Miehet voivat olla sikoja.. pahaa tekee.

ja tulee aina pyörittämään kiitos teidänlaisten.

Viestin viejä ammutaan näissä tapauksissa lähes poikkeuksetta. Kokemusta on. Jopa ns. parhaan ystävän kanssa.

Ikävä totuus, niinhän se on, että vaikka olisit kuin hyvä ystävä, mutta jos menet paljastamaan, että ystäväsi mies pettää, niin olet ämmä jolla ei ole omaa elämää, kun pitää sotkeentua toisten asioihin. Ja saat aivan varmasti haukut kaikilta.

Näin kävi minullekin...

Mutta, vaikka minä sainkin kaiken paskan niskaani, niin olen tyytyväinen, että aukaisin suuni, asia nimittäin jää muuten vaivaamaan. Ja tiedän, etten ole tehnyt mitään väärin, päinvastoin.

Ajattele asiat aina ensin omalle kohdallesi; haluaisitko sinä tietää, että miehesi pettää?

Kun kertoo heti, niin vaimot saa tehdä itse päätöksensä, pahinta musta on se, että joskus aikojen kuluttua paljastuu, että mies oiski pettäny, ja KOKO KYLÄ on siitä tienny...Musta se on vaan jotenki nöyryyttävää, ketä tahansa petettyä kohtaan.

Ihmettelen kyllä suuresti, että miksi ystäväsi on sinulle ylipäätään asiasta kertonut, jos kerran tietää, että olet parempi kaveri näiden petettyjenkin kanssa? Luulis että ois tajunnu, kuinka pahaan välikäteen sä joudut.

Teet miten teet, joku tuomitsee sen jokatapauksessa.

tässä asiaa miettii niin sen enempi alkaa tuntua, että pitäis kertoa. Toisaalta kun tietää, että sillä voi pilata toisten elämän, huh. Jos tosiaan tietämätön on autuaan onnellinen suhteessaan niin onko se nyt minun velvollisuus sitten mennä pilaamaan.. Lapsia ja kaikkea. En varmaan pysyis elämään senkään tiedon kanssa, että jonkin minun tekemän päätöksen vuoksi ja sen vuoksi etten ollut kertomatta, usea lapsi elää rikkonaisessa perheessä :/ Eihän siis välttämättä eroa tulis ja tietenki miehien pitää vastata omista teoistaan, mutta jos muuten eivät jäisikään kiinni ja eläisivät onnellisena elämän loppuun saakka.. huokaus.

Että kannattaisi itse kysellä tarkemmin mieheltään. Älä sano siis aivan aukottomaasti, että näin on tapahtunut, vaan jätä kaverille mahdollisuus selvittää asia itse.

mutta en voi kertoa, koska silloin se keneltä kuulin menettää tod.näköisesti kaikki kaverinsa :(

Mutta mua oikeasti jaksaa ihmetyttää, että naiset ei tiedä näistä reissuista enemmän. Esim. pelireissut, pikkujouluristeilyt (etenkin duunareiden) ne on pettämisreissuja. En sano, että kaikki pettää, mutta osa lähtee reissulle, kyllä jo kotona tietäen, että pääsee vieraisiin...osa miehistä on sikoja - kyllä.

Jos ollaan miesporukalla alkoholin vaikutuksen alaisena jossain kaukana.

- Osa porsastelee oikein kunnolla, sammuvat tai korkeintaan iskukunto riittää maksulliseen naiseen tai todelliseen kiertopalkintoon

- siitosorit onnistuvat tälläkin kerralla pokaamaan panokaverin niin kuin ne onnistuvat vaikka autiolla saarella

- osa flirttailee ja on suuna päänä, mutta housut on yöllä jalassa ja aamulla herätään omasta hotellihuoneesta krapulassa

- suuri/suurin osa analysoi pelitapahtumia ja keskustelee olutlasin ääressä autoista, elektroniikasta ja käsittämättömistä nalkuttavista vaimoista ja niiden logiikasta ja muista miesten asioista.

mutta tuosta sakista oli kyllä suurin osa ilmeisesti pettämässä. Ihme porukkaa. Ja oikeasti, kun luulee nämäkin tuntevansa niin pah. Tyttöporukalla kun ollaan oltu menossa niin ei ole kukaan kyllä repsahtanu mihinkään suuntaan, vaan omalla sakilla ollaan oltu yöpuille asti. Jotenki on moraali pahasti pielessä, kun petetään ja sillä vielä retostellaan sitte kavereille ku on taas lohjennu. Minä en ymmärrä. Sen kyllä ymmärrän, miksi nämä jutut jää yleensä aina salaisuudeksi. Eihän tuommosta ovi mennä kertomaan.

Oltiin tyttöporukalla laivalla (naimisissa kaikki), ja humppabaarissa istuttiin yhden polttariporukan (miehiä) pöydässä. Meillä kellään ei siis ollut pienintäkään aikomusta hypätä kenenkään sänkyyn ja siinä tehtiinkin heti kättelyssä selväksi, että ollaan naimisissa... lähinnä heitettiin herjaa polttarisankarille tulevista avioliittovuosista ja muusta tiedossa olevasta "mukavasta". :D



Illan edetessä polttarisankari alkoi tehdä ystävääni lähempää tuttavuutta ja lopulta teki suoran ehdotuksen, että hän olis nyt aikeissa harrastaa vielä seksiä kun ei ole sidottu virallisesti keneenkään. Että mites olis.



Meni maku koko tyypistä. Onneksi kaikki miehet siinä porukassa ei olleet samalla linjalla liikkeellä, mutta tuntui surkealta, että naimisiin ovat menossa: eikös silloin jos koska pitäisi olla rakastunut siihen siippaan??? Että jos siinä tilanteessa on valmis ja halukas pettämään, niin mitä se on tulevaisuudessa?



Ja kiva tuliainen morsiamelle: huomenlahjaksi kondylooma (joka voi tarttua vaikka käyttäiskin kumia).

Naiset ovat ihan samanlaisia. Muistakaapa se.

Ja tuli mieleen, että enempi ja vähempi sama poikaporukka, mistä alussa kirjoittelin, oli viettämässä myös polttareita yhdessä. Tietenki ohjelmassa oli ilo-luonteineen baari, josta suurin osa lähti maksullisen kanssa. Tyylin kaksi koko sakista jätti väliin. Täytyy olla tyytyväinen, kun omistaa uskollisen miehen. Tietenki haluaisin, että jos joku muu vaimo olisi kuullut omastani jotain, hän tulisi kertomaan minulle. En onneksi usko, että mitään kerrottavaa on. Ei varmaan kukaan niistäkään kyllä, joiden miehet tuolla ravaa sitten pettämässä. Mutta voiko tuommoista kertoakaan??

miten tuommoisen asian voisi ottaa puheeksi.. Riippuu varmasti siitä, kuinka hyvien ystävien miehet ovat kyseessä. Eivät taida olla parhaasta päästä, kun et ole mitään puhunut? Minä en ainakaan voisi olla kertomatta, jos esim. parhaan kaverin mies olis häntä pettänyt ja siitä kuulisin.

tässä asiaa miettii niin sen enempi alkaa tuntua, että pitäis kertoa. Toisaalta kun tietää, että sillä voi pilata toisten elämän, huh. Jos tosiaan tietämätön on autuaan onnellinen suhteessaan niin onko se nyt minun velvollisuus sitten mennä pilaamaan.. Lapsia ja kaikkea. En varmaan pysyis elämään senkään tiedon kanssa, että jonkin minun tekemän päätöksen vuoksi ja sen vuoksi etten ollut kertomatta, usea lapsi elää rikkonaisessa perheessä :/ Eihän siis välttämättä eroa tulis ja tietenki miehien pitää vastata omista teoistaan, mutta jos muuten eivät jäisikään kiinni ja eläisivät onnellisena elämän loppuun saakka.. huokaus.

Minä en ikinä haluaisi kuulla mieheni kännipanopettämisestä. Sen jälkeen suhde ei ikinä olisi entisensä, mutta lasten takia en haluaisi erotakaan. Se mitä ei tiedä, ei satuta.

niin antaisin ehkä olla. Vahingoitat kertomisillasi tätä ystävää, joka kertoi sinulle. Mutta en ymmärrä, miksi se, joka kertoi sinulle, ei tee mitään. Eikö hän halua, että totuus tulee ilmi? Voisithan asiaa häneltä kysäistä. Jos saat häneltä luvan, niin minä ainakin puhuttelisin tuon miehen. Sanoisin, että kertoo vaimolleen tai minä kerron tai jotain vastaavaa. Kysyisin ainakin, miten voi teoillaan osoittaa noin täydellistä välinpitämättömyyttä ja julmuutta vaimoaan ja lastaan/lapsiaan kohtaan.



Itse pettäminen ei minusta ole se pahin (vaikka tällaisena vuosittaisena juttuna tietenkin on jo tosi paha) vaan se luottamuksen ja arvostuksen ja rehellisyyden menettäminen. En kestäisi ajatusta, että miehelläni ei ole selkärankaa sen vertaa, että saisi sanottua, että minä en enää riitäkään eikä halua tai kykyä selvittää meidän parisuhteemme tilaa. Kyllä haluaisin tietää, jos mieheni kävisi tuollaisilla reissuilla ja pettäisi. Olen onnekas, kun mies ei käy edes pikkujouluristeilyillä tms. Viihtyy mieluummin perheen parissa.

se mitä ei tiedä, ei satuta. Eikä siihen mitään risteilyitä tai pikkujouluja tarvinnut. Muutama työreissu, ylitöitä, palavereja, tai vain pitkiä lounastunteja. Kiihkeitä hetkiä ilman mitään omaatuntoa ja sen jälkeen kotiin viettämään laatuaikaa perheen parissa. Miehet on sikoja, mutta niin ovat naisetkin.

Pettäminen vaikuttaa aina suhteeseen! Vaikka puoliso ei sitä pettämistä tietäisi, niin silti se vaikuttaa suhteeseen. Miksi kukaan haluaisi olla (edes lasten takia) pettäjän kanssa? Se toinen on silloin pettänyt sun luottamuksen, ja ilman luottamusta ei ole toimivaa parisuhdettakaan. Lopulta myös lapset alkavat kärsimään ko. suhteessa. Onko se sen arvoista?

Kun sitten petetty saa selville ketkä kaikki tiesi, mutta eivät kertoneet, niin viha on suunnaton! Minulla oli tällainen pettäjä-exä, jota muut suojeli. Olin kyllä lähes itsemurhan partaalla, kun selvisi kuinka moni oli asiasta tiennyt ja minun selkäni takana vaan naureskellut minulle asiasta! Vieläkin nousee suru pintaan, asiasta jo 12 vuotta!



Haluaisiko ap itse olla tässä asemassa?

eivät ihan parhaita ystäviä nämä vaimot, mutta hyviä kavereita kuitenkin. Ja varmaan vihjaisin jotain, jos olis sydänystävät kyseessä, mutta se keneltä kuulin tästä on parhain ystävä, joten en halua häntä pettää, kun kärsisi jos kävisi ilmi, että hän on kertonut asiasta minulle.

mielessä, että laitan nimettömänä jotain viestiä - tiedättekö, mitä miehenne tekivät viime turnauksissa.. :)

haluaisi, mutta on tämä kaksipiippuinen juttu ja en halua, että räjähtää itelle päin naamaa. Helpompi olla ajattelematta koko asiaa. Onneksi en nyt ihan viikottain ole tekemisissä näiden kyseisten ihmisten kanssa. Minä taidan antaa asian nyt olla ja jos vielä toiste tulee sama eteen niin kerron sitten. Samalla sitte vahvistuu, etten vaan turhasta pistä toisten elämää sekasin. Kuitenkin vaan kuulopuhetta nyt.. seliseli.

Vastauksia ilmoitukseeni tuli taas paljon. Osa vastanneista oli sinkkumiehiä, osa perheellisiä. Yllättävän monella perhe oli lomalla ja mies kaipasi jotain piristävää. Valitsin perheellisen miehen, joka laittoi minulle sähköpostia työmailistaan, paljastaen näin heti henkilöllisyytensä. Olisi ehkä luotettavin vaihtoehto.





Mies olisi ollut valmis tulemaan hakemaan minut, mutta päätin selviytyä paikalle omin avuin. Taksilla. Tuttu, uudehko omakotitaloalue, tavallinen puinen yksikerroksinen pakettitalo. Kaikki niin tavallista, ulkoa ja sisältä. Lasten vaatteita eteisessä, hillitysti sisustettu olohuone, makuuhuoneessa lakana päiväpeitteen suojana.





Kaikki meni hyvin ja helposti. Mies oli turvallisen oloinen n. 4-kymppinen jässikkä. Tavallista seksiä ja kaksi nopeaa laukeamista.





Kuitenkin uskon tämän olevan viimeinen kotikäyntini. Ensimmäistä kertaa säälin miehen puolisoa. Todella rumaa kutsua huora perheen kotiin, aviovuoteeseen. Häpesin. En itseäni, vaan miestä.