Olenko ainoa, joka ei koskaan käy missään "tyttöjen illoissa" tms.
Mulla ei ole mitään ystäväpiiriä tai -porukkaa. Aika monta ystävää on, ja paljon kavereita, mutta eivät he toisiaan tunne. Voin käydä yhden kanssa kävelyllä ja toisen kanssa vaikka teatterissa, mutta mitään saunailtoja tai reissuja en ole koskaan harrastanut.
Kommentit (23)
En mäkään usein vietä mitään saunailtoja, mutta toisinaan kutsun tyyliin kaikki hyvät kaverit, niin heistäkin tulee tuttuja keskenään.
jos jonnekin lähden, niin lähden mieheni kanssa. Hän on kuitenkin paras ystäväni myös, ja hänen kanssaan on hauskinta :). Ongelma on vaan se, että mistä saa aina lapsenvahdin niille kahdelle kerralle vuodessa.... Tälle illalle on onneksi vahti löytynyt, jeeee ;))!
vaikka joskus ois mahdollisuus. Ei vaan kiinosta mielummin nautin kotona olosta rankan työviikon jälkeen.
Tyttöjen illat on oikeasti parasta rentoutusta, saa puhua kaikesta maan ja taivaan välillä. Ihan eri lailla kuin jos kutsutaan esim. tuttavapariskuntia kylään. Parhaat jutut syntyy kyllä tyttöporukoissa, voi kikatella ihan hölmöillekin jutuille joita miehet ei ymmärrä. Ja puhua tietysti miehistä. Ja kun kerran kutsut niin siitä voi sitten kehittää tradition.
siis että on jotain konserttikavereita, kävelykavereita, oopperakavereita, bailukavereita, koirankuljetuskavereita... Siis oikeesti?? Mun ongelma on se, että kun olisikin edes *yksi* kaveri jonka kanssa tehdä jotain noista!! Mutta ei, ei ole. Ei tarvitse paljon stressata että voiko kävelykaverit ja oopperakaverit kutsua samoihin saunabileiisin :(.
Onhan noita 33 ikävuoteen mennessä kertynyt. 8 rakasta lapsuuden ystävää, samalta luokalta eskarista lukion loppuun, parin alan opiskelukaverit, monta samanhenkistä tyyppiä edellisistä työpaikoista jne. Kyllä noita riittää. Ihania ovat kaikki.
Syy siihen on että kaverini ovat kaikki samasta urheiluporukasta, josta tunnemme toisemme.
Sen lisäksi mulla on vielä toisia yksittäisiä kavereita joita on tullut sieltä täältä.
Tykkään käydä kavereiden kanssa, yksitellen tai yhdessä vaikka bailaamassa, tai shoppailemassa, tai kaupungilla kahvilla tai mitä nyt ikinä keksitään.
joskus silloin, kun amk-opiskeluaikaan oli jotain kaveriporukkaa (nykyisin on taas vain yksittäisiä kavereita, jotka eivät tunne toisiaan), mutta en pitänyt siitä. "Tyttöjen illoissa" on juuri se vika, että niissä puhutaan miehistä, ja yleensä miehille naureskellaan ja heistä puhutaan paskaa. Minulla ei ole mitään tarvetta haukkua tai mollata miestäni millekään kavereilleni enkä myöskään halua kuulla heidän erittelevän puolisoidensa huonoja piirteitä ja kaikki se niin olevinaan oleminen... Hyi! Jos pitää jotain kotibileitä tai muita illanistujaisia pitää, niin mieluummin sellaisia, joissa on sekä naiset että miehet paikalla. En kestä sitä akkamaista kälätystä.
Käyn muutaman kerran vuodessa yhden kaverini kanssa kirpparikierroksella ja syömässä ja silloin kyllä puhutaan ihan jostain muusta kuin miehistämme tai hänen lapsestaan. Silloin tavallaan päästetään irti niistä perhekuvioista ja jutellaan ja tehdään jotain ihan muuta, vaikka tietysti kirppiksiltä lähtee mukaan paljon lastenvaatteita ja -tavaraa. Mutta tämä kaikki tapahtuu päiväsaikaan ja ihan tasan selvinpäin, joten mitään ihme rilluttelua ei harrasteta.
joskus silloin, kun amk-opiskeluaikaan oli jotain kaveriporukkaa (nykyisin on taas vain yksittäisiä kavereita, jotka eivät tunne toisiaan), mutta en pitänyt siitä. "Tyttöjen illoissa" on juuri se vika, että niissä puhutaan miehistä, ja yleensä miehille naureskellaan ja heistä puhutaan paskaa. Minulla ei ole mitään tarvetta haukkua tai mollata miestäni millekään kavereilleni enkä myöskään halua kuulla heidän erittelevän puolisoidensa huonoja piirteitä ja kaikki se niin olevinaan oleminen... Hyi! Jos pitää jotain kotibileitä tai muita illanistujaisia pitää, niin mieluummin sellaisia, joissa on sekä naiset että miehet paikalla. En kestä sitä akkamaista kälätystä.
.
JA! Miksi pitää halveerata omaa sukupuoltaan? "Akkamaista kälätystä". Tuo on just sitä millä miehet dissaa naisten puhetta. Miehet puhuu asiaa mutta akat kälättää
Työkavereitten kanssa on vastaavanlaisilla bileissä oltu useammin, mutta siellä on ollut kyllä osa mieheiäkin sitten. Tuo ainoa tyttöjen ilta oli yhden kaverini synttärit, joissa en sitten muita entuudestaan tuntenut, mutta tutustuihan siinä sitten pintapuolisesti muihinkin kyllä. Mutta vain yksi oli enemmän mun henkinen tyyppi. Kaikki asuivat kaukana tämän kaverini kotipaikkakunnalla joten ei ole myöhemmin tullut törmättyä. Mutta tykkää kyllä tavata kavereitani yksitellen, ja olen ollut ns. tuote-esittelyissä joskus. Mutta niissä ahistaa sellainen pakkomyyntifiilis. Ja inhoan jotain muovikippoja a la tupperware. Ja naisten saunaillassa en ole KOSKAAN ollut. Ei vain ole mun tyylistäni.
Tykkään olla kaksin mielummin ja keskustella kunnolla silloin ystäväni kanssa. Pääsee purkamaan mieltään kumpikin paljon paremmin ja jutut voi mennä aika syväluotaaviksikin. Isossa porukassa on jutut pinnallisemmalla tasolla.
ei vaan ole yksinkertaisest ketään jonka kanssa lähtisi yhtään mihinkään
Mitä nyt noita joitain puistotuttuja hiekkalaatikon reunalta, mutta ei ketään sellaista, jolle vaikka soittelisin illalla ja pyytäisin jonnekin.
Eihän se tarkoita että miehiä pitää haukkua...
JA! Miksi pitää halveerata omaa sukupuoltaan? "Akkamaista kälätystä". Tuo on just sitä millä miehet dissaa naisten puhetta. Miehet puhuu asiaa mutta akat kälättää
Nuo "piirit" olivat ihan saman alan opiskelukavereitani. Pariutuneet morkkasivat puolisoitaan ja sinkut olivat noin yleensä miessukupuolta vastaan ja marisivat yhdenillanhoidoistaan tai niiden puutteesta tai muusta vastaavasta. Jos oltiin ihan pariskuntaporukoilla tai muuten sekasakilla joskus, niin oli hauskaa yhdessä, mutta jos miehet jäivät pois ja vietettiin tyttöjen iltaa, niin se kälätys ja naureskelu alkoi.
En halveeraa omaa sukupuoltani, mutta en ymmärrä sitä, miksi ei voi olla tasa-arvoisesti, vaan heti pitää alkaa sitä toista sukupuolta morkata, jos sen edustajia ei ole paikalla. Alkoi väsyttää se touhu, kun minä sitten päädyin aina puolustelemaan niitä miesparkoja ja palauttelemaan pikkurouvia maanpinnalle, ikään kuin toimimaan tulkkina sukupuolten välillä. Teki mieli aina toisinaan kysyä niiltä naisilta, että miksi sitä pitää olla yhdessä sen miehensä kanssa, jos ei keksi siitä muuta puhuttavaa kuin jotain naljailtavaa. Käsittelisivät omat erimielisyytensä jostain pikkuasioistaan keskenään, eivätkä levittelisi niitä "tyttöjen illoissa" koko kylän naisten tietoon.
En sitten kyllä tiedä, miten miehet puhuvat miesporukoissa naisistaan. Omasta miehestäni tiedän sen, ettei hän yhden kaverinsa kanssa puhu "poikien illoissa" naisista ollenkaan, vaan he puhuvat ja tekevät ihan muita juttuja. Naisia ei siis silloin ainakaan morkata, vaan annetaan heidän olla.
Ei tuu yhtään sellaista tilaisuutta mun mieleen. Oon kyllä (enemmän sinkkuaikaan) käynyt ystävien kanssa ulkona, mutta mitään saunailtoja ei oo järjestetty. Sillon ne ei tuntuneet omalta jutulta. Nyt kun ei enää miehiä tarvi katella, niin sellanen olisi jo kivempaa kuin ulkona hilluminen. Mut samaan aikaan kaikkia on alkanut vaivata ajanpuute.
On tosin muutamat polttarit olleet, mutta ne nyt ei oo kyllä olleet mitään maailman onnistuneimpia tilaisuuksia, kun niissä on mukana aina se suorittamisen meininki, että pitää olla jotain elämystä.
Alkoi väsyttää se touhu, kun minä sitten päädyin aina puolustelemaan niitä miesparkoja ja palauttelemaan pikkurouvia maanpinnalle.
Edelleen kuulostaa minusta erittäin naisia väheksyvältä. Melkoista yleistystä jos luulet että kaikki naiset automaattisesti saunailloissa alkavat haukkua miehiään.
Alkoi väsyttää se touhu, kun minä sitten päädyin aina puolustelemaan niitä miesparkoja ja palauttelemaan pikkurouvia maanpinnalle.
Edelleen kuulostaa minusta erittäin naisia väheksyvältä. Melkoista yleistystä jos luulet että kaikki naiset automaattisesti saunailloissa alkavat haukkua miehiään.
No en yleistä enkä väitä että näin tekevät kaikki naiset, mutta minun epäonneni on ollut kohdata juuri noita tuollaisia naisia, jotka jaksavat jopa tuntikausia inistä siitä, että mies ei suunnilleen pese lattialistoja hammasharjalla siivotessaan tai pitää luuturättiä väärässä kädessä väärällä otteella tai ei suostu pistämään jalkaansa avovaimon valitsemia farkkuja, jotka eivät ole miehen maun mukaiset ja on ilman heidän suostumustaan heille ostettu. Tai noita tuollaisia naisia, joiden mielestä kaikki (siis nyt he yleistävät!) miehet ovat ihan paskoja, kun se yksi poloinen viikonloppuna baarissa teki niin ja niin ja jotka ovat mitä ilmeisimmin sinkkuja ihan omaa kranttuuttaan ja epävarmuuttaan.
Jos minun mieheni tekee jotain, mikä ei ole minun mieleeni tai jättää jotain tekemättä, niin en minä sitä halua vuodattaa tyttökavereilleni, vaan käyn sen asian mieheni kanssa läpi, ei se meidän perheen ulkopuolisille kuulu. Nuo muutamat vanhat opiskelukaverini vain olivat sellaisia, että suoraan sanoivat, että pidetään tyttöjen ilta ja puhutaan miehistä!
Haluaisin kernaasti tutustua naisiin, jotka voivat suhtautua miehiinkin ihan ihmisinä.
mun ystäväpiirissä vain yhdellä on sauna. Ja hänelläkin olisi lapset kotona joka tapauksessa, joten kyllä se rajoittaa sitä illan istumista.
No mä asun pikkupaikkakunnalla jossa talot ovat olleet vielä muutama vuosi sitten kohtuuhintaisia, kaikilla kaveripiirissämme omakotitalo. Miehet on kotona lasten kanssa kun kokoonnutaan jonkun luo saunomaan.
Minäkään en ole koskaan ollut yhdessäkään saunaillassa tai muussa "tyttöjen illassa". Ei vain ole senhenkisiä ystäviä. Muuten käyn kyllä lenkillä, ostoksilla tms ystävien ja kavereiden kanssa.