Lue keskustelun säännöt.
Teenkö hallaa pojalleni?
28.06.2011 |
Eli, kyseessä on 5v. poika jolla puheen kehitys on viivästynyt. Se tarkoittaa siis sitä, että joitakin sanoja en edes minä ymmärrä, lauseet ovat aika hassuja jne.
Ongelmana on se, että olen helposti "tulkkaamassa" muille mitä lapsi sanoo. Kaikki eivät välttämättä ymmärrä puoliakaan mitä poika sanoo. Minulle oli jo tuskaa se, kun lapsi meni kerhoon 3v. mm. juurikin puheen kehityksen takia. Minulle tuli heti tunne, että toista ei ymmärretä laisinkaan. Noh, kerhon vetäjä ymmärsi oikein hyvin, onhan hänellä kokemusta tuollaisesta ja hänen mukaansa sanat tulevat yllättävän samankaltaisina niiltä, joilla puhe on viivästynyt.
Nyt vasta heräsi se kysymys, voinko tehdä tuolla hallaa pojalleni. On ollut todella ikävä nähdä, kuinka poika yrittää kovasti selittää jotakin asiaa, eikä kukaan ymmärrä. Turhautumisen näkee selvästi ja sen jälkeen hän yleensä sulkeutuu eikä suostu puhumaan kenellekään paitsi minulle. Eikä sekään ole näin äidin näkökulmasta ollut helppoa katseltavaa kun jotkut lapset ovat suorastaan nauraneet ja todenneet etteivät ymmärrä mitään. On vain ollut paljon helpompaa kun on itse tulkkaamassa.
Puheterapeutilla toki käydään ja puhe on parissa vuodessa muutenkin ottanut aimo harppauksen eteenpäin.
Kommentit (3)
ET laita lasta sanomaan uudestaan (oikeaoppisesti) asiaa, jonka sinä ymmärrät! Tästä oli täällä vähän aikaa sitten ketju, jossa tuli tämä asiantuntijoidenkin suosittelema tapa selville.
Päiväkoti voi olla ihan hyvä asia, varsinkin jos siellä on joku lasta ymmärtävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta oman lapsen kanssa tulkkasin kyllä hänen puhettaan sellaisissa tilanteissa joissa oli tärkeää tulla ymmärretyksi. Kotioloissa yritin antaa lapselleni aikaa kertoa haluamansa ja kun hän ei osannut ja luovutti, yritin johdatella kuvailemaan asiaa toiselta kantilta.
Nyt 9v ja puhuu vieläkin huonosti, ei löydä sanoja ja kertova puhe suppeaa. Ei saa enää puheterapiaa mutta koulu sujuu kuitenkin jotenkuten hyvin vielä.
Vaadi puheterapiajaksoja ja tehkää kotitehtäviä säännöllisesti ja ahkerasti.
Minulla oli kesän hoidossa kaverini lapset, joista vanhemmalla oli selvä viivästymä puheessa. Tuolloin poika oli juuri 5-vuotias. Vaikka ymmärsin asiayhteydestä mitä lapsi tarkoitti, pyysin ystävällisesti että yrittää sanoa asian oikein, ja johan sieltä alkoi tulla niitä oikeitakin sanoja.
Luulen että nimenomaan aikuisen tuki ja kannustus auttaa lasta yrittämään enemmän, ja saamaan onnistumisen kokemuksia.
Negatiivinen vasta (muiden lasten pilkka) ei saa samaa aikaan, vaikka voisi kuvitella että lapsi yrittäisi enemmän päästäkseen eroon pilkasta.
Mitä enemmän vanhempi suvaitsee ja ymmärtää lapsen vajaata puhetta, sitä vähemmän lapsi kokee tarvetta ponnistella kunnollisen puheentuottamisen hyväksi.
Terv. keittiöpsykologi.