Peruskoulusta poistettavia aineita tämän palstan mukaan. Laittakaa listaa!
Kommentit (18)
Uskonto ja ruotsi.
Kuviksen ja liikan haluaisin jäävän. Liikkaa pitäisi kuitenkin HUOMATTAVASTI parantaa, tuntuu että se vieläkin on jotain 50- luvun menoa hiihdolla ja muilla. Ryhmässä paine on kova ja kaverit nauraa toisille jos epäonnistuu.
Kuvis voisi olla vain valinnainen, mulla ainakin 7-luokalla oli pakkokuvista.
No tiedän, että ainakaan matematiikkaa ei voi poistaa, mutta oli pakko laittaa, koska itsellä meni kaikkein surkeimmin noissa.
Uskontotieto, joka pitäisi sisällään maailman uskonnot, uskontojen historiaa, etiikkaa jne. Siis kaikkien uskontokuntien ja uskonnottomien edustajille tämä pakolliseksi. Varsinainen uskonnonopetus jäisi kodin tai uskonnollisten yhteisöjen opetettavaksi.
Taideaineet ja liikunnan jättäisin opetussuunnitelmaan, mutta niitä ei saisi arvostella. Ainoastaan hyväksytty/hylätty, mikä perustuisi osallistumiseen.
Se olin oman koulunkäyntini painajainen.
samoin kuvis ja käsityöt.
Liikuntaa pitää olla, koska muuten lapset olis vieläkin lihavampia
Jos, niin älkää hemmetissä, suurin osa naperoista kun ei osaa edes perunaa tahi appelsiinia kuoria, kun yläkouluun tulee...
Ne on mun mielestä ns. hyödyttömimmät aineet.
Taideaineet ja liikunnan jättäisin opetussuunnitelmaan, mutta niitä ei saisi arvostella. Ainoastaan hyväksytty/hylätty, mikä perustuisi osallistumiseen.
jep, ja arvaapa, kuinka motivoituneita oppilaat olisivat esim. yläkoulussa? siellä ei tehtäisi yhtään mitään, syljeskeltäisiin lattialle ja haistateltaisiin. numeron on myös motivointikeino, näin on, valitettavasti.
aineessani on lyhytvalinnaisessa hyväksytty / hylätty. näissä lyhytkursseissa nuoret eivät "jaksa panostaa" yhtään, esim. vihkotyöskentelyyn, koska se on ihan sama; kaikki saavat kuitenkin läpäistyn jos tekevät vihkon joten kuten ja ovat läsnä. pitkässä valinnaisessa taas samat tyypit koristelevat vihkoaan, tekevät sinne ekstraa ja heille jää vihkosta kätevä opus jatko-opintoihin.
että näin se vaan ikävä kyllä menee.
t. yläkoulun ope
Taideaineet ja liikunnan jättäisin opetussuunnitelmaan, mutta niitä ei saisi arvostella. Ainoastaan hyväksytty/hylätty, mikä perustuisi osallistumiseen.jep, ja arvaapa, kuinka motivoituneita oppilaat olisivat esim. yläkoulussa? siellä ei tehtäisi yhtään mitään, syljeskeltäisiin lattialle ja haistateltaisiin. numeron on myös motivointikeino, näin on, valitettavasti.
aineessani on lyhytvalinnaisessa hyväksytty / hylätty. näissä lyhytkursseissa nuoret eivät "jaksa panostaa" yhtään, esim. vihkotyöskentelyyn, koska se on ihan sama; kaikki saavat kuitenkin läpäistyn jos tekevät vihkon joten kuten ja ovat läsnä. pitkässä valinnaisessa taas samat tyypit koristelevat vihkoaan, tekevät sinne ekstraa ja heille jää vihkosta kätevä opus jatko-opintoihin.
että näin se vaan ikävä kyllä menee.t. yläkoulun ope
Näissä aineissa voi pärjätä vain, jos on synnynnäistä lahjakkuutta. Lisää opiskelu ei auta.. Esim. musikaaliseksi ei tule opiskelemalla, siihen synnytään. Toki hyväksytty/hylätty -arvostelussa voidaan vaatia kaikki aineen osa-alueet suoritetuksi, muuten hyväksyttyä ei tule. Pelkkä paikallaolo ei saisi riittää. Mutta numeroarvostelua en voi ymmärtää.
lisäämistä. Taideaineet antaa lapsille vapautta ja toisaalta ei-niin-teoreettisille nuorille mahdollisuuden menestyä. Liikunta taas... varmaan tärkein aina äidinkielen jälkeen. Sitä voisi kehittää vapaampaan suuntaan, mutta tunteja pitäisi lisätä. Esimerkiksi liikunnanopettajan apuna voisi olla liikunnanohjaaja tai useita. Opettaja vastaisi suunnittelusta ja sitten lapsilla olisi mahdollisuus valita noista liikunnanohjaajien ja sen opettajan vetämistä lajeista haluamansa. Pakko olisi kuitenkin ottaa jotain ja resurssipuolella voisi luokkia yhdistellä noille tunneille. Nykyään nuoret ei liiku vapaa-aikana ja ihan kansakunnan tulevaisuudenkin takia pitäisi nuoret kuntoon. Meillähän on kasvava parikymppisten porukka, joilla on jo keski-ikäisten sairauksia kuten selkä rikki.
t: matikan ope
Taideaineet ja liikunnan jättäisin opetussuunnitelmaan, mutta niitä ei saisi arvostella. Ainoastaan hyväksytty/hylätty, mikä perustuisi osallistumiseen.jep, ja arvaapa, kuinka motivoituneita oppilaat olisivat esim. yläkoulussa? siellä ei tehtäisi yhtään mitään, syljeskeltäisiin lattialle ja haistateltaisiin. numeron on myös motivointikeino, näin on, valitettavasti.
aineessani on lyhytvalinnaisessa hyväksytty / hylätty. näissä lyhytkursseissa nuoret eivät "jaksa panostaa" yhtään, esim. vihkotyöskentelyyn, koska se on ihan sama; kaikki saavat kuitenkin läpäistyn jos tekevät vihkon joten kuten ja ovat läsnä. pitkässä valinnaisessa taas samat tyypit koristelevat vihkoaan, tekevät sinne ekstraa ja heille jää vihkosta kätevä opus jatko-opintoihin.
että näin se vaan ikävä kyllä menee.t. yläkoulun ope
Näissä aineissa voi pärjätä vain, jos on synnynnäistä lahjakkuutta. Lisää opiskelu ei auta.. Esim. musikaaliseksi ei tule opiskelemalla, siihen synnytään. Toki hyväksytty/hylätty -arvostelussa voidaan vaatia kaikki aineen osa-alueet suoritetuksi, muuten hyväksyttyä ei tule. Pelkkä paikallaolo ei saisi riittää. Mutta numeroarvostelua en voi ymmärtää.
Laulaminen ja piirtäminen eivät tosiaankaan ole mitään jumalallisia lahjoja, jotka joko saa syntyessään tai sitten ei. Niitä voi harjoitella ja oppia ihan samalla tavalla kuin kaikkea muutakin. Jonkinlaista taipumusta voi toki olla, mutta lahjakkuus ilmenee vain poikkeuksellisen suurena kiinnostuksena, joka ajaa ihmisen harjoittelemaan tavallista enemmän. "Lahjattomuus" ei siis ole mikään syy sille, miksi koulumusiikissa ja -kuvaamataidossa ei voisi pärjätä.
Siitä olen samaa mieltä, että perinteiset metodit eivät ole aivan käypiä niiden arviointiin, mutta yläasteen opettajana en lähtisi tuolle hyväksytty / hylätyy -linjallekaan. Vaikeuksia tulee väistämättä.
TILALLE KÄYTÖSTAPAKOULUTUSTA!!!!!!!!!!!!!!
Uskonnon ja ET:n tilalle yhteinen neutraali uskontotieto, kuten joku muukin jo ehdotti.
Tällä säästettäisiin resursseja ja vähennettäisiin oppilaiden erottelua uskonnon perusteella.
Jos tunnit ovat koululaisille mielekkäitä, niin innolla ryhtyvät tekemään mitä pyydetään.
Jossakin siis mättää kun lapsillemme koulussa tarjottava on pakkopullaa.
Missä mättää? Koko kouluko on ihan paska? On sanoisin minä.
Näin ajattelee aineenopettaja, joka kouluttautui myös luokanopettajaksi.
Koululiikunta on aina ollut murheen kryyni sellaiselle, joka ei muuten liiku. Koska nykyään voitaisiin tehdä tunneilla muutakin pitäisi valinnaisuutta lisätä. Lisää lajintuntemusta että jokainen voisi löytää oman lajinsa.
Musiikissa jne. opetellaan tosiaan muitakin asioita kun piirtämistä ja laulua joten niitä voisi olla mahdollisuus valita vielä enemmän. Mutta ei pakolla koska niiden opiskeleminen ei ole kenenkään yleissivistyksen kannalta välttämätöntä.
Matematiikassa mennään aivan liian laajalla skaalalla, pitäisi opettaa perusteellisemmin vähempää asioita. Kukaan ei todellisuudessa tee mitään millään sineillä ja kosiineilla joten siihenkin valinnaisuutta lisää. Sama koskee kieliä, olisi hyvä opetella perusteellisemmin yksi kieli alkaen vaikka yläkoulusta eikä valita viittä erilaista ja rääpiä sitten niitä tunnin silloin ja toisen tällöin.
Kouluun voitaisiin myös ottaa kursseja toisen ihmisen huomioimisesta (kuten vaikka käyntejä vanhustentalossa tai päiväkodissa) ja käytöstavoissa. Opettajan pitäisi yhä kyetä vaatimaan tiettyjä käytöstapoja ja niitten puutteesta pitäisi tulla kovempia sanktioita.
Tanssitaitokin voisi olla liikunnan aihe mutta yhä valinnaisena.
Ennen kaikkea vanhempien mielivalta ylisuurine vaatimuksineen pitäisi poistaa. Opettaja on koululla pomo ja sitä pitäisi kyetä kunnioittamaan. Jos joku opettaja osoittautuu yhteistyökyvyttömäksi laajemmassa mittakaavassa pitää siihen olla rehtorilla "munaa" puuttua.
Tässä lonkalta, muita ajatuksia?
Koululiikunta on aina ollut murheen kryyni sellaiselle, joka ei muuten liiku. Koska nykyään voitaisiin tehdä tunneilla muutakin pitäisi valinnaisuutta lisätä. Lisää lajintuntemusta että jokainen voisi löytää oman lajinsa.
Musiikissa jne. opetellaan tosiaan muitakin asioita kun piirtämistä ja laulua joten niitä voisi olla mahdollisuus valita vielä enemmän. Mutta ei pakolla koska niiden opiskeleminen ei ole kenenkään yleissivistyksen kannalta välttämätöntä.
Matematiikassa mennään aivan liian laajalla skaalalla, pitäisi opettaa perusteellisemmin vähempää asioita. Kukaan ei todellisuudessa tee mitään millään sineillä ja kosiineilla joten siihenkin valinnaisuutta lisää. Sama koskee kieliä, olisi hyvä opetella perusteellisemmin yksi kieli alkaen vaikka yläkoulusta eikä valita viittä erilaista ja rääpiä sitten niitä tunnin silloin ja toisen tällöin.
Kouluun voitaisiin myös ottaa kursseja toisen ihmisen huomioimisesta (kuten vaikka käyntejä vanhustentalossa tai päiväkodissa) ja käytöstavoissa. Opettajan pitäisi yhä kyetä vaatimaan tiettyjä käytöstapoja ja niitten puutteesta pitäisi tulla kovempia sanktioita.
Tanssitaitokin voisi olla liikunnan aihe mutta yhä valinnaisena.
Ennen kaikkea vanhempien mielivalta ylisuurine vaatimuksineen pitäisi poistaa. Opettaja on koululla pomo ja sitä pitäisi kyetä kunnioittamaan. Jos joku opettaja osoittautuu yhteistyökyvyttömäksi laajemmassa mittakaavassa pitää siihen olla rehtorilla "munaa" puuttua.
Tässä lonkalta, muita ajatuksia?
?????????????????????????????????
???? ???? ?? ???? ????? ?????? ??????
???? ???? ?? ?? ??????? ?????? ?? ????
???? ?? ???? ???? ????? ?????? ??????