Kerroin ystävälleni saaneeni keskenmenon kolmen vuoden

En mäkään tiedä mitä muuta sanoa. Kerrotko miten olisit toivonut tilanteessa toimittavan?

vaikka olisi halunnutkin. Vaikeita asioita. Itse olisin kysynyt lisäksi, haluatko jutella asiasta ja kertoa enemmän vai et. Ja sitten kuunnellut, enkä kuvitellutkaan tietäväni miltä tuntuu.

Isojen menetysten edessä ei osaa löytää oikeita sanoja. Kun ei ole itse kokenut vastaavaa, ei todellakaan tiedä miten lohduttaa. Yhtä hyvin olisi voinut laukaista jotain typerää ja tunteetonta, kun ei vaan tiedä ja osaa. Ehkä parempi silloin kuitenkin olla hiljaa ja kuunnella jos sinä haluat asiasta puhua. Ihmiset on kuitenkin niin erilaisia siinä, miten haluavat toisten heidän koettelemuksiinsa suhtautuvan.

kuinka suuresta surusta on kyse, niin tuohan se melkein on, mitä voi sanoa. Auttaa kun ei mitenkään voi. Ehkä tuohon lisäisin vielä: Haluatko puhua siitä enemmän tai jotain?



Nyt kyllä ap projisoit katkeruuttasi syyttämällä ystävääsi. Mitä itse olisit tuossa tilanteessa heti osannut sanoa. Kun on kyse noin kipeästä asiasta, niin totta kai ihmiset haluavat myös välttää niitä vääriä sanoja tyyliin "KYllä se siitä, kun et enää stressaa asialla" tms.

Tuli oikeastaan vähän parempi mieli.



:) ap

Usein kuulee ihmisten valittelua siitä, mitä muut sanovat. Se on luonnollista. Niitä tapahtuu yllättävän paljon. Pääset siitä varmasti yli. Parempi ennemmin kuin myöhemmin. Ehkä nyt ei ollut oikea aika....



Mä sain keskenmenon tultuani raskaaksi parin vuoden yrittämisen jälkeen. Kaksossiskollani oli laskettuaika samalla viikolla kuin minun olisi ollut. Ja isoveljemme intoutui lastentekoon meidän uutisen kuultuaan ja heillä oli laskettuaika sitten muutama kuukausi myöhemmin.



Ainakaan minua ei lohduttanut mikään, mitä muut sanoivat. Paras ystäväni sanoi nuo samat sanat ja kuunteli, kuunteli ja kuunteli sekä halasi, halasi ja halasi.

...jotka kysyvät: mitä olisit halunnut ystäväsi sanovan? Mitä itse sanoisit jos sinulle kerrottaisiin tuollaista (paitsi: sama juttu täällä)?



"Olen pahoillani" on kaunis aloitus, ja luultavasti hän kuuntelee sinua mielellään jos haluat puhua aiheesta. Mutta sinun täytyy tehdä aloite.

jotain kamalan typerää, kuten kamalan kliseen "aika parantaa haavat".

jossa kerrottiin mita kaikkea "vaaraa" voi sanoa lapsettomuudesta karsivalle, ja vastaavia on ollut ennenkin. Samaa olen kuullut myos IRL ex-lapsettomalta sukulaiselta, tuntuu etta lapsettomuus on sanallinen miinakentta... Ystavasi varmasti pelkasi loukkaavansa sinua jos sanoisi jotain muuta.

sanoa mitään "väärää". Hän on niin lempeä ihminen ja siksi ainoa uskottuni.



Mutta mitä sitten olisin halunnut kuulla.. no ehkä sitä, että mä ymmärrän miten tärkeä asia tämä olisi juuri sulle ollut.. taustasi tietäen.. miten se tapahtui? Mitä nyt sitten seuraa hoitojen osalta..



Jotain, joka olisi osoittanut, että hän on kiinnostunut kuulemaan kokemastani enemmän. Mutta en nyt halua häntä arvostella, koska uskon kuitenkin hänen pohjimmiltaan olevan kiinnostunut kokemastani.



ap

välttää ns. utelua vaan ajattelee, että toinen kertoo asiasta enemmän, jos haluaa.



Itse koen lapsettomuuden olevan verrattavissa vakavaan sairauteen, vaikkei se tapakaan. Elämänhalun se voi silti viedä totaalisesti. Näin ajattelen, vaikken itse lapsettomuudesta kärsikään. Sellaisten asioiden kanssa sitä on vain niin pirun varovainen ja vain siksi, ettei halua mitenkään pahoittaa sen asiasta kärsivän mieltä enempää. Sitten voikin käydä niin, ettei osaakaan sanoa yhtään mitään ja loukkaakin sillä.

etten minäkään ehkä sanoisi muuta hyvälle ystävälle. Etenkin hyvän ystävän kohdalla osoitan kunnioitustani häntä kohtaan, etten kysele sellaisita asioista, jotka ovat hänelle vaikeita. Eli vasta kun ystävä itse haluaa kertoa lisää, asioista keskustellaan.



Itsestäni tuntuu joskus tosi röyhkeältä, kun joku alkaa kyselemään jostain "muka auttaakseen jotenkin". Mutta ne ovatkin sitten minulle vain kavereita. Ystävä ei tosiaankaan kysele, odottaa, että hyvä ystävä haluaa jakaa asian.

Tähän asti olet saanut ystävällisiä viestejä ja kohta tulee ne av:lle tyypilliset jäkättäjät paikalle. Ne joiden elämän tarkoitus on haukkuja jokainen ap tällä palstalla idiootitksi ja ilkeillä ihan vaan koska voivat sen anonyymisti tehdä.

sanoa mitään "väärää". Hän on niin lempeä ihminen ja siksi ainoa uskottuni.

Mutta mitä sitten olisin halunnut kuulla.. no ehkä sitä, että mä ymmärrän miten tärkeä asia tämä olisi juuri sulle ollut.. taustasi tietäen.. miten se tapahtui? Mitä nyt sitten seuraa hoitojen osalta..

Jotain, joka olisi osoittanut, että hän on kiinnostunut kuulemaan kokemastani enemmän. Mutta en nyt halua häntä arvostella, koska uskon kuitenkin hänen pohjimmiltaan olevan kiinnostunut kokemastani.

ap

mitä lapsettomuudesta kärsivät/kärsineet neuvovat antamaan, jos asia tulee puheeksi.