Mies haluaa koiran, minä en. Miten pystyitte selviämään vastaavasta?
Olemme 50-v. 10 vuotta takana.
Miehellä ollut aiemmin koiria. Minulla ollut taasen kaikki muut eläimet.
Hän haluaa nyt meillekin koiran. Minä en. En halua lenkittämistä seuraavaksi 15 vuodeksi vaikka mies hoitaisi sen. Minua ei viehätä myöskään koirien tapa nuuhkia kaikkea, sekä ihmisten nuoleminen. Ei myöskään punkit.
Miten ratkaisitte?
Te joilla on ollut sama tilanne, ymmärrätte että asetelma on mutkikas.
Kommentit (61)
Omat asunnot ? Ja mies kyläilee luonasi ilman koiraa.
Keskustelun paikka.
Olisiko teidän tutuilla koiria joiden kanssa mies voisi viettää aikaa? Olisiko jokin muu eläin, joka olisi mukava molempien mielestä? Onko kaikki koirat ihan no-no? Eihän niissä luontaisesti punkkeja ole :D kaikista ei lähde karva ja hiljaisempiakin rotuja on.
Mies valitsee sinut tai koiran, en neuvottelisi. Omat asunnot on ihan käypä ratkaisu.
Opiskelkaa vähän lisää koirankoulutusta tai pyydä miestä opiskelemaan. Nuo on koulutuksellisia asioita. Koiran ei tarvitse nuolla eikä haistella eikä ylipäänsä koskea ihmisiä ollenkaan ilman lupaa.
Pannat ja lääkkeet karkottaa punkit. Lenkityksessä on työtä, mutta se pitää ihmisen liikkeessä. On parempi liikkua kuin maata koko päivää. Et keksi tarpeeksi hyviä syitä torjua koiraa, joudut taipumaan
Lakkasin antamasta. Loppui vinkuminen ainakin koirasta.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelkaa vähän lisää koirankoulutusta tai pyydä miestä opiskelemaan. Nuo on koulutuksellisia asioita. Koiran ei tarvitse nuolla eikä haistella eikä ylipäänsä koskea ihmisiä ollenkaan ilman lupaa.
Pannat ja lääkkeet karkottaa punkit. Lenkityksessä on työtä, mutta se pitää ihmisen liikkeessä. On parempi liikkua kuin maata koko päivää. Et keksi tarpeeksi hyviä syitä torjua koiraa, joudut taipumaan
Hymiö jäi puuttumaan, mutta hymy tuli päälle.
Yksi vaihtoehto on ottaa esim hyvin koulutettu eläkkeelle jäänyt rekikoira viettämään eläkepäiviä teille. Nämä ovat rauhallisia ja viettävät päivät köllötellen omassa petissään. Mies voi hoitaa lenkit ja ruokinnat.
Vierailija kirjoitti:
Hankitte koiran ja sillä sipuli.
Pitäisikö lapsikin tehdä vaikka toinen ei sitä halua? Kukaan normaali ihminen ei hanki parisuhteeseen koiraa ellei toinen sitä halua. Koira kyllä vaistoon sen kuka siitä tykkää ja kuka ei.
Sen mukaan mennään, että toinen ei halua. Ihan koiraa ensimmäisenä pitää ajatella, se aistii kyllä jos ihminen ei pidä siitä.
Mutta.. oma koirani ei nuole ihmisiä kun ei ole opetettu siihen. Ulkona nuuhkii, se on koiran normaalia käyttäytymistä. Punkkeja vastaan on monta erilaista tapaa: tabletteja, liuoksia, pantoja jne.
Perus kaksinaismoralismia että ap naisena vinkuu että en halua joten sitä ei tule. Jos asetelma toisinpäin niin ei mieheltä edes kysyttäisi mielipidettä.
Miksi ihmeessä sinua haittaa, jos miehesi haluaa lenkkeillä koiran kanssa? Olisit tyytyväinen kun pitää mielestään ja kehostaan huolta. Ja miksi ihmeessä haittaa jos koira nuuskii? Haittaako sinua kun koira kuunteleekin ympäristöä? Opettakaa koira siihen, että se ei saa nuolla ihmisiä. Ihme syitä.
Vierailija kirjoitti:
Keskustelun paikka.
Olisiko teidän tutuilla koiria joiden kanssa mies voisi viettää aikaa? Olisiko jokin muu eläin, joka olisi mukava molempien mielestä? Onko kaikki koirat ihan no-no? Eihän niissä luontaisesti punkkeja ole :D kaikista ei lähde karva ja hiljaisempiakin rotuja on.
Miestä kiinnostaa erityisesti koiran koulutus, joten toisten koirat ei riittäisi tähän.
Muissa eläimissä ei ole myöskään samalla tavalla tätä koulutuspuolta.
(Lisäksi minusta miehen on helpompi olla läheinen koiran kuin ihmisen kanssa.)
Minua karvat ei häiritse ja hiljaisempiakin rltuja on, mutta minua ei viehätä se suun käyttäminen sekä ojassa, että kaikkien poskilla ja käsillä. Suoraan sanottuna se inhottaa.
Minusta koiran on saatava kunnon lenkkejä, eikä nykymaailmassa punkkeja voi juuri välttää. Sekin inhottaa: päivittäin punkkeja lattialla tai varsinkaan sängyssä. Mielummin ei. Tuholaiset kodissa ei kiinnosta.
Dilemma... en jaksaisi vääntää. Muutto tässä vaiheessa omiin koteihin olisi iso askel.
Osallistuuko mies oma-aloitteisesti siivoamiseen? Laittaako ruokaa? Kerää astiat koneeseen? Lenkkeileekö nyt, kun koiraa ei ole?
Jos vastasit noihin Kyllä, anna miehen ottaa koira. Jos ei, vähintäänkin koirasta aiheutuva muu työ kuin lenkkeily kaatuu sinun niskaasi.
Minä en halunnut koiraa, se otettiin. En lenkitä, en hoida. Tarvittaessa mies vie hoitolaan. Mutta karvoja on joka puolella. Jos ei päivittäin imuroi, karvat pyörii pitkin lattioita. Rotu vaikuttaa tähän.
Koulutuksella koiran saa oppimaan sopivan käyttäytymisen, se ei ole ongelma.
Lopuksi tunnustan: Rakastuin tuohon koiraan .
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä sinua haittaa, jos miehesi haluaa lenkkeillä koiran kanssa? Olisit tyytyväinen kun pitää mielestään ja kehostaan huolta. Ja miksi ihmeessä haittaa jos koira nuuskii? Haittaako sinua kun koira kuunteleekin ympäristöä? Opettakaa koira siihen, että se ei saa nuolla ihmisiä. Ihme syitä.
En toivoisi niin säännöllistä elämää, jossa on tultava kotiin tiettyyn aikaan, jotta lenkitys tulee hoidettua. Se vaikuttaisi myös vierailujemme pituuteen. Voiko lähteä yöksi, entä pitkäksi päiväksi. Pissatusväli on paljon lyhyempi kuin muiden lemmikkien minimihoitoväli.
Minua haittaa se että maistetaan ojasta kaikkea, haistellaan vierasta kakkaa ja tuodaan mukana punkkeja. Olen tiedustellut punkeista monilta. Kyllä töölöläis ja kalliolaiskoirillakin on punkkeja vaikka vain osa lenkistä on vihreässä.
Vierailija kirjoitti:
Perus kaksinaismoralismia että ap naisena vinkuu että en halua joten sitä ei tule. Jos asetelma toisinpäin niin ei mieheltä edes kysyttäisi mielipidettä.
Jep. Jos asetelma olisi toisin, se olisi henkistä väkivaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelun paikka.
Olisiko teidän tutuilla koiria joiden kanssa mies voisi viettää aikaa? Olisiko jokin muu eläin, joka olisi mukava molempien mielestä? Onko kaikki koirat ihan no-no? Eihän niissä luontaisesti punkkeja ole :D kaikista ei lähde karva ja hiljaisempiakin rotuja on.
Miestä kiinnostaa erityisesti koiran koulutus, joten toisten koirat ei riittäisi tähän.
Muissa eläimissä ei ole myöskään samalla tavalla tätä koulutuspuolta.
(Lisäksi minusta miehen on helpompi olla läheinen koiran kuin ihmisen kanssa.)
Minua karvat ei häiritse ja hiljaisempiakin rltuja on, mutta minua ei viehätä se suun käyttäminen sekä ojassa, että kaikkien poskilla ja käsillä. Suoraan sanottuna se inhottaa.
Minusta koiran on saatava kunnon lenkkejä, eikä nykymaailmassa punkkeja voi juuri välttää. Sekin inhottaa: päivittäin pu
Ei niitä punkkeja koirasta ropise :D Ellei nyt jossai umpipusikossa kahlaa päivittäin. Omasta koirastani olen löytänyt alle 10kpl koko tänä 9 vuotena mitä se on ollut. Sillä ei ole mitään punkkilääkitystä tmv. Nukkuu vieressä yöt, itsestäni en ole löytänyt punkkeja koskaan.
Mies halusi meille koiran, minä en, joten ei otettu. En nimittäin voi sietää koiria, ja selitin sen miehelle, että siinä kärsii sekä koira että minä.