Minne viedä lapsi tutkimuksiin, jos epäilee ylivilkkautta (ADHD)?
Kommentit (11)
Olen sitten epäonnistunut kasvatuksessa tuon yhden kohdalla, mutta miten olen sitten onnistunut kasvattamaan kahdesta muusta lapsestani rauhallisia ja kaikin puolin hyvin keskittyviä ja käyttäytyviä yksilöitä?
mieti, mieti kasvatustapojasi.
löydät vian sieltä peilistä. ei siihen tarvitse lapselle hakea mitään diagnoosia,jonka taakse piiloutua,kun et saa lastasi ruotuun ja käyttäytymään ihmisiksi.
Tää oli varmaan tarkoitettu provoksi, mutta tartun silti. Ei ylivilkkaudessa ole useinkaan kyse siitä, käyttäytyykö ihmisiksi tai onko ruodussa, vaan esimerkiksi vaikka siitä, että lapsi ei kertakaikkiaan pysty keskittymään vaikka oppimiseen, koska on liian aistiyliherkkä, ja kaikki ulkoiset ärsykkeet saavat huomion herpaantumaan. Vaikka roska-auton ääni ulkona tai oma lelu, joka on jäänyt olohuoneen lattialle lojumaan.
Juttele siellä epäilyksistäsi, sitä kautta pääset asiassa eteenpäin.
Minkäikäinen lapsi on kyseessä?
Ystäväni lapsi sai diagnoosin ekaluokalla.Opettaja epäili ylivilkkautta.
aloittaa koulun syksyllä. Ehkäpä sitä kautta sitten...
ap
Onko perheneuvolan kautta tehtävissä tutkimuksissa kyse neuropsykologisesta arvioinnista, jonka tekee neuropsykologi ja/tai psykologi?
joilla ei ole mitään tietoa asiasta, mutta sitäkin enemmän halua haukkua nimettömänä muita.
Jos epäilet adhd:tä, kannattaa ensin jutella epäilyistäsi päiväkodissa. He pystyvät tukemaan prosessia kirjoittamalla lausunnon, jota neuvola/keskussairaala joka tapauksessa tarvitsee. Lapset käyttäytyvät kovin eri tavalla ryhmässä vs. kahden kesken lääkärin kanssa!
Sitten otat epäilyksen esille neuvolassa (jos lapsesi on vielä neuvolaikäinen). Pyydä terveydenhoitajalta lähete omalääkärillenne ja neuvolapsykologille - he voivat antaa lähetteen jatkotutkimuksiin.
Eli adhd-tutkimukset tehdään keskussairaalatasolla, joko neurologisella tai lastenpsykiatrisella osastolla. Riippuu vähän sairaalapiiristä, missä tutkitaan.
Prosessi vie kuukausia, joten jos lapsesi hyötyisi tukitoimista esim. päivähoidossa tai koulussa, on tosi hyvä että olet ajoissa liikkeellä.
Jos ei ole rahaa, on pakko olle kärsivällisyyttä. Julkisen puolen tutkimusket tehdään erikoissariaanhoidossa, joko yliopistollisessa tai sairaanhotopiirin (kunnallisen tterveydenhoidon) parissa sen mukaan, missä asut ja kuinka hankalan oloiset lapsesi ongelmat on. Yleensä sopiva osasto on lastenprykiatria. Sinne täytyy kuitenkin ensin saada lähete joko neuvolasta, omalääkäriltä tai koululääkäriltä. Joissain kaupungeissa lastenpsykiatrian lähetteen voi kirjoittaa myös sosiaalityöntekijä, koulukuraattori tai jopa koulun rehtori (tämä kuitenkin aika harvinaista). Lähetteen saamiseksi pitää ensin jonottaa siis sillä neuvolalääkärillä tai omalääkärillä, ja sitten uudelleen varsinaisiin tutkimuksiin. HOitotakuu puhuu enintään kolmen kuukauden odotuksesta. Me odotettiin kuitenkin ekalla kertaa yli puoli vuotta. TÄnä kesänä uuden lähetteen saaminen kesti ensin 4 kuukautta ja ku nse lopulta saatiin toukokuun alussa, soitettiin kaupungin nuorisopsykiatriasta kesäkuun alussa että sopisko meille eka aika elokuun jälkipuoliskolla... Sit sielä tutkimukset kestää muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. HOito kyllä voi alkaa jo samaan aikaan.
Jos on rahaa, mutta ei enää aikaa odotella, voi mennä yksityiselle lastenpsykiatrille tai lastenneurologille vaikka sille lääkäriasemalle, jota muutenkin käyttää. TOsin sit tutkimsuten ja diagnoosin saamisen jälkeen se varsinainen hoitopuoli on yksityisellä usein hankalampaa, kuntoutusta saa usein vain julkisen kautta ja lääkehoidon seurannat voi tulla pitkällä tähtämellä yksityisellä aika kalliiksi.
Siellä voidaan tehdä alustavat tutkimukset ja konsultoida muita asiantuntijoita. Tarvittaessa teidät ohjataan eteen päin =)
aloittaa koulun syksyllä. Ehkäpä sitä kautta sitten...
ap
eka kouluvuosi kuluu siihen, että opettaja moittii häntä ja muut pitävät häirikkönä.
Eli tutkimuksiin pääsy kannattaa panna vireille jo nyt. Pyydät sen lausunnon eskarista ja varaat ajan omalääkärille (koulutulokas ei ole enää varsinaisesti neuvolan piirissä). Hän antaa lähetteen jatkotutkimuksiin, mahdollisesti pyytää ensin konsultaatiota terveysasemapiirinne psykologilta.
-11-
mieti, mieti kasvatustapojasi.
löydät vian sieltä peilistä. ei siihen tarvitse lapselle hakea mitään diagnoosia,jonka taakse piiloutua,kun et saa lastasi ruotuun ja käyttäytymään ihmisiksi.