Lue keskustelun säännöt.
Koen jonkinlaista kaipuuta rauhaan ja "johonkin suurempaan" , mutta en usko Jumalaan. Mitä tehdä?
Kommentit (21)
Jumala on totta
Epätäydellisyyslause:
Järjestelmä ei voi todistaa omaa ristiriidattomuuttaan, jos se on ristiriidaton.
Edes täydellinen ja ristiriidaton matemaattinen järjestelmä ei voi todistaa kaikkea - aina jää väitteitä, joita ei voida ratkaista vain järjestelmän omilla säännöillä.
Esim.
Russellin paradoksi
Oletetaan joukko R, joka sisältää kaikki ne joukot, jotka eivät sisällä itseään alkionaan.
Kysymys kuuluu:
Sisältyykö joukko R itseensä?
Jos R kuuluu itseensä, niin sen määritelmän mukaan sen ei pitäisi kuulua itseensä.
Jos taas R ei kuulu itseensä, niin sen määritelmän mukaan sen pitäisi kuulua itseensä.
Vaikka Russellin joukkoteoreettista paradoksia ei suoraan voi soveltaa Jumalaan, sen periaatteellinen henki eli kysymys siitä, saako jokin asia välttää sääntöä, jota sovelletaan kaikkeen muuhun voidaan kriittisesti heijastaa Jumalan selityksettömyyteen.
Tässä kohtaa tullaan siihen, miten Jumala määritellään:
Klassisessa teismissä Jumala on välttämätön olento (necessary being), jonka olemassaolo ei tarvitse ulkoista selitystä.
Jumala ei ole kontingentti, eli hänen olemassaolonsa ei ole satunnaista tai selitystä vaativaa samalla tavalla kuin vaikka kivellä tai ihmisellä.
Eli sanotaan: Jumalan syy on hänen olemuksessaan Jumala ei tarvitse ulkopuolista syytä, koska hänen olemuksensa on olla olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mites muut uskonnot? Buddhalaisuus?
Jumala on totta
Kaksoisrakokokeessa valo tai muu aineellinen hiukkanen, kuten elektroni, ammutaan kohti kahta lähekkäin olevia rakoja. Kun hiukkanen ei ole havaittuna, se käyttäytyy aaltomaisesti ja synnyttää interferenssikuvion. Tämä viittaa siihen, että hiukkanen kulkee molempien rakojen läpi samanaikaisesti. Kun taas mittaamme hiukkasen kulkua, se näyttäytyy eristettynä ja käyttäytyy hiukkasena. Tämä ilmiö osoittaa, että havaintomme vaikuttavat siihen, kuinka todellisuus ilmentyy.
Tämä havaintojen ja todellisuuden vuorovaikutuksen mysteeri on kietoutunut syvälle tieteen ja filosofian ytimeen. Mitä se oikein tarkoittaa? Tämä kysymys vie meidät keskusteluun filosofisista ja teologisista näkökulmista. Kaksoisrakokoe herättää pohdintoja tietoisuuden sekä havaitsijan ja havainnon välisestä suhteesta. Näyttää siltä, että maailmankaikkeus ei vain ole passiivinen näyttämö, vaan se on mukana vuorovaikutuksessa kokemuksemme kanssa.
Yksi tunnetuimmista jatkokokeista on kokeellinen tutkimus, jossa tutkijat tutkivat hiukkasten käyttäytymistä ottaen huomioon mittauksen vaikutuksen. Tässä kokeessa hiukkaset, kuten elektronit, saatettiin "pakottaa" käyttäytymään eri tavoin riippuen siitä, saatiinko niistä tietoa vai ei. Jos hiukkasista saatiin tietoa niiden kulkureitistä (esimerkiksi käyttämällä mittauslaitteistoa), interferenssikuva hävisi ja hiukkaset käyttäytyivät kuin klassiset hiukkaset. Toisaalta, jos mittausta ei tehty, interferenssikuvio säilyi.
OLEELISTA: Quantum eraser
Quantum eraser -kokeessa on mahdollista jälkikäteen "poistaa" tämä informaatio, joka paljastaa hiukkasen kulun. Tämä tehdään esimerkiksi lisäämällä järjestelmään elementtejä, jotka sallivat kvantti-informaation käsittelyn siten, että voit valita, haluatko nähdä hiukkasen kulkuinformaation vai ei, vaikka mittaus on jo tehty. Jos "poistat" tiedon (esimerkiksi käyttämällä erityistä polarisaatiota), interferenssipatterni palautuu, mikä osoittaa, että eloton hiukkanen tiesi ennalta poistetaanko sen kulkureitin informaatio. Tämän tiedon sille antaa Jumala.
Tämä herättää mielenkiintoisen kysymyksen: voiko tämä havaitsijan rooli viitata johonkin suurempaan voimaan, joka on kaiken takana? Kun ajattelemme tyhjää avaruutta ja sen sisältöä, voimme miettiä, onko se mitään ilman havaitsijaa. Tällä logiikalla voimme olettaa, että universumi tarvitsee tietoisuuden, Jumalan.
The first gulp from the glass of natural sciences will turn you into an atheist, but at the bottom of the glass God is waiting for you.
Werner Heisenberg
Kaikella, mikä alkaa, on syy. Koska universumi on olemassa, sen on täytynyt saada alkunsa jostakin. Tämä ensimmäinen syy on Jumala. Koska universumi ei voi olla ikuisesti olemassa, on oltava jokin ulkopuolinen voima, joka on saanut sen aikaan.
On argumentti, joka on kehitetty erityisesti René Descartesin ja Anselmin toimesta, väittää, että Jumala on täydellinen olento. Koska olemassaolo on yksi täydellisyyden piirteistä, Jumalan on täytyttävä olla olemassa; muuten hän ei olisi täydellinen.
Universumissa on havaittavissa järjestystä ja tarkoituksellisuutta. Esimerkiksi luonnon monimutkaiset rakenteet ja elämän monimuotoisuus antavat ymmärtää, että on ollut älykäs suunnittelija. Tämä älykäs suunnittelija on Jumala.
Olemassa oleva kaikille yhteinen moraalinen laki viittaa siihen, että on olemassa yleinen hyvän ja pahan normi. Tämä voi viitata Jumalaan, joka on antanut meille tämän moraalisen lain.
Monet ihmiset väittävät kokeneensa Jumalan läsnäolon tai vaikuttaneen elämäänsä tavalla, joka on täyttänyt heidät rauhalla ja merkityksellä. Nämä henkilökohtaiset kokemukset ovat voimakkaita todistuksia Jumalan olemassaolosta.
Simulaatiohypoteesi on filosofinen ja tieteellinen ajatus, jonka mukaan todellisuus, jossa elämme, saattaa olla simulaatio tai keinotekoinen ympäristö, kuten tietokonesimulaatio. Tämä idea on saanut huomiota erityisesti teknologian ja tietokonepelien kehittymisen myötä. Simulaatiohypoteesi ehdottaa, että niin kehittyneet sivilisaatiot, joilla on mahdollisuus luoda äärimmäisen realistisia simulaatioita, saattaisivat simuloida omia esi-isiään tai muita maailmoja, ja että monet olennot saattaisivat elää näissä simulaatioissa ilman, että he ovat tietoisia siitä.
Simulaatiohypoteesia on käsitelty myös filosofiassa, erityisesti Nick Bostromin esittämässä esseessä "Are You Living in a Computer Simulation?" jossa hän esittää, että on todennäköisempää, että elämme simulaatiossa kuin alkuperäisessä, ei-simulaatiossa olevassa todellisuudessa. Bostromin argumentit perustuvat kolmeen pääväitteeseen, joista yksi on se, että kehittyneet sivilisaatiot todennäköisesti simuloisivat menneitä sivilisaatioita, ja että simulaatioiden määrä voi ylittää moninkertaisesti alkuperäisten sivilisaatioiden määrän. Jolloin me juuri nyt elämme simulaatiosssa.
Simulaatiohypoteesilla on monia filosofisia ja eettisiä seurauksia, ja isoin niistä on Jumalan olemassa olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luonto.
Kaikessa.
t: nimim: Assburger
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jumala on olemassa, koska Raamatussa sanotaan niin ja se on Jumalan sanaa.
Mistä tiedän, että Raamattu on Jumalan Sanaa?
Koska Raamatussa niin sanotaan.
En minäkään usko mahtavaan partaveikkoseen, mutta uskon kaikkeudenläpäisevään jumalallisen sanattomaan itsensäselittävään läsnäoloon ja kutsun sitä Jumalaksi mutta salaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minimalismi, zen-buddhalaisuuden tutkiskelu ja meditaatio. Niillä pääsee jo alkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se että kaipaat jotain, ei tarkoita että se jokin on olemassa.
Suattaapa tarkoittaakkin.
-Jumala
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
juo vaa kaljaa
Kalja on uhrilahja muinaissuomalaiselle Pekko-jumalalle.
Vierailija kirjoitti:
Mites muut uskonnot? Buddhalaisuus?
Buddhalaisuus on tosi hyvä. Heillä on erittäin selkeät tekstit kun pääsee jargoniin kiinni. On eri tyylilajeja eri makuun ynnä muuta.
Vierailija kirjoitti:
Jumala on totta
Epätäydellisyyslause:
Järjestelmä ei voi todistaa omaa ristiriidattomuuttaan, jos se on ristiriidaton.
Edes täydellinen ja ristiriidaton matemaattinen järjestelmä ei voi todistaa kaikkea - aina jää väitteitä, joita ei voida ratkaista vain järjestelmän omilla säännöillä.
Esim.
Russellin paradoksi
Oletetaan joukko R, joka sisältää kaikki ne joukot, jotka eivät sisällä itseään alkionaan.
Kysymys kuuluu:
Sisältyykö joukko R itseensä?
Jos R kuuluu itseensä, niin sen määritelmän mukaan sen ei pitäisi kuulua itseensä.
Jos taas R ei kuulu itseensä, niin sen määritelmän mukaan sen pitäisi kuulua itseensä.
Vaikka Russellin joukkoteoreettista paradoksia ei suoraan voi soveltaa Jumalaan, sen periaatteellinen henki eli kysymys siitä, saako jokin asia välttää sääntöä, jota so
En ota tässä kantaa Jumalaan vaan kommunistien ajamaan joukko-oppiin. Voisi sanoa: Luojan kiitos että siitä luovuttiin.
Lopeta hengittäminen.
Jos pystyt tästä lähtien elämään normaalisti hengittämättä, olet osoittanut että voit elää ilman Jumalaa ja saat olla rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Lopeta hengittäminen.
Jos pystyt tästä lähtien elämään normaalisti hengittämättä, olet osoittanut että voit elää ilman Jumalaa ja saat olla rauhassa.
Palleahengitys on olotila missä hengitys hengittää itsestään. Kannattaa kokeilla.
Näin toisen ateistin ehdotus: mene luontoon retkeilemään. Löytyy kauneutta ja ainakin hetkittäin mielenrauhaa.
Se että kaipaat jotain, ei tarkoita että se jokin on olemassa.