Onko teillä ollut/on kumppani, jonka elämä on yhtä jatkuvaa draamaa?

Draamaa draaman perään. Minulla oli 18 vuotta ja meni n.10 vuotta ennen kuin ymmärsin, että tämä ei tule koskaan muuttumaan. Lopulta en siis enää jaksanut, vaan suhde loppui hänen draamakohtaukseensa. Tilanteet olivat siis esim.tällaisia; Hänen sukulaissuhteet oli jatkuvaa riitelyä ja milloin kukakin puukotti toistansa selkään. Lopulta kaikki välit oli menneet jokaiseen. Jopa hautajaisissakin pidettiin mykkäkoulua. Työnantajan ja työkaverien kanssa oli jatkuvaa riitelyä. Todella raskasta kuunnella lähes joka työpäivän jälkeen, että mitä taas oli ollut.

Hän osti aina kaikki mahdollisimman halvalla. Sitten huutoa ja raivoamista, kuinka auto levesi tien reunaan (taas). Työvälineet hajosi (taas) ja puhelin takkuili jatkuvasti. Tämähän oli ihan itse hankittua, mutta sitä hän ei koskaan ymmärtänyt. Se 1000e auton olisi pitänyt toimia kuin junan vessa. Vanhan tilalle ostettiin lopulta taas se uusi tonnin auto ja sama homma jatkui. Tämä aiheutti minulle jatkuvia ongelmia, koska mies otti käyttöönsä aina sitten minun autoni (kelpasi aina, vaikka muuten haukkui kun laitin rahaa huoltoihin ja korjauksiin ennen kuin oli "oikeaa" tarvetta. Jatkuvia ongelmia terveyden kanssa, koska hän ei suostunut syömään määrättyjä lääkkeitään. Siis taas itse hankittua draamaa. Ei suostunut pukemaan asianmukaisesti kun mentiin jonnekkin, missä oli tiedossa ulkona olemista. Lähti esim.T-paidassa liikenteeseen vaikka olimme menossa tuttavien mökille ja tiedossa oli veneilyä. Itki sitten kun hampaat kalisi +2 asteessa. Sellaista se on Suomen toukokuussa.... 50 vuotias ei vaan tätä suostunut uskomaan. Näitä olisi vaikka kirjaksi asti. Mietin vaan, että olenko minä ainut joka on törmännyt tällaiseen ongelmatapaukseen. Elämä on ollut käsittämättömän helppoa sen jälkeen kun lopetin kaiken yhteydenpidon tämän ihmisen kanssa.