olekaan kansan ykkös ja ainoa prioriteetti. Elämä yllätti taloustieteilijän. Voi taloustieteilijää.