Lue keskustelun säännöt.
Itsensä hyväksyminen ja rakastaminen
06.04.2025 |
Niin monella meistä puuttuu aito rakkaus sisimpäänsä kohtaan. Ei uskalleta kohdata omia tunteitaan, positiivisia ja negatiivisia. Tämä näkyy erilaisina oireina: pakonomaisena toimintana, jatkuvana stressinä, riippuvuuksina, heikkona itsetuntona, uupumuksena, masennuksena jne.
Olisi hyvä pysähtyä aina välillä hoivaamaan itseään. Kuulostelemaan sitä miltä aidosti tuntuu ja vastaamaan omiin tarpeisiin. <3
Kommentit (12)
Aika moni jätkä pitää itseään hyvänä jona päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toi on lässytystä. Ei sun tarvitse rakastaa itteäs. Kunhan HYVÄKSYT itsesi. Moni ei sisäistä mitä se tarkottaa ja moni pelkää kuinka totaalinen se vastuu omasta itsestä on.
Hyväksyntä ei meinaa mitään yltiöpositiivista sekään, pelkkää realiteettien tunnustamista. Toimit miten toimit ja se pitää hyväksyä, mennyttä ei kannata miettiä jos tunteella tiedät mielipiteesi toiminnastasi. Jatkossa voi ajatella vähän enemmän ennen kuin toimii jos haluaa muuttaa jotain.
Muuten samaa mieltä. Olet sinä, tekijä, toimija, ajattelija. Eipä siinä muuta vaihtoehtoa loppupeleissä ole kun olemuksensa hyväksyminen. Toissijaiset hämäystoiminnot ei auta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Jatkuva ja pelkästään omien tunteiden analysointi ei ole hyväksi kenellekkään. Mä en nyt jaksa sanoa just nyt muuta.
Analyysi ei olekaan hyvä asia, mutta tunteiden kokeminen on. Eli seuraavan kerran kun on tylsää tai ahdistaa, niin älä otakaan puhelinta käteen, vaan katso ulos ikkunasta tai käy kävelyllä.
Mä oon riittävän hyvä ilman sen kummempia pohdintoja.
Vierailija kirjoitti:
Toi on lässytystä. Ei sun tarvitse rakastaa itteäs. Kunhan HYVÄKSYT itsesi. Moni ei sisäistä mitä se tarkottaa ja moni pelkää kuinka totaalinen se vastuu omasta itsestä on.
Hyväksyntä ei meinaa mitään yltiöpositiivista sekään, pelkkää realiteettien tunnustamista. Toimit miten toimit ja se pitää hyväksyä, mennyttä ei kannata miettiä jos tunteella tiedät mielipiteesi toiminnastasi. Jatkossa voi ajatella vähän enemmän ennen kuin toimii jos haluaa muuttaa jotain.
Muuten samaa mieltä. Olet sinä, tekijä, toimija, ajattelija. Eipä siinä muuta vaihtoehtoa loppupeleissä ole kun olemuksensa hyväksyminen. Toissijaiset hämäystoiminnot ei auta mitään.
Se voi olla sinulle lässytystä :) Minusta hyväksyminen ja rakastaminen on saman toiminnan eri asteita. Rakastaminen, rakkaus on absoluutti josta kumpuaa sitten kaikki muukin positiivinen toiminta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jatkuva ja pelkästään omien tunteiden analysointi ei ole hyväksi kenellekkään. Mä en nyt jaksa sanoa just nyt muuta.
Totta siinä mielessä että jatkuva analysointi ei välttämättä johda mihinkään. Parempi onkin hyväksyä ja rakastaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon riittävän hyvä ilman sen kummempia pohdintoja.
Loistavaa, olet oivaltanut jotain tärkeää :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei kestä omaa itseään, niin ei kestä reaalimaailmaa eli todellisuutta, jossa ihmiset elävät. Näitä ihmisiä kutsutaan filosofiassa idealisteiksi, joille totuus todellisuudesta on aivan liian raskas taakka kannettavaksi. Ja siksi meillä on ikuisia salaisuuksia eli tabuja, joilla näitä idealisteja yritetään julkisessa keskustelussa suojella omalta itseltään.
Mikä outo teoria O.o
Itsensä rakastaminen on hyvä asia kyllä, mutta miten olet saanut vedettyä jonkun tunteiden kohtaamisen tuohon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä outo teoria O.o
Itsensä rakastaminen on hyvä asia kyllä, mutta miten olet saanut vedettyä jonkun tunteiden kohtaamisen tuohon?
Tunteiden kohtaamattomuus on valitettavan yleinen oire joka seuraa itsensä hyväksymättömyydestä ja rakkauden puutteesta. Kun tunteita ei pysty kohtaamaan se aiheuttaa erilaisia sijaistoimintoja, ns. pakenemista.
..."rakkaus on absoluutti josta kumpuaa kaikki muukin positiivinen toiminta" <3
ja oleminen kuten rauha, vapaus, arvostus, luottamus elämään ... - Ihmisen kautta vastaanottamisena ja antamisena.
Jatkuva ja pelkästään omien tunteiden analysointi ei ole hyväksi kenellekkään. Mä en nyt jaksa sanoa just nyt muuta.