Enpä tiennytkään, että ei saa käyttää ilmaisua "mun mies" tai "mieheni" :D
Yhdestä toisesta ketjusta näin tulkitsin.
Itse käytän aika paljon varmaan tuollaisia ilmaisuja mutta minkäs teet, kun tehdään miehen kanssa paljon juttuja pariskuntana ja toisaalta rakastan häntä ja vahingossakin kai sitten tulee mainittua :-D
Toisaalta olis kai se hassua jos työpaikan kahvipöydässä yhtäkkiä alkaisin puhua "petristä" enkä "miehestä". Luulisivat varmaan että tämä Petri on joku rakastaja :)
Sorit jos ärsyttää, pitkässä liitossa sitä silleen sulautuu yhteen ja kaikki on yhteistä niin ei tule oikeastaan itsestä yksinään puhuttua, kun kuten sanoin tehdään lähes kaikki yhdessä.
Kommentit (108)
Ei tulisi mieleenkään puhua töissä tai jossain miehestäni nimellä. Tietysti se on -mun mies- tilanteissa, joissa muut eivät häntä tunne.
Just näin! No työkaverit jo tietää jos kerron että "käytiin eilen Ikeassa" että kävin siellä mieheni kanssa. Pienen työyhteisön iloja :) AP
Ja miksi siis et käyttäisi miehen etunimeä? Jos miehestä ja hänen tekemisistään kerran pitää jatkuvasti pälpättää, niin voisi kuvitella, että aika pian työkaverit oppisivat nimen muistamaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei tulisi mieleenkään puhua töissä tai jossain miehestäni nimellä. Tietysti se on -mun mies- tilanteissa, joissa muut eivät häntä tunne.
Miksi ei voi puhua ihan vaan miehestä? Esim käytiin miehen kanssa mökillä. Vai onko sulla tapana puuhailla joidenkin toisten miesten kanssa?
No ne on nämä yh:t ja ikisinkut joita rassaa, jos joku naimisissa oleva onnellinen käyttää sanaa "mun mies". Kateellisia ovat :)
Minä ihmettelin samaa 20-vuotisessq avioliitossa. Elämämme olivat niin yhteen kietoutuneet. Ainoat bileetkin oli miehen työpaikan kautta.
Sittemmin erosin ja olen uudelleen naimisissa 10 + vuotta, ja nykyään hyvin harvoin kerroin miehestäni. Emme ole symbioosissa samalla tavalla kuin ekassa liitossa. Olen vahvasti sitä mieltä, että kyse on itsenäisyydestä.
Mun mielestä se on ihan harmiton, sellainen ihanan höpsö tapa :) En sitten tiedä, puhuuko mies minusta "mun vaimona", täytyypä kysyä :D AP
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelin samaa 20-vuotisessq avioliitossa. Elämämme olivat niin yhteen kietoutuneet. Ainoat bileetkin oli miehen työpaikan kautta.
Sittemmin erosin ja olen uudelleen naimisissa 10 + vuotta, ja nykyään hyvin harvoin kerroin miehestäni. Emme ole symbioosissa samalla tavalla kuin ekassa liitossa. Olen vahvasti sitä mieltä, että kyse on itsenäisyydestä.
Ihana :) Me ollaan miehen kanssa oltu 8 vuotta, ollaan symbioosissa :) Käydään yhdessä salilla ja kävelyllä, katsellaan käsi kädessä telkkaa ja ikinä ei olla nukuttu erillään. AP
Mun mies ...
Mieheni ...
Meillä mies ...
Nää hirveitä... 🙄😏🤮
- nainen60
Ja tosiaan on yhteiset rahat, koneelle tai puhelimelle pääsee toinen ilman muuta, eikä meillä laiteta ovia juuri kiinni kun käydään veskissä. En osais kuvitellakaan mitään muuta :D AP
En tiedä mikä se edellinen ketju on ollut, mutta omasta puolestani ärsyttävimpiä ovat ne, jotka käyttävät sekä nimeä, että vielä selittävät kuka on kyseessä. Siis tyyliin "käytiin Ikeassa Petrin, siis mun mieheni, kanssa".
Tuo on ihan kiva tapa silloin, jos kyseisestä henkilöstä on harvoin puhetta, mutta ei sitten enää, jos Petrin tekemisiä raportoidaan kahvipöydässä joka päivä.
Mun mies - tyypeistä loistaa kilometrien päähän sellanen luotaantyöntävä mustasukkaisuus ja omistushaluisuus. Ovat yleensä umpihulluja tyyppejä. Kyllä se on ihan vaan mies, ilman omistusliitettä.
Vierailija kirjoitti:
Ja tosiaan on yhteiset rahat, koneelle tai puhelimelle pääsee toinen ilman muuta, eikä meillä laiteta ovia juuri kiinni kun käydään veskissä. En osais kuvitellakaan mitään muuta :D AP
🤣😅😂🤑🤪
🤮🤢🤮🤢
🤮🤮🤮🤮
Miksi kirjoittelet täällä ap?
Olen työpaikallani aina puhunut miehestäni hänen nimellään, enkä ole koskaan käyttänyt sanaa mieheni. Mulle on luontevaa vaan käyttää mieheni virallista nimeä.
Tavallinen ja mielestäni herttainenkin ilmaisu. Pitää päässä viirata, että tuo jotain vaivaa.
Ketään ei omisteta tietääkseni suomessa ei ole orjia paitsi työnorjia.Ja lapseni ,mieheni,tätini,onko ne sinun omaisuutta vai meneekö se niin kuin Maarit Hurmerinta laulaa lainaa vain.
Itse puhun insinöörimiehestäni