Otin kamalat kilarit kätilölle kun se paro tuntia synnytyksen jälkeen tuli repiin vauvaa tissiltä
Se tuli opastamaan kuulemma miten imetetään oikein. Vauva imi just silloin rintaa, tyytyväisenä.
Mutta ehei, tän kätilön piti ottaa vauva ja alkaa esitellä missä asennossa vauvaa kannattaa pitää ja miksi. Sitten se käv mun tisseihin ja okeili onko matoa. Ei nitä ois tarttenut hieroa, molemmat nännit tiputteli.
Sit se halus että näytän röyhtäysasennoon ja siinä vaiheessa mä paukasin että olen synnytänyt neljä lasta - edellisen vuoss sittem -ja kaikkia imettänyt vuoden.
"Mutta kun asioihin tulee aina uttaa näkökulmaa joka voi olla hyö..."
Minä sanoin vain ULOS, Ulos. Ja sinne ulos se lähti.
Kohta tuli toinen kätilö ja pysi anteeksi kun ei oltu luetu sairaskertomusta, että ethän sinä imetustukihenkilöä tarvikaan, sinähän voisit tukea meitä kaikkia. Hahaha vaivautuntta naurua.
Tuo on inhottavaa tuollainen nuoleskelunauru jonka ne siellä synnärillä kyllä osaavat joka ikinen.
Vaihoin kätilö, toisaalta emme nähneet sitä uutta kertaakaan kun lähdimme kotiin seuraavana aamuna 8. Hyvinimetetty poikakääryle sylissä.
Kommentit (13)
Luojan kiitos ei musta kätilöä koskaan tullut, teidän nirppanokkien takia.
Kiva, että reagoit noin aikuismaisesti. Toinen raukka yritti innokkaasti tehdä työtään. Turha siellä on kätilöjä itkettää. Olisiko anteeksipyynnön paikka...
Mä synnytin viime vuonna kätilöopistolla enkä saanut mitään tukea enkä opastusta imetykseen.Päinvastoin.Kätilöt oli töykeitä ja kiireisiä ja mulla oli koko ajan tunne et häiritsen heidän elämää joten en sit edes pyytänyt niiltä mitään.Kadun sitä loppuelämäni ja mä sentään synnytin ekaa.=(
Musta tuntuu etten pääse sen asian yli ollenkaan vaik vauva on kasvanut ihan terveenä vaik saikin äidinmaidon lisäksi korviketta.
Pikkuisen vaikuttaa sekavalta sun tekstis. Ettei vain synnytyksen jälkeistä masennusta pukkais, kohta meen psykoosiin tota vauhtia. Relaa, ettei maidontulo lopu, sitten tarvisit oikeesti imetysohjausta ;D
että Amerikassa ei enää erikoistuta gynekologiaan?
Syynä nää valituksia tehtailevat mammat. Kukapa haluaa istua syytettyjen penkillä.
Ja ikävää vaan on se, että nää trendit siirtyy aikaviiveellä Suomeenkin.
Heidän työhönsä kuuluu opstaa imetyksessä ja kiireessä tulee varmaan tarjottua neuvoja myös suurperheiden äideille. Toivottavasti tajuat hävetä edes myöhemmin.
Kaiken ikäisten tulee osata käyttäytyä ja valtaosa osaakin.
Jos se nyt niin kovasti haluaa olla avulias ja neitosisarhentoinen, miksei sen mene niitten huoneeseen jotka sitä apua oikeasti tarvitsevat?
Mutta ehe, nämä aloittelijat luuhaavat minun huoneessani koska siellä on helpompaa, ei tartte tehdä mitään kun äiti hallitsee rutiinit. Siinä kätilö voi site katsoa päältä ja ihailla - ja luistaa työnteosta.
Ihan varmasti seuraavassa huoneessa olisi olluit se pikkuäityliini joka olisi kaivannut tukea ja opetsuat - mutta HAHA - tämä kätilöntynkä päätti jakaa ammattitaitoaan minulle - minulle joka ei sitä millään muotoa tarvitse.
Kätilö yritti päästä helpolla, jotteo tarvitsisi mennä neuvomaan oiekasti tarvitsevia - hyänen aika - silloinhan kätilö saattaisi joukua ihna oikeisiin töihin!!!!
Pöljät.
Se tuli opastamaan kuulemma miten imetetään oikein. Vauva imi just silloin rintaa, tyytyväisenä.
Mutta ehei, tän kätilön piti ottaa vauva ja alkaa esitellä missä asennossa vauvaa kannattaa pitää ja miksi. Sitten se käv mun tisseihin ja okeili onko matoa. Ei nitä ois tarttenut hieroa, molemmat nännit tiputteli.
Sit se halus että näytän röyhtäysasennoon ja siinä vaiheessa mä paukasin että olen synnytänyt neljä lasta - edellisen vuoss sittem -ja kaikkia imettänyt vuoden.
"Mutta kun asioihin tulee aina uttaa näkökulmaa joka voi olla hyö..."
Minä sanoin vain ULOS, Ulos. Ja sinne ulos se lähti.
Kohta tuli toinen kätilö ja pysi anteeksi kun ei oltu luetu sairaskertomusta, että ethän sinä imetustukihenkilöä tarvikaan, sinähän voisit tukea meitä kaikkia. Hahaha vaivautuntta naurua.
Tuo on inhottavaa tuollainen nuoleskelunauru jonka ne siellä synnärillä kyllä osaavat joka ikinen.
Vaihoin kätilö, toisaalta emme nähneet sitä uutta kertaakaan kun lähdimme kotiin seuraavana aamuna 8. Hyvinimetetty poikakääryle sylissä.
Hoitaja inhottavasti kysyi osaanko edes imettää, vaikka vauva lutkutteli tyytyväisenä tissillä. Kiitin ja sanoin että on jo kolmas, eiköhän tää homma luonnistu. :) Se asenne kyllä oli hyvin tympeä.