Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Eikö pojat (ja ehkä tytötkään) osaa enää tehdä muuta kuin vain pelata?
24.08.2011 |
Esikoinen aloitti nyt ekaluokan ja uusia kavereita on onneksi tullut lähinaapurien lisäksi. Vähän nyt mietityttää ja aiheuttaa ongelmia tämänikäisten poikien ajankäyttö. Tekeekö ala-asteikäiset pojat enää mitään muuta kun pelaa tietsikalla/pleikkarilla tms.??? Ja jos omalla pojalla on tietyt, aika rajatut peliajat, ei kaverit viihdykään yhtään kylässä ja oma tenava jää yksin tai sitten lähdetään toisen kotiin pelaamaan. Eikö mitään muuta voi enää tehdä kuin vain pelata?
Meillä on kyllä kotona tietsikka, pleikkari ja Wii ja niissä lapsille sopivia pelejä (Lego-pelejä, Sport Resort, Mariokart ym. ym.) ja pelaaminen on molemmille pojille (7vv ja 4v) kivaa ja tärkeää. Pelaaminen on vaan niin kivaa ja tärkeää, että peliin jumittuu täysin ja pelaamisen lopettaminen on tosi vaikeaa ja aiheuttaa kiukuttelua ja sen jälkeen kaikki muu on aivan tylsää eikä keksi mitään tekemistä. Paljon paremmin sujuu, kun pelaaminen on rajoitettu vain viikonloppuihin ja silloinkin vain esim. puol tuntia -tunti kerrallaan. Toistaiseksi on ollut vielä paljon muutakin tekemistä naapuruston lasten kanssa, esim. tramppa, pyöräilyä, metsäleikkejä, legorakentelua, piirtämistä, lauta- ja korttipelejä ym. ym.
Nyt vaan tuntuu, että jos joku kaveri käy, ensin katsotaan mitä pelejä teillä on ja saako pelata. Jos ei, niin sitten pyöritään ja murjotetaan vähän aikaa tyhjän panttina ja sitten kysytään, että lähdetkö meille pelaamaan. Kavereilla onkin sitten omassa huoneessa pelit ja vehkeet ja saavat pelata silloin kun haluavat (mikä meidän poikien mielestä tietenkin ihan ihmeellistä).
Pitääkö nyt tähän systeemiin mennä mukaan eli antaa rajattomat oikeudet pelaamiseen tai ainakin hyväksyä, että jos haluaa pojalla olevan kavereita, täytyy antaa pelata ainakin kavereiden kanssa, ettei jää kokonaan yksin. Vai miten olette asian ratkaisseet?
Kommentit (30)
Te tädit jotka rajoitatte lapsillenne 20min peliaikaa kerrallaan ette taida olla itse perehtyneet peleihin juuri laisinkaan. Ei kyseisessä ajassa ehdi kuin aloittaa ja päästä pelin makuun kun koko asialle tulee jo stoppi, joissain peleissä tallentaminenkaan ei ole mahdollista noin lyhyin väliajoin joten koko peli saattaa jäädä junnaamaan paikoilleen.
20 min. päivässä ei ole hyvä ratkaisu useimpiin peleihin. Mieluummin esim. 2 tuntia viikossa (kerralla), niin pelistä ehtii saada jotain irtikin. Monet valittelevat lapsen turhautuvan, kun pelaaminen pitää lopettaa. Tämä voi johtua yksinkertaisesti siitä, että peli jää kesken!
Meillä on kokeiltu mm. 45 minuutin, 1 tunnin ja 2 tunnin peliaikoja. 45 min. on selvästi liian vähän, tunti alkaa olla jo parempi. 2 tuntia on lastenkin mielestä jo aika paljon - he ovat itsekin jo sanoneet 2 tunnin jälkeen, että nyt ei enää jaksa. Mutta silloin he ovat ainakin saaneet syödä mahansa täyteen ja lopettavat pelaamisen tyytyväisinä, kylläkseen saaneina.
Tällä hetkellä meillä pelataan noin 3 kertaa viikossa, tunti kerrallaan. Aika hyvin toimii. Lapset 9 ja 8 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meiltä löytyy 3 eri pelikonsolia,sekä 2 tietsikkaa ja lapset pelaavat todella harvoin.
Meillä käy harvoin kavereita kylässä ja silloin pelaavat wiillä kavereiden kanssa n. puolisen tuntia ja sen jälkeen leikkivät esim. legoilla.
En ole kokenut tarpeelliseksi rajoittaa lasteni pelaamista,koska se ei ole ongelma, joskus on niitä päiviä,että jonkin pelin parissa saattaa mennä lähes koko päivä, mutta sen jälkeen voivat olla useita viikkoja pelaamatta.Itse tykkään myös peleistä ja se on juurikin päivä pari pelaamista(tietty kotityöt välissä)ja sitten useita viikkoja pelaamatta.
Meillä me molemmat vanhemmat tykätään pelata joten ehkä kanta tähän pelaamiseen ei ole niin kielteinen. Mutta jos alkaa pelaamista olla liikaa niin sit meilläkin sitä tietenkin rajoitetaan. Ihan sama juttu television katsomisen kanssa. Onneksi kavereiden kanssa leikkivät kuitenkin ja tosi harvoin pelaavat mitään.
Ne harjoitteleetemppuja fillareilla/rulliksilla/potkulaudalla, potkivat jalkapalloa, ovat piilosta, keräävät kasveja ja kuivaavat niitä ja etsivät kasvikirjoista niille tiedot, pelaavat lautapelejä, tanssivat, leipovat ja kokkaavat kotona vanhempien kanssa, pelaavat gofia.
Nämä pojat siis 8v ja 9v.
Te tädit jotka rajoitatte lapsillenne 20min peliaikaa kerrallaan ette taida olla itse perehtyneet peleihin juuri laisinkaan. Ei kyseisessä ajassa ehdi kuin aloittaa ja päästä pelin makuun kun koko asialle tulee jo stoppi, joissain peleissä tallentaminenkaan ei ole mahdollista noin lyhyin väliajoin joten koko peli saattaa jäädä junnaamaan paikoilleen.
20 min. päivässä ei ole hyvä ratkaisu useimpiin peleihin. Mieluummin esim. 2 tuntia viikossa (kerralla), niin pelistä ehtii saada jotain irtikin. Monet valittelevat lapsen turhautuvan, kun pelaaminen pitää lopettaa. Tämä voi johtua yksinkertaisesti siitä, että peli jää kesken!
Meillä on kokeiltu mm. 45 minuutin, 1 tunnin ja 2 tunnin peliaikoja. 45 min. on selvästi liian vähän, tunti alkaa olla jo parempi. 2 tuntia on lastenkin mielestä jo aika paljon - he ovat itsekin jo sanoneet 2 tunnin jälkeen, että nyt ei enää jaksa. Mutta silloin he ovat ainakin saaneet syödä mahansa täyteen ja lopettavat pelaamisen tyytyväisinä, kylläkseen saaneina.
Tällä hetkellä meillä pelataan noin 3 kertaa viikossa, tunti kerrallaan. Aika hyvin toimii. Lapset 9 ja 8 v.
20 minuutissa ei todellakaan pääse edes kunnolla pelaamaan. 1-2 tuntia niin siinä ehtii jo pelatakin. Luulen että liian vähän peliaikaa ja kamalat rajoitukset saa aikaan vaan sen, että haluaisi pelata entistä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osaa ne, mutta patistamista se vaatii. "Nyt olis aika tehdä jotain muuta.."
Tuntuu että kaikki muu aktiviteetti kuin pelaaminen katoaa kun mennään kouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja poikiakin voi kannustaa muihin puuhiin. Älä anna periksi.
Vie pojat yhdessä kaverin kanssa uimahalliin. Lähtekää yhdessä pyörillä kauppaan ostamaan jätskit. Juttele pojalle, mitä muuta tekemistä voisi ehdottaa kaverille pelaamisen sijaan.
Ja osan ajasta annat sitten vain pelata. Joskus se yhdessä pelaamisen tarve on nopeasti tyydytetty ja lapset alkavat itse keksiä muuta puuhaa.
ja koettaa löytää yhteisiä sääntöjä tähän asiaan.
Meillä on tosin tyttö, mutta viime keväänä kyläily meinasi mennä täysin Wiin pelaamiseksi. Sovimme kaverin äidin kanssa, että tytöt saavat pelata Wiitä vain erityistilanteissa, kuten mennessään toisilleen yökylään.
Tämän myötä kaikenlaista yhteistä tekemistä on löytynyt vaikka kuinka paljon! Tytöt piirtelevät, leikkivät nukeilla tai eläimillä, ulkoilevat, rakentavat majaa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on siis kolme poikaa, joista kaksi on alaluokilla koulussa. Joka päivä ei saa pelata Wiillä/tietokoneella, mutta vaikka säännöistä on sovittu, niin silti pelaamista mangutaan jatkuvasti - ja hoetaan, että on tylsää.
Kun pysyy tiukkana, niin kyllä pojat sitten lopulta keksivät muutakin tekemistä. Liikunta- ja muutkin harrastukset ovat hyviä, sillä silloin ei jää aikaa pelaamiselle.
Osaa ne, mutta patistamista se vaatii. "Nyt olis aika tehdä jotain muuta.."
Itselläni siis 8- ja 5-vuotiaat pojat. Ja niin, meillä ei ole yhtään pelikonsolia juuri tämän asian takia ! Haluan että lapsi leikkii ja liikkuu - sen ikäisten kuuluu vielä tehdä yllä mainittuja.
Meillä on tietokone ja nintendo-ds-pelikonsoli mutta niilläkin pelaaminen tapahtuu rajoitetusti ja vain jos pojat tai jompikumpi on yksin eli ei ole kavereita.
Ja kyllä, omani ja heidän kaverinsa ainakin tekevät muutakin kuin pelaavat. Joskus isompi saattaa pelata jonkun kaverin luona mutta suurimmaksi osaksi pelaavat ulkona jalkapalloa, pesäpalloa, piilosta, pyöräilevät, hyppivät tramppiksella, tekevät majoja, käyvät leikkipuistossa tai leikkivät sisällä pikkulegoilla, sotaukoilla tai gormiteilla tms.
Ja tiedän että omien lasten kavereiden vanhemmat myös rajoittavat rankalla kädellä pelaamista, ihan sen takia että tilaa jäisi leikille ja liikunnalle.
Jospa sovit kavereiden vanhempien kanssa asiasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että useilla muilla ei ole mitään sääntöjä, mistä sopia. Enkä tietenkään voi päästää omaa poikaa kylään ja määrätä mitä heillä saa tehdä ja mitä ei. Kyllähän joka kodissa ollaan omilla säännöillä mutta sehän juuri ihmetyttääkin, että niin monissa kodeissa tenavat saa pelata vaikka koko illan jos huvittaa. Tai jos tullaan hakemaan toista ulos leikkimään, 10min kuluttua ei näykään ketään pihalla vaan onkin menty sen toisen kotiin pelaamaan pleikkaa ja vanhemmat ei sano mitään. Eikö vanhemmat edes sen vertaa patista tekemään jotain järkevää, kuten ulkoilemaan tms? Toki näitä fiksujakin on mutta jotenkin nyt havahtuu, miten helpolla jotkut vanhemmat elämässään yrittää päästä tai miten helposti annetaan lapsille periksi, kun ne vain haluaa. Eihän lapsista todellakaan ole vaivaa, kun ne räiskii pelejä monta tuntia illassa keskenään, siinähän sitä itse voi sitten käydä kuntosalilla, töllöttää telkkaa tai nyppiä kaksihaaraisia ihan rauhassa. Mutta ei se kyllä niille lapsille itselleen hyväksi ole.
ei meillä katsota silloin leffojakaan. Pelit on yksinäisten hetkien täytettä tai perhe-juttuja (esim. WII). Tämä on keskusteltu kavereiden vanhempienkin kanssa eikä mitään närästystä ole ollut. Poika on nyt 9v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei meillä katsota silloin leffojakaan. Pelit on yksinäisten hetkien täytettä tai perhe-juttuja (esim. WII). Tämä on keskusteltu kavereiden vanhempienkin kanssa eikä mitään närästystä ole ollut. Poika on nyt 9v.
Meillä myös näin ja toimii.
pyytää ne vanhemmat viittaamaan, joiden lapsilla on tietyt peliajat tai ei pelikoneita ollenkaan. Sitten pyytää niiltä kännykkänumero ja sopia lasten tutustumisesta.... ; ) (Kas kummaa, kaikki viittasi kun ope ja muut vanhemmat näkee...)
Samaa kummastellut.
Meillä lapsilla jokaisella 20min peliaikaa/päivä. KOskee myös lasten kavereita. Jos meille tullaan suoraan koulusta, leikkiä saa, mutta jos pyydetään saako pelata, pyydän tekemään läksyt ensin. Ja sitten annan jokaisen pelata sen 20min. Ja sitten on itsestään selvää ruveta leikkimään. Tämä toimii tytöillä. Mutta vanhemman poikani kaverit onkin ongelma. Kun ollaan pelattu meillä peliaika, pyytää kaveri, että lähdetään Toiselle kaverille, koska siellä saa pelata rajattomasti. Mun mielestä talossa talon säännöt, mutta silti tuntuu tylsältä, että kaikki pojat kokoontuvat siihen taloon, jossa on K15 pelit ja rajaton peliaika. Ja tämä talo on lähes naapurissa. En haluaisi kieltää lastani menemästä sinne, mutta kun sinne tosiaan kokoontuvat kaikki ja ovat monta tuntia nenä kiinni ruudussa. Sitten tullaan kotiin niin rauhattomina.
8- ja 4-vuotiaat pojat ja esikoinen sai synttärilahjaksi jonkin pelikonsolin, jota silloin tällöin tykännyt pelata. Tietokoneella pelaavat jotain papunetin pelejä silloin tällöin. Eipä ole tarvinnut juuri rajoittaa, kun esikoinenkin vielä leikkii paljon, kerää perhosia ulkona jne. Ei siis edes tiedä pleikkapeleistä mitään, kuten en minäkään ;) Yksi kaveri on, jolla koulun jälkeen joskus käy, siellä äiti kotona ja yleensä pojat rakentelevat legoilla. Eli auttaa en juuri osaa, mutta jos joku pienen pojan äiti kauhistelee, että sitten kouluikäisenä viimeistään pojat ei tee muuta kuin pelaa, niin voin lohduttaa, ettei välttämättä käy niin.
Se on kyllä ihan tyystin siitä kiinni mihin on ne lapsensa totuttanut=vanhempien vika jos ei muuta osaa tehdä.
Meillä pian 10v ja 8½v poika saa arkisin pelata 1-pvänä vkossa eli sellaisena koulupvänä kun molemmat ovat ns aikaisin kotona eli viim klo13.30 ja sitä ennen on tehty läksyt ja syöty välipala.
Saavat pelata tuolloin 2h.
Vkonloppuisin saavat pelata la ja su 2h/pvä jos haluavat.
Juu kyllähän hekin varmaan pelaisivat paljon enemmänkin mutta kun ovat huomanneet ettei hirveästi kannata asiassa rutista niin ongelmitta sujuu, eivätkä edes valita tms.
Ilm kaveripiirillä aikalailla samat sävelet, toisaalta en hirveästi anna tänne minkään poikaöörin tulla arkisin kun olemme työssä, en halua olla vastuussa omien lisäksi 2-4 muutsa lapsesta joita en pysty valvomaan.
Se on niin että jos ei alusta asti ole selvät sävelet ja rajat niin homma leviää käsiin, en todellakaan suosittelisi teille asian muuksi muuttamista vain siksi että muut perheet eivät välitä rajoittaa peliaikaa.
Tällä(kin) hetkellä lapseni leikkivät huoneessaan legoilla, heillä on itse rakennettu legolandia johon lisätään osia ja vähennetään osia miten haluavatkin, on kymmeniä eri hahmoja ja vuoropuhelu vilkasta:-)
Siellä on mm oma tekemä pilvenpiirtäjä, lentotukialus, pari muuta taloa, puisto, uimahalli jne.
Tuota he voivat touhuta vaikka 7h putkeen.
lapseni saivat PS3-konsolin toissajouluna, sitä ennen ei edes harkittu sen hankkimista.
-15-
Alue: Aihe vapaa
Meillä on kotona pleikkari ja pojalla nintendo DS ja isovanhempien luona WII. Kotona muutamakin tietokone. Meillä tuntuu isäntä käyttävän pleikkaria eniten ja poika satunnaisesti todella harvoin pelaamiseen, useinmiten katsoo siitä elokuvia jos sitäkään.
Mutta siis mietin vain että onko mulla kovinkin erikoinen poika kun ei oikeastaan paljoakaan nappaa nuo pelikoneet. Pihalla touhuaa sen sijaan koko ajan, pelaa futista, sählyä, lämii kiekkoja maaliin alustalta, skeittaa, pyöräilee. Ja tälläinen on ollut aina. Jos saisi valita olisi ulkona koko ajan, kelistä viis kunhan menoa ja meininkiä riittää. Liikuntaa on harrastanut aktiivisesti pienestä pitäen, milloin luistelukoulua, lätkää, breakdancea, koripalloa ja käynyt jumpassa jne.